-= Maatalous Foorum =-

Itse yritin case ih mxm 190:llä kyntäessä ohjelmoida tuota ja sainhan sen jotenkin toimimaan, mutta kyllä helpompi on kun itse tekee kaiken. Ei se sähkökytkimien käyttö nyt niin raskasta ole. Mitä mieltä raati on asiasta?

Valtran lukkoautomatiikkaa tulee kyntäessä käytettyä. Hyvä ja yksinkertainen, ei muuten tulisi aina lukkoa pidettyä.

Fiatagrin 82-94 alkeellista ''päisteautomatiikkaa'' tulee käytettyä, eli lukot lähtee päältä aina kun nostaa klik-klakilla aurat ylös. NH:ssa vastaava ominaisuutta ei ilmeisesti taida ollakkaan, ainakaan klik-klak versiossa....

MF 6475 on jonkin moinen päisteautomatiikka, tai taitaa olla kierrosautomatiikka. Toimii nostolaitteen asennon mukaan, eli alhaalla on työkierrokset ja ylhäällä päistekierrokset. Saa ohjelmoitua eri kierrokset ja säädettyä viiveen eli esimerkiksi 2 sekuntia nostolaitteen laskusta siirtyy työkierroksille.

Itse tulee käytettyä lähinnä kyntäessä ja jyrsinkylvössä. Juuri näihin töihin mielestäni ihan ehdoton kun kerran on päässyt käyttämään..

Päisteautomatiikkaa tulee käytettyä aina vain kun on mahdollista.
Esim kynnössä -> Vakionopeus pois, lukko pois, aurojen nosto, aurojen kääntö, pause, aurojen lasku, lukko, vakionopeus päälle ja pikavaihteet.

Valtran ohjelmointi ainakin on helppoa. Ei tarvi kun yksi päiste mennä normaalisti läpi tallennustila päällä, niin se on siinä.


Edit: Lisäsin äänestyksen tähän ketjuun.

Joskus sitä kierrosluvun automaattisäätöä tosiaan kaipailee. Kyntövaon päässä joka kerta tulee tee-se-itse-ajatuksia, että miten sen oikein toteuttaisi

Vanhassa koneessa vois tehdä käsikaasuvivun juureen pellistä "hahlon", jossa on toppariasennot "ylös alas", valmiiksi haetuille kierrosluvuille. Ei nyt ihan klik-klak, mutta kuitenkin....

Sähköaivoisessa pitäisi tehdä vähän enemmän kytkentöjä: Käsikaasupotikalle toinen viereen kaveriksi, sitten rele ohjaamaan sitä, kumman potikan kautta signaali moottoriaivolle menee. Relettä ohjaamaan vielä signaali nostolaitteen klik-klak-kytkimeltä. Tässä on kuitenkin mutkia matkassa: 1) Sekoaako moottorin sähköaivo, jos kierrosohjauksen potikan anto vaihtuu liian nopeasti? 2) Kestääkö nostolaiteaivon piirit releen ohjauksen virrankulutusta?

Käytän kierroslukumuisteja, päisteautomatiikasta käytössä nelivedon ja lukon automatiikat eikä niille tarvetta. Hydrauliikka ei kuulu päisteautomatiikkaan, joten luonnollisesti jää käyttämättä. Kierroslukumuisti kätevä esim. lietteenajossa, tiellä napista nopeus,samoin pellolla.

Nelivedon automatiikka voisi kyllä käyttääkin, joskus käyttänytkin kyntäessä. Lukkoa en kyntäessä tarvi, eikä kyllä missään muussa työssä kuin salaojan vedossa.

