-= Maatalous Foorum =-

Onko kukaan harrastanut sellaista, että peruslannoitteena olisi salpietaria lähes kaikille lohkoille ja sitten starttilannoitelaatikosta fosforia sen mukaan kuin ko. lohkolle on sopivaa?

Olisi vain näppärää tilata typpilannosta riittävä kasa ja sitten starttilannoitetta sen mukaan kun sattuu naapurilta saamaan lietettä pellolle. Nykyisin on pakko varautua siihen, ettei lietettä kelien puolesta saakaan ja ainakaan meikäläisen pelloissa ei ilman fosforia tule oikein mitään, kun on punertavan puolella sen pitoisuudet.

Vaihdoin kylvinkonetta ja siinä oli piensiemenlaatikko, mistä tuota starttilantaakin saisi yleensä päästettyä. Rypsin kylvössä ja nurmen perustamisessa tietenkin lannoitus perinteisesti, mutta niitä nyt ei suhteessa kovin paljoa ole vuodessa.

pelkkää salttua ja starttia käytetty lannoituksessa hyvin on toiminut. helppoa lannoitus suunitelman teko

täällä mentiin nk lannoitteella ja starttifosforilla. ei tarvinnut täyttövaunua puhdistella eri apulantojen välillä ja startti suoraan koneeseen, vähän useammin piti täytellä kuin aiemmin. kasvu oli ok.

-95 vuodesta saakka osalla lohkoja noin, varsinkin niillä mailla mihin tuli kalipitoista mutta fosforiköyhää lietettä. Käytännössä starttilannos mulla lannoituksen täsmäämiseen. Ens kesänä tarkoitus laittaa herneelle pelkkää starttilannosta.

Kalin puute tulee tuolla salttu+startti lannoituksella hyvinkin äkkiä, ainakin karkeilla hietamailla. NK+ startti hyvä pari kuten yllä sanottiin.

Suurin hankaluus hommassa starttisäkkien kanssa puljaaminen,varsinkin kun mulla nosturi kärryn perässä kiinni, kärryssä kiinteät laidat.

1980-luvulla meillä oli tapana laittaa hiven-PK:ta tasausäestettyyn levittimellä, siis ennen kylvömuokkausta, ja sitten salpietaria tai ureaa sijoittaen kylvön yhteydessä.

Nykyään menee lähinnä syysviljojen yhteydessä PK:ta ja sitten pari vuotta kevätviljoja pelkällä salpeetarilla.

Kuivuus vie sadon kuitenkin kahtena kesänä kolmesta, yhtenä kosteana kesänä tulisi sitten ilmankin lannoitusta se 6 tonnia.

-SS-

Lähes joka lohkolle tulee laitettua tarttia. "Peruslantana" ens vuonna Pellon Y-1, Y-4, Y-5, Y-6, NP ja salpietari. Vieläku sais Kalisuolan omasta säiliöstä laitettua...

Kaupoi kirjoitti:Lähes joka lohkolle tulee laitettua tarttia. "Peruslantana" ens vuonna Pellon Y-1, Y-4, Y-5, Y-6, NP ja salpietari. Vieläku sais Kalisuolan omasta säiliöstä laitettua...

Kannataskohan tehdä lannostussuunnitelma.

kevinc kirjoitti: Rypsin kylvössä ja nurmen perustamisessa tietenkin lannoitus perinteisesti, mutta niitä nyt ei suhteessa kovin paljoa ole vuodessa.

Startti tarvittaessa sillon siemenlaatikosta.

Rubinjo kirjoitti:

kevinc kirjoitti: Rypsin kylvössä ja nurmen perustamisessa tietenkin lannoitus perinteisesti, mutta niitä nyt ei suhteessa kovin paljoa ole vuodessa.

Startti tarvittaessa sillon siemenlaatikosta.

No perkule kun en tuota hoksannu, rypsillähän tuo onnistuukin. Viherlannoitusnurmi olisi suunnitelmissa perustaa suojaviljaan, niin jää nurmivuonna ajot aika vähiin ko. pellolla. Siihen pitää sitten hommata sopivaa apulantaa...

Rubinjo kirjoitti:Kannataskohan tehdä lannostussuunnitelma. :)

Joka vuosi teen, ja ennenku teen, päätän, että:"Tänä vuonna karsitaanki sitte apulantojen valikoimaa."
...Ja sitte on vielä nuita ylivuotisia säkkejä, jotka osaltaan sekottaa soppaa.

Kaupoi kirjoitti:

Rubinjo kirjoitti:Kannataskohan tehdä lannostussuunnitelma.

Joka vuosi teen, ja ennenku teen, päätän, että:"Tänä vuonna karsitaanki sitte apulantojen valikoimaa."
...Ja sitte on vielä nuita ylivuotisia säkkejä, jotka osaltaan sekottaa soppaa.

Mulla onnistu näppärästi, oon ny parina vuonna tilannu apulannat heinäkuussa tietämättä mitä mihinkin kylvetään. Mutuna vain vanhojen pohjilta, Y-4 ja hivensalttua. Ei tarvi saikata kun ei voi valita enempää apulantoja kun viljelysuunnitelmaa väsää, startilla ja hivenlannoitteilla voi sitten kikkailla tarpeen mukaan:--)

Kevätvehnän peruslannoitteena Belorin 27-3-5 ja siihen lohkokohtaisesti sopiva määrä starttia kaveriksi. Lisätyppi salttuna, ureana tai AN.

Härkäpapu, mallasohra ja öljykasvit ovat saaneet Hiven Y:tä tai muuten fosfori/kalirikkaampaa NPK:ta.

Viime keväänä oli kannattavaa rypsille laittaa siemensäiliöstä HIVENRAVINNESEOSTA ja perus NPK-lannoitetta lannoitepuolelta. Tämä oli halvempi vaihtoehto kuin ostaa valmista Hiven Y:tä.

Savimailla voisi varmaan joka toinen vuosi käyttää otsikon mukaista lannoiteyhdistelmää, kalista tuskin tulee heti puute. Mutta pidemmällä aikavälillä varmaan tulisi puutetta jos joka vuosi käyttäisi perä jälkeen tuota yhdistelmää.

Hivenravinneseos, enpä oo ennen kuullutkaan, näyttää olevan yaralaista. Minkäs hintaista se on?

Hivenravinneseos oli ainakin keväällä 2009 510 euroa tonni ilman ALV, kun suomensalpietari ja urea maksoi jotain 380. Otettiin silloin tuota ja ureaa ja käytettiin viljoille kalisuolan kera. Hyvin toimi. Nurmille meni pelkkää ureaa, kun laiskotti. Fosforia ei saada keinolannoitteena käyttää oikein missään, niin sitä ei ole tarvinnut ostaakaan.

Jos kerran kylvökoneessa on laitteet sijoittaa starttia ym, niin kyllä kannattaa käyttää, jos periaatteet antaa myöten ostaa edes lisukkeet jaralta.