-= Maatalous Foorum =-

Millaisia kokemuksia Logran Plus Oxitrilista? Piti olla niin maan perkuleen laajatehoinen aine muttamutta...
Mun vehnämaissa ei Logran+Oxitril tehonnut mataraan. Tai tehosi mutta matarat virkosivat ja nostelevat nyt 'rihmastojaan' jo tähkien tasalle. ..ttu..stana..prkl..
Edesvastuutonta markkinointia, koska aineen tehoa ylistettiin juurikin mataran osalta. Kasvinsuojeluoppaassa luvataan erinomaiset tehot kaikkiin kevätviljojen rikkoihin. Mullakin ohrat ja kaurat ajettu Toolerilla jonka teho mataraan 100 %.
Lisäksi aine ei näemmä tehoa hevonhierakkaan, jota on näemmä jonkin verran. Tuon torjuntaan en ole oikeastaan aiemmin edes paneutunut koska nähtävästi muilla aineilla siihen tehoa löytyy. Tai ainakin ensikertaa pellosta kyseistä rikkaa löysin.
Vajavaisen tehon lisäksi aine selvästi vikuutti kasvustoa. Alalehdille ilmaantui ruiskutuksen jälkeen vaaleita laikkuja, tiedä sitten onko kyseessä normaali ilmiö Logranille? Ruiskutushetkellä esillä olleet lehdet olivat täysin laikuston peittämiä. Ruiskutusajankohta oli kesäkuun alussa ennen ensimmäistä helleaaltoa joten olosuhteet olivat oikein otolliset ja rikat olivat taimettuneet hyvin.

Omalta osalta tuli näin tehtyä yhdellä kertaa kaksi käsittelyä L+O:lla: ensimmäinen ja viimeinen.

L+O näyttää olevan tämän vuoden ongelmamömmö. Viime vuonna Galera herätti ihmetystä. Näiden uutuuksien kanssa saa näämmä olla aika varovainen.

khd kirjoitti:Millaisia kokemuksia Logran Plus Oxitrilista? Piti olla niin maan perkuleen laajatehoinen aine muttamutta...
Mun vehnämaissa ei Logran+Oxitril tehonnut mataraan. Tai tehosi mutta matarat virkosivat ja nostelevat nyt 'rihmastojaan' jo tähkien tasalle. ..ttu..stana..prkl..

Omalta osalta tuli näin tehtyä yhdellä kertaa kaksi käsittelyä L+O:lla: ensimmäinen ja viimeinen.

Saman fiilikset täälläkin - tuplakäsittely kerrasta ...

Jossain jo asiasta kirjoitinkin, että L+O jätti savikat pystyyn omilla maillani, matarat kyllä (ne vähät) kaatui, savikat keikahti sitten toisella kertaa litralla MCPA:ta. Eräällä tutullani oli ollut tuon miksin kanssa samaa ongelmaa. Lähinnä heikkous taisi olla savikan kanssa helteellä kehittynyt paksu vahakerros, joka esti imeytymisen. Joka tapauksessa ensi kaudelle suunnitelmissa uudet (tai vanhat) lääkkeet.

hyvä kuulla kommentteja rikka-aineista tältä kaudelta. olin ite just vaihtamassa tähän logran+oxitriliin..

en ole yhdenkään isännän kanssa vielä jutellut jolla olis rikkatorjunnat menny nappiin tänä kesänä. itellä sekator.mcpa:n kans ongelmia emäkistä, ei tehonnut yhtään. ja tooleristakin kuullu huonoo. broadway teki siistin jäljen mut sieltäkin on tullu muutama ohdake läpi ku ajankohta oli varmaan liian aikanen sit taas sille. tosin ohdake tullu läpi myös mcpa:lla ruiskutetusta vaikka pesäkkeen kohdalla pienensin pikavaihdetta oli annoin 30% enemmän. kaikenlaista löytyy, juolavehnä kans riehaantunut, ohramaassa mataraa läpi vaikka sekator käytössä.