Kynnettäessä käytetään kaasu-, neliveto- ja lukkoautomatiikkaa. Lukkoja, vaikkei tarvitsisikaan, eipähän luistoa ainakaan lisää.
Hydrauliikan päisteautomatiikkaa ei ole tullut käytettyä. Saataa olla sekin hyvä alkaa opetteleen, kun on kaksikin konetta joissa sellainen on, niin sattuu kyseisellä varusteella oleva kone itsellenikin kohdalle
Kierroslukumuistit käytössä melkein kaikissa peltotöissä, lietteen levityksessä todella hyvä apu, kun ei tarvii nopeuksia hakea erikseen. Tasainen levitys niin kuin on ollut ajatuskin. Kalibrointikin helppoa ajo-opastimen näyttämän pinta-alan mukaann ensimmäisellä kuormalla, niin siitä sitten laskimella prosentuaalinen heitto, ja seuraavaan kuormaan vastaava korjaus nopeuteen.

Ainahan kynnössä kannattaa pitää neliveto ja lukko päällä jos automatiikka käytössä. Vedostahan on 60-70 prosenttia takimmaisella vakopyörällä. Kuivalla kelillä pidän niin että nelivetokin napsahtaa päisteessä pois päältä. Kääntyy hiukan paremmin.

Juu itsekin käytän kyllä tuota casen neliveto- ja lukkoautomatiikkaa, mutta tota ohjelmaa en jaksa. caseenkin vissiin saisi 27 toimintoa peräjälkeen...tarttee mielikuvitusta jo...

Yleensä holsussa tulee käytettyä lukko ja neliveto automatiikkaa. Märemmillä keleillä kynnettäessä neliveto on tosin aina päällä.

Rubinjo kirjoitti:Ainahan kynnössä kannattaa pitää neliveto ja lukko päällä jos automatiikka käytössä. Vedostahan on 60-70 prosenttia takimmaisella vakopyörällä. Kuivalla kelillä pidän niin että nelivetokin napsahtaa päisteessä pois päältä. Kääntyy hiukan paremmin.

Näillä main kyntö kevyttä työtä, ei paljoa vetotehoa tarvi. Luistoa vakopyörällä niin vähän ettei ruusunjäljestä näe luistoa ts. koskematon kuvio... Sama onko nelivetokaan päällä. Kosteat kelit asia erikseen,rapamailla, slippery when wet

6850 Valtrassa renkaat melkoisen sileät ja sillä tulee kynnettyä keväällä kun muissa paripyörät paikoillaan. Aina lukkoautomatiikka päällä, luiston huomaa, varsinkin kun kevätkynnöissä nopeutta reilummin.

Tiedä sitten kumpi parempi, raskaampi kone kunnon renkailla ja nollaluistolla, vai keveämpi luistolla?? Kuitenkin kynnössä akselipainot keveissäkin koneissa liikaa suositeltuihin nähden

Muuta automatiikka ei ole kuin Case CS110:n neliveto ja tasauspyörästön automatiikat.

Neliveto kyntäessä aina päällä ja tasauspyörästö automatiikalla.

Rubinjo kirjoitti: Vedostahan on 60-70 prosenttia takimmaisella vakopyörällä.

Ei kannattaisi yleistää. Tuo on jo aivan ääritapaus, täkäläisillä mailla ja nykyrenkailla tasauspyörästön lukko on kynnössä aika tarpeeton varuste. Viimeeksi on tullut kynnössä käytettyä marraskuussa 2003, kun maa oli enimmillään 15 cm jäässä. Jäisellä maalla sänkipyörä tuppas väliin lipsahtelemaan. Silloin kun vielä takatuupparilla ja neljäteräisillä sarka-auroilla kynnin, joskus ei voinut lukkoa käyttää, kun tuppasi kampeamaan kynnökselle päin. Sänkipyörä sai enemmän painotusta auroilta kuin vakopyörä.

Jari kirjoitti:Kuitenkin kynnössä akselipainot keveissäkin koneissa liikaa suositeltuihin nähden

Onko alle 1900 kg taka-akselimassa ja 700 kg aura liikaa? Rengasvalmistajan minimipainesuositus kuitenkin riittää ;- )