-= Maatalous Foorum =-

Rapsi kukkii Ohra tunkee vihneitä, Viimiset huonosti lähteneet vehnät pensoo, Hyvin kasvaneet vehnät kellastuu typen puutetta? Wellamo vehnä tummaa kruunut vaaleita. Ruis lopettanut kukinnaan jyvät osittain täyttynyt. Jotenkin erittäin sekava vuosi kun omia ja muiden peltoja kattelee.

Niin peltoja on kaikenlaisissa vaiheissa yksikin ruis muuttaa jo kovasti väriään vaaleampaan suuntaan, saman isännän pellolla rypsi tai rapsi alkaa kohta ehkä tekemään ruusuketta. Myös viljanoraita näkyy jotka vasta tulossa pensomisvaiheeseen. Puimureiden käyttöaste lisääntyy kun puintiaika tänä vuonna on heinäkuun lopulta jouluun?

-Justus- kirjoitti:Niin peltoja on kaikenlaisissa vaiheissa yksikin ruis muuttaa jo kovasti väriään vaaleampaan suuntaan, saman isännän pellolla rypsi tai rapsi alkaa kohta ehkä tekemään ruusuketta. Myös viljanoraita näkyy jotka vasta tulossa pensomisvaiheeseen. Puimureiden käyttöaste lisääntyy kun puintiaika tänä vuonna on heinäkuun lopulta jouluun?

Voi kuivureiden käyttöastekkin lisääntyä, jos puinnit viivästyvät?

Murtola_Lasse kirjoitti:

-Justus- kirjoitti:Niin peltoja on kaikenlaisissa vaiheissa yksikin ruis muuttaa jo kovasti väriään vaaleampaan suuntaan, saman isännän pellolla rypsi tai rapsi alkaa kohta ehkä tekemään ruusuketta. Myös viljanoraita näkyy jotka vasta tulossa pensomisvaiheeseen. Puimureiden käyttöaste lisääntyy kun puintiaika tänä vuonna on heinäkuun lopulta jouluun?

Voi kuivureiden käyttöastekkin lisääntyä, jos puinnit viivästyvät?

Justus meinaa siis että viissataset sampot ja 206 massikat jää tänä syksynä latoon ja urakkamiehet hoitaa puinnit. Voihan se olla.

Käyttöasteen kasvuhan laskee kustannuksia, varsinkin kuivureiden tapauksessa.
Toivotaan pitkää ja lämmintä syksyä.

Ja edellisten lisäksi kuivaa syksyä täytyy toivoa. Saisi edes noi pellolla olevat pois ja laadultaan edes sellaisina kuin tähän mennessä kevät ja alkukesä antanut. Lämmin ja märkä syksy onkin sitten vihonviimeinen niitti tänä vuonna.

errav kirjoitti:Rapsi kukkii Ohra tunkee vihneitä, Viimiset huonosti lähteneet vehnät pensoo, Hyvin kasvaneet vehnät kellastuu typen puutetta? Wellamo vehnä tummaa kruunut vaaleita. Ruis lopettanut kukinnaan jyvät osittain täyttynyt. Jotenkin erittäin sekava vuosi kun omia ja muiden peltoja kattelee.

Täällä on muutamalla vehnälohkolla isoja värieroja lohkon sisällä, salaojat näkyivät todella selvästi jne. Vesi jotenkin täytynyt vaikuttaa, vaikka vaalennuksia on rinteessäkin... Lannotteet jakautuneet varmasti tasaisesti, muokkaus tehty kaikkiin samalla tavalla (suoraansänkeen kylvetty syysvehnä rikottiin lautasmuokkaimella kahteen kertaan keväällä).

Mutta erona mainitsemaasi kellastumiseen, nämä eivät ole niitä kasvuston parhaita osia.

Rypsi kukkii, 7.5 kylvetty kruunu vehnä lykkää tähkää esille jo. Quench ohra vasta pensoittunut kunnolla. Pahimmat ukkossateet kiersi tänä vuonna omat lohkot. Vettä ripotellu sopivasti, joskin nyt sais lisää kyllä tulla taas. Ohra vähän kellastunu märimmissä metänreunoissa.

Ohrat tulossa ja osasta onkin tullut jo tähkälle ja syysvehnä varmaan parin päivän sisällä täysin tähkällä. Mä luulen, että nyt tulee hyvin syysvehnää Lapualla. Ohrat ovat ihan normaaleja. Ei Vildestä oikein kasvuston ulkonäön perusteella osaa sanoa mitään. Näyttää vaatimattomalta mutta voi sieltä silti jyvää tulla parin viime vuoden kokemuksien perusteella.