ite ajoin ennen sitä hellettä kaikki, osa ehkä liian aikasin. sit taas helteellä ja jälkeen ajetut varmaan ton vahakerroksen takia epäonnistuneet. ainakin sen verran otan oppia et myöhästetty parempi jos kelejä, ettei jälkeen ainakaan itäs lisää. ja käyttömääriä hieman reippaammiksi. mul oli ongelmia syysvehnillä senkin takia et ruiskutustraktorin vaihtuessa ei nopeus pitäny paikkaansa ja ekoilla pytyillä pääsi vähän liikaa alaa.

Joozeppi kirjoitti: ite ajoin ennen sitä hellettä kaikki, osa ehkä liian aikasin. sit taas helteellä ja jälkeen ajetut varmaan ton vahakerroksen takia epäonnistuneet. ainakin sen verran otan oppia et myöhästetty parempi jos kelejä, ettei jälkeen ainakaan itäs lisää.

Itse olen ainakin viime vuosina hiukan aikaistanut ruiskutuksia jotta olisi enemmän pelivaraa huonojen kelien varalta. Jos tulee 4-5 päivän tuulinen tai sateinen jakso niin viime tippaan jätetyt ruiskutukset ovatkin sen jälkeen jo auttamattomasti myöhässä, varsinkin kun kasvu on keskikesällä niin nopeata.

Kauralohkoilla mihin Ratio+Oxitrill+CCC/Moddus näkyy selvästi kasvustossa vaaleampana ja lyhyempänä päisteisiin sattuneet päällekkäisruiskutukset. Samoin vehnällä joissain kiiloissa...
Tautiaineita en juurikaan laittanut mukaan 1. ruiskutukseen, no Acantoprimaa parilla piennellä vehnälohkolla kokeilin, ei ainakaan enempää vikuutusta havaittavissa..

Rikkoihin näytti teho olevan hyvä.. Vesiheinä kun ei enää pelkällä ratiolla häviä...

Joozeppi kirjoitti: ja tooleristakin kuullu huonoo.

Johtuen aineen ominaispainon muuttumisesta mutta mitta-astia pysyi ennallaan vrt. viime vuosi ja tästä seurauksena liiaan vähän ainetta/ha.
nimim. täydellisiä floppeja

Joozeppi kirjoitti:hyvä kuulla kommentteja rikka-aineista tältä kaudelta. olin ite just vaihtamassa tähän logran+oxitriliin..

en ole yhdenkään isännän kanssa vielä jutellut jolla olis rikkatorjunnat menny nappiin tänä kesänä. itellä sekator.mcpa:n kans ongelmia emäkistä, ei tehonnut yhtään. ja tooleristakin kuullu huonoo. broadway teki siistin jäljen mut sieltäkin on tullu muutama ohdake läpi ku ajankohta oli varmaan liian aikanen sit taas sille. tosin ohdake tullu läpi myös mcpa:lla ruiskutetusta vaikka pesäkkeen kohdalla pienensin pikavaihdetta oli annoin 30% enemmän. kaikenlaista löytyy, juolavehnä kans riehaantunut, ohramaassa mataraa läpi vaikka sekator käytössä.

ite ajoin ennen sitä hellettä kaikki, osa ehkä liian aikasin. sit taas helteellä ja jälkeen ajetut varmaan ton vahakerroksen takia epäonnistuneet. ainakin sen verran otan oppia et myöhästetty parempi jos kelejä, ettei jälkeen ainakaan itäs lisää. ja käyttömääriä hieman reippaammiksi. mul oli ongelmia syysvehnillä senkin takia et ruiskutustraktorin vaihtuessa ei nopeus pitäny paikkaansa ja ekoilla pytyillä pääsi vähän liikaa alaa.

Toolerin teho mataraan ym. 100 %, ohdakkeeseen ja pujoon 95 %. Ajoin myös suorakylvetyt syysvehnät Toolerilla ja teho rikkoihin (mm. syysitoista mataraa ja saunakukkaa) Toolerilla 100 %. Onneksi oli viime vuodelta Tooleria reilusti jäljellä joten ei tarvinnut hankkia kuin juurikin nuo parinkymmenen ha:n aineet k-vehnille ja näin tuli tää L+O:kin testattua.
Kahden vuoden omien kokemusten perusteella Tooler jatkossa yleisaine ja MCPA:ta / Trioa kaveriksi tarvittaessa.
Ja Galera 0,25 + Dassoilia 0,15, teho riitti ainakin tänä vuonna hyvin noilla määrillä.

Mutta pari juttua ainakina tästä ja viimevuotisesta Galera-seikkailusta opin:
1. Älä käytä uutta ainetta ensimmäisenä markkinoilletulovuotena ainakaan suurella alalla. Testaus tuntuu olevan pintapuolista ja markkinointipuheet eivät ehkä ole aivan yhteneväisiä totuuden kanssa. Anti muitten kokeilla.

2. Vältä käyttämästä aineita joilla käyttöohjeessa annettu vain yksi käyttömäärä ilman vaihteluväliä. Olosuhteet, kalusto, vesimäärä yms. ovat sellaisia tekijöitä jotka tulisi voida huomioida annostelussa.

Rubinjo kirjoitti:

Joozeppi kirjoitti: ja tooleristakin kuullu huonoo.

Johtuen aineen ominaispainon muuttumisesta mutta mitta-astia pysyi ennallaan vrt. viime vuosi ja tästä seurauksena liiaan vähän ainetta/ha.
nimim. täydellisiä floppeja

Ööö, mites tämmöinen tilanne käytännössä hanskataan? Onko ominaispainon muuttuminen eräkohtainen juttu, eli ensi vuonna paino on taas muuttunut. Tarviiko tälle aineelle ruveta tekemään vuosittain kiertokoe vai mitä tehdään

Tuli ja itse ajeltua kyseisellä Logran + Oxitril aineella kevätvehnämaat. Terästin soppa litralla MCPA:ta per hehtaari, joten rikkakasviteho ihan ok. Samassa liemessä 0,2-0,3 L/ha CCC, joten korren lyhennysvaikutuksesta en osaa sanoa mitään. Niin ja aine tuli ajettua ajoissa ennen helteitä.
Itse olen aina ajanut nämä logranit, ratiot ja expressit aina sekoituksina Trion tai MCPA:n kanssa, joten en nytkään luottanut tähän ns. valmiiseen sekoitukseen.
Vehnällä kylläkin tähkän pituus lyhyempi kuin yleensä, mutta se selittynee hellejaksolla...

kylmis kirjoitti:Rubinjo kirjoitti:Joozeppi kirjoitti: ja tooleristakin kuullu huonoo. Johtuen aineen ominaispainon muuttumisesta mutta mitta-astia pysyi ennallaan vrt. viime vuosi ja tästä seurauksena liiaan vähän ainetta/ha. nimim. täydellisiä floppejaÖöö, mites tämmöinen tilanne käytännössä hanskataan? Onko ominaispainon muuttuminen eräkohtainen juttu, eli ensi vuonna paino on taas muuttunut. Tarviiko tälle aineelle ruveta tekemään vuosittain kiertokoe vai mitä tehdään

Vastaus: Vaaka. Meillä Tooler toimi hienosti, osin yksin, osin MCPA:n kanssa sekoitettuna. Ainut missä oli toivomisen varaa, oli aineen sekoittuminen. Myös Broadway toimi odotusten mukaan. Eli näillä mennään ensi vuonnakin. Kokemusta tuli aikaisista syysviljojen ruiskutuksista hieman myöhäisiin kevätviljojen ruiskutuksiin (eli ennen ja jälkeen hellettä ja myös helteen aikaisina öinä) yli 400-500ha:n alalta.

khd kirjoitti: Ruiskutusajankohta oli kesäkuun alussa ennen ensimmäistä helleaaltoa joten olosuhteet olivat oikein otolliset ja rikat olivat taimettuneet hyvin.