Kuivuus ei ole haitannut kevätvehnää ja onkin mukavan tiheää. Kruunu taasen monesti näyttää komealta ja aiheuttaa pettymyksen kun puidaan. Kaiken kaikkiaan näyttää ihan kohtuulliselta. Ainoastaan parilla huonon vesitalouden lohkolla liika märkyys on kiduttanut kasvustoa ja vienyt ilmeisesti ravinteetkin pois.

tonii kirjoitti:

errav kirjoitti:Rapsi kukkii Ohra tunkee vihneitä, Viimiset huonosti lähteneet vehnät pensoo, Hyvin kasvaneet vehnät kellastuu typen puutetta? Wellamo vehnä tummaa kruunut vaaleita. Ruis lopettanut kukinnaan jyvät osittain täyttynyt. Jotenkin erittäin sekava vuosi kun omia ja muiden peltoja kattelee.

Täällä on muutamalla vehnälohkolla isoja värieroja lohkon sisällä, salaojat näkyivät todella selvästi jne. Vesi jotenkin täytynyt vaikuttaa, vaikka vaalennuksia on rinteessäkin... Lannotteet jakautuneet varmasti tasaisesti, muokkaus tehty kaikkiin samalla tavalla (suoraansänkeen kylvetty syysvehnä rikottiin lautasmuokkaimella kahteen kertaan keväällä).

Mutta erona mainitsemaasi kellastumiseen, nämä eivät ole niitä kasvuston parhaita osia.

Kynnettyyn kylvön jäkeen esiintyy tuota ainakin seuraavissa tapauksissa:
- kylvetty hiukan liian kosteaan savimaan kynnökseen, viilut ja multa on vaivautunut tiiviiksi vaaksan syvyydeltä, vilja ei pääse juurtumaan vaan jää matalajuuriseksi keltaisilta kohdilta.
- tai tulvat fliittaa mururakenteen huonoksi (esim. ohra kellastuu todella nopeasti ja jos ojitus hiukankin "ahdistaa", ei keltaisuus tahdo häipyä)
- olkimatto on ollut (kyntö)muokatessa paksu, syö ravinteita ja eristää pohjamaan kosteudesta

Kolmatta syytä epäilen, kun ei ole kynnetty eikä nähtävästi olkiongelmaa, olisiko tämä juuri tätä hiukan liian kostean maan lautasäestyksen yhteydessä syntynyttä "lautasmuokkarianturaa" (vrt. kyntöantura), josta on ainakin Ruotsissa puhuttu.

Lautasmuokkaus kun ei enää tunnu olevan "kevytmuokkausta", vaan aina vaan raskaampia vetureita on niiden catroksien edessä.

-SS-

SS kirjoitti:
Kynnettyyn kylvön jäkeen esiintyy tuota ainakin seuraavissa tapauksissa:
- kylvetty hiukan liian kosteaan savimaan kynnökseen, viilut ja multa on vaivautunut tiiviiksi vaaksan syvyydeltä, vilja ei pääse juurtumaan vaan jää matalajuuriseksi keltaisilta kohdilta.
- tai tulvat fliittaa mururakenteen huonoksi (esim. ohra kellastuu todella nopeasti ja jos ojitus hiukankin "ahdistaa", ei keltaisuus tahdo häipyä)
- olkimatto on ollut (kyntö)muokatessa paksu, syö ravinteita ja eristää pohjamaan kosteudesta

Kolmatta syytä epäilen, kun ei ole kynnetty eikä nähtävästi olkiongelmaa, olisiko tämä juuri tätä hiukan liian kostean maan lautasäestyksen yhteydessä syntynyttä "lautasmuokkarianturaa" (vrt. kyntöantura), josta on ainakin Ruotsissa puhuttu.

Lautasmuokkaus kun ei enää tunnu olevan "kevytmuokkausta", vaan aina vaan raskaampia vetureita on niiden catroksien edessä.

-SS-

Ei kaukaa haettua, "olkimattoa" oli, koska syksyllä suorakylvetty syysvehnä ei kasvanut nurmessa.. Siemenet eivät päässeet kunnolla maahan, vaikka 5:ssä-6:ssa sentissä olivatkin. Nyt se muokattiin keväällä ylös, kokkareista päätellen muokkausmies oli liian aikaisin liikenteessä. Kylväessä ei erottanut sitkaimen jälkeä kokkareitten seasta. S-vehnän sänkeen kylvetyn syysvehnän jouduimme myös rikkomaan, näihin peltoihin kylvetyissä vehnissä ei ole värieroa.. Vain entisissä nurmimaissa, eikös nurmen jälkeen pitäisi olla rakenne kunnossa?

S-vehnän sänkeen kylvetyn syysvehnän häviämisen syyksi laittaisin takapyöräkoneella liian kosteaan tehty kylvö, tai sitten syysviljat tarvitsevat aina muokkauksen vesitilan saamiseksi.. Mielellään syvän.. Ensi syksynä todennäköisesti kultivaattorilla niin syvään kuin mahdollista ja siihen s-vehnän kylvö.

S-vehnän sänkeen kylvetyn syysvehnän häviämisen syyksi laittaisin takapyöräkoneella liian kosteaan tehty kylvö, tai sitten syysviljat tarvitsevat aina muokkauksen vesitilan saamiseksi.. Mielellään syvän.. Ensi syksynä todennäköisesti kultivaattorilla niin syvään kuin mahdollista ja siihen s-vehnän kylvö.