Mataraa taimettuu yleensä pitkin kasvukautta ja on siitä harmillinen rikkakasvi että se jaksaa kivuta ylös viljelykasvin varjostuksesta huolimatta. Joten oletko aivan varma että ne nyt esille tulleet eivät ole taimettuneet vasta ruiskutuksen jälkeen?

Tehotaulukot pitävät yleensä hyvin paikkaansa, kunhan ruiskuttaa hyvissä olosuhteissa ja käyttöohjeiden mukaan, mutta sulfunoliureoille kestävää pihatähtimö olen havainnut itsekin, vaikka tehotaulukoissa niille on merkattu vielä kolme plussaa. Ensi vuonna en aio enää käyttää sulfunoliureoita yksinään.

Eiköhän sitä tästä lähtien mennä vehnällä Broadwayn kanssa (Erittäin hyvä kokemus niin hukkiksesta kun muistakin rikoista) ja ohralla sitten varmaanki tapauskohtasesti joko Ariane S tai Cantor.

Noihin pystyy kuitenki miksaamaan riittävät aineet eikä tarvi arvuutella et onko tehoa vaiko ei. Ja jos alat laskemaan noiden rikka-aine sekotuksien hintoja niin eipä tuo Arianekaan niin ylipääsemättömän kallis enää sit ole

Carnivor kirjoitti:

khd kirjoitti: Ruiskutusajankohta oli kesäkuun alussa ennen ensimmäistä helleaaltoa joten olosuhteet olivat oikein otolliset ja rikat olivat taimettuneet hyvin.

Mataraa taimettuu yleensä pitkin kasvukautta ja on siitä harmillinen rikkakasvi että se jaksaa kivuta ylös viljelykasvin varjostuksesta huolimatta. Joten oletko aivan varma että ne nyt esille tulleet eivät ole taimettuneet vasta ruiskutuksen jälkeen?

Nämä nyt ylös kivunneet matarayksilöt ovat 'kärventyneet' alaosistaan n. viiden sentin matkalta. Näemmä aineen teho ei ole riittänyt tappamaan kasvia vaan vain vikuuttanut. Sen verran mataran kanssa on tosiaan tullut taisteltua että kasvunopeus on tiedossa: jos kyseessä olisivat ruiskutuksen jälkeen taimettuneet yksilöt ne eivät olisi vielä tähkien tasalla. Kuluva keväthän oli rikkojen taimettumisen kannalta optimaalista, kosteutta riitti ja jo vehnän 2-lehtiasteella rikat olivat hyvin taimella.

Tehotaulukot pitävät yleensä hyvin paikkaansa, kunhan ruiskuttaa hyvissä olosuhteissa ja käyttöohjeiden mukaan, mutta sulfunoliureoille kestävää pihatähtimö olen havainnut itsekin, vaikka tehotaulukoissa niille on merkattu vielä kolme plussaa. Ensi vuonna en aio enää käyttää sulfunoliureoita yksinään.

Niin, yleensä. Epäilenpä vain että L+O uutena aineena on saanut liian hyvät tehot, liekkö syynä sitten liian lyhyt testausjakso ja liaan vähän koepaikkoja suppealla alueella vai peräti Baltiassa, jossa aineita myös paljolti testaillaan.

Kasvinsuojeluoppaan mukaan rikkakasvitehot ovat peräisin MTT:n kokeista ja aineen edustajilta. Mitenköhän pitkät testit tässäkin tapauksessa on takana..

Empä laitakaan ruiskutuksen kohtalaista tehoa sitten kokonaan sadekuuron piikkiin heti ruiskutuksen jälkeen. Kyseinen koktaili oli käytössä.