Itsellä on käytännössä lähes olematon kokemus syysvehnästä, mutta olen opiskellut aihetta ruotsalaisista lähteistä ja missään ei ole ollut suositeltuna vaihtoehtona sänkeen kylväminen. Tässäkin http://www.agmedia.se/lantbrukarnytt/nr12/sid12c.htm suositellaan vaan valitsemaan mahdollisimman taloudellinen muokkausmenetelmä eikä muokkaamattomuudesta edes mainita. Tässä sitten talvehtimistulos samasta kokeesta

http://www.agmedia.se/lantbrukarnytt/nr17/sid17c.htm

. Tässä kans talvehtimistutkimus http://chaos.bibul.slu.se/sll/slu/rappo ... RVO163.BAK

Onkohan tää syysviljojen suorakylvö vain suomalaisten juttu, jolla ns. pelastetaan Itämeri?

aksu kirjoitti:Rypsi kukkii, 7.5 kylvetty kruunu vehnä lykkää tähkää esille jo. Quench ohra vasta pensoittunut kunnolla. Pahimmat ukkossateet kiersi tänä vuonna omat lohkot. Vettä ripotellu sopivasti, joskin nyt sais lisää kyllä tulla taas. Ohra vähän kellastunu märimmissä metänreunoissa.

Rypsi kukkii myös. 13.5. ja 14.5. kylvetyt Kruunu vehnät lykkää tähkää jo esille.

Kyllä on vaikea alku ollut.Kertakaikkiaan....vehnät ja rapsit n/a...ohrat surkeita.Kaikki hommat sekaisin,aikataulut,kasvuajat jne...noh,joillain taisi jäädä kylvämättä osa kokonaankin

Rypsi aloittelee kukintaansa jokapaikassa, kasvustot erittäin hyvistä hyviin. Pienoinen miinus että suurimmalla reilun 18ha:n rypsilohkolla kuivuus vienyt jo nyt jonkun hehtaarin, tiistaina oli totaalisen lakastunutta kuivimmissa paikoissa. VETTÄ KAIVATAAN,sais jo pikkuhiljaa sataa!! Ei tartte rypsille ajaa tänäkään vuonna tautiaineita mikäli 3 viikkoa/30mm vettä ennen kukintaa mittapuuna. Päivää vaille kolme viikkoa sitten satoi 15mm, kaks viikkoa sitten 4mm ja eilen puolitoista. Siinä kesäkuun sateet.

Vehnät komeita,kuivuudesta kärsivissä kohdissa lykkää tähkää,muuten vasta lippulehdellä ja tähkä hyvinkin piilossa,kylvetty 9-10.5.
Ensimmäiset ohrat näyttää vihneitään,15.5 kylvetyt.
Herne aloittelee kukintaa, 7.5 kylvetty.

Kelit olleet kylmiä, se ainoa pelastus kun ei ole satanut. Muutama lämmin päivä tehnyt ihmeitä, nyt ei kaivata ukkoskuuroa tai mikään ensimmäisistä kylvöksistä ei pysy pystyssä. Viimeiset kylvökset lippulehdellä ens viikolla, vielä puolitoista viikkoa ja ruiskutukset ois ohi. Eikun jatkamaan,yöksi luvataan tosin vaihteeksi lähes nollakeliä,loppuupahan tuuleminen

Köysti kirjoitti:

S-vehnän sänkeen kylvetyn syysvehnän häviämisen syyksi laittaisin takapyöräkoneella liian kosteaan tehty kylvö, tai sitten syysviljat tarvitsevat aina muokkauksen vesitilan saamiseksi.. Mielellään syvän.. Ensi syksynä todennäköisesti kultivaattorilla niin syvään kuin mahdollista ja siihen s-vehnän kylvö.

Itsellä on käytännössä lähes olematon kokemus syysvehnästä, mutta olen opiskellut aihetta ruotsalaisista lähteistä ja missään ei ole ollut suositeltuna vaihtoehtona sänkeen kylväminen. Tässäkin http://www.agmedia.se/lantbrukarnytt/nr12/sid12c.htm suositellaan vaan valitsemaan mahdollisimman taloudellinen muokkausmenetelmä eikä muokkaamattomuudesta edes mainita. Tässä sitten talvehtimistulos samasta kokeesta

http://www.agmedia.se/lantbrukarnytt/nr17/sid17c.htm

. Tässä kans talvehtimistutkimus http://chaos.bibul.slu.se/sll/slu/rappo ... RVO163.BAK

Onkohan tää syysviljojen suorakylvö vain suomalaisten juttu, jolla ns. pelastetaan Itämeri?

Ruotsissa ei juuri suorakylvetä. Pari syytä isompi sato (enemmän olkea) sekä lämpimämpi ilmasto ( enemmän tauteja).