-= Maatalous Foorum =-

Tulkintaeroja on viherlannoitusnurmen tuetusta alasta. Luonnonhoitopelto on tulkittu täyttöohjeen sivulla 44: "Hoidettu viljelemätön pelto". Sen tuetuksi prosentuaaliseksi alaksi on ilmoitettu 15 % tilan tukikelpoisesta alasta. Ok, siihen alaan ei makseta lisätoimenpiteistä.

Viherlannoitusnurmen tukiin vaikuttavaa prosentuaalista alamääritystä en ole onnistunut löytämään mistään, Proagrian esitelmäpujussa viherlannoitusnurmelle ilmoitetaan maksettavaksi kyllä myös lisätoimenpiteiden tuet.

Kyselin näistä ruohoaloista kunnan maatalousvikamieheltä kun ajatuksissani oli kylvää 50% ruohoille. Hän ilmoitti mahdollisuudeksi kylvää 15 % luonnonhoitopelloksi ilman erityitukia ja 35 % sitten viherlannoitusnurmeksi matalammalla perustuella, jota sitten korottavat lisätoimenpiteiden tuet.

Kun vesisateet jatkuvat olen ajatellut nostaa mielestäni ilman pintaalarajoitusta olevan viherlannoitusnurmen alaa. Mistä löytyy viherlannoitusnurmen pintaalaosuutta koskeva rajoitus.

Ainakin luomussa viherlannoitus lasketaan vilja-alaan

Mitä tukia tuolle viherlannoiitusnurmelle tai ylipäätään nurmelle maksetaan?

Pro Agrian esitelmäkalvon mukaan viherlannoitusnurmelle maksetaan samat tuet kuin viljalle. Lannoitus, suojavilja ja kemiallinen torjunta todennäköisesti kielletty.? Todennäköisesti niitto sallittu ekavuonnakin rikkaruohojen torjumiseksi.? Todennäköisesti nurmisiemenessä oltava typensitojia yli 20%.? Tuettu ala, ei selvyyttä.?????

tuulen kirjoitti:Pro Agrian esitelmäkalvon mukaan viherlannoitusnurmelle maksetaan samat tuet kuin viljalle. Lannoitus, suojavilja ja kemiallinen torjunta todennäköisesti kielletty.? Todennäköisesti niitto sallittu ekavuonnakin rikkaruohojen torjumiseksi.? Todennäköisesti nurmisiemenessä oltava typensitojia yli 20%.? Tuettu ala, ei selvyyttä.?????

Väärin, väärin, väärin. Saa lannoittaa, saa perustaa suojaviljaan, saa päättää kemiallisesti, oltava yli 20% seoksen painosta N-sitojakasvin siemeniä.
Älä olettele vaan lue hakuopas tai hanki asiantuntija tekemään paperit.
Voi käydä harrastus muuten entistä kalliimmaksi.

Kiitokset "kdh", löytyi kohta hakuoppaasta. Siis uusi suunnitelma, 15% luonnonhoitopeltoa ja 50% viherlannoitusnurmea on vissiin maksimiala "kenkäheinille", yhteensä 65 %. loppu 35 % sitten ohraa. Jos loppu 35 % olisi zebraa ja sen joutuisi raakana jättämään peltoon, miten katokorvaukset?

khd kirjoitti:Saa lannoittaa, saa perustaa suojaviljaan, saa päättää kemiallisesti, oltava yli 20% seoksen painosta N-sitojakasvin siemeniä

Viherlannoitusnurmessa N-sitojakasvin siemeniä pitää olla vähintään 20% painosta ja lhp-monivuotinen nurmipellon vaatimus enintään 20%. Kannattanee valita seos, jossa osuus on tasan 20%.

Kunpa vielä löytyisi viranomainen joka sanoisi varmaksi hyväksytäänkö viimevuotinen LHP-riista tänä vuonna viherlannoitusnurmeksi. Liian moni vastaus alkaa sanalla "luulisin..."

Viherlannoitusnurmi pitää perustaa, se ei saa olla entinen.

peehoo kirjoitti:Viherlannoitusnurmi pitää perustaa, se ei saa olla entinen.

Mutta sen voi perustaa suojaviljaan. Kyse on siitä, voiko se olla perustettu riistapellon alle eli kaikki lhp-riistan ehdot täyttyivät myös ilman ko. viherlannoitusnurmen siementä.

tuulen kirjoitti:Kiitokset "kdh", löytyi kohta hakuoppaasta. Siis uusi suunnitelma, 15% luonnonhoitopeltoa ja 50% viherlannoitusnurmea on vissiin maksimiala "kenkäheinille", yhteensä 65 %. loppu 35 % sitten ohraa. Jos loppu 35 % olisi zebraa ja sen joutuisi raakana jättämään peltoon, miten katokorvaukset?

Luepa laki "Laki satovahinkojen korvaamisesta 21.12.2000/1214" , sieltä selviää. Näin pikaisella tarkastelulla omavastuu on 30% normisadon arvosta, ja satovahingoksi arvioidaan lähinnä määrällinen ero alueen normisatoon verrattuna. Normisato ei ole mikään Trappemiesten 10 tonnia, vaan jokin 3500-4000 kiloa maksimissaan hehtaarilta.

"...Vahinkovuoden sadon arvo lasketaan kasvilajien pinta-alojen ja yksikköhintojen perusteella käyttämällä vahingolta säästyneiden kasvilajien satoina niiden normisatoja ja vahingoittuneiden kasvilajien satoina vahinkoalalta arvioituja satoja.
Viljelijän omavastuuosuus viljelmän satovahingosta on 30 prosenttia viljelmän normisadon arvosta...:"

Katokorvauksien merkitys on melko vähäinen, koko viljelmän sato-omavastuuksi lasketaan melko suuri osuus. Maksetaanhan sadosta osa jo suorana tukena. Zebran osalta pitää jo vähän yrittää, jos meinaa kadon saada aikaiseksi; Zebran sakoluku kestää jopa 4 viikkoa tuleentumisesta, ei olisi mikään ihme, että lokakuulla vielä puidaan, pari viikkoa Zebraa myöhäisempiäkin lajikkeita on viljelty hyvällä menestyksellä Lounais-Suomessa ja Uudellamaalla.

Voi tuntua epäoikeudenmukaiselta se, että tukia ja korvauksia ei saa jos ei osaa niitä hakea. Siksi onkin hyvä, että ottaa selvää vaikkapa kyselemällä. Maataloussihteeri saa palkkansa siitä, että tietää vastauksia kysymyksiin, eli kannattaa satokorvausasioissa olla yhteydessä maataloussihteeriin.

-SS-

viljanviljelijä kirjoitti:

peehoo kirjoitti:Viherlannoitusnurmi pitää perustaa, se ei saa olla entinen.

Mutta sen voi perustaa suojaviljaan. Kyse on siitä, voiko se olla perustettu riistapellon alle eli kaikki lhp-riistan ehdot täyttyivät myös ilman ko. viherlannoitusnurmen siementä.

Eikös kannattasi jättää edellisvuoden riistapelto luonnonhoitopelloksi.

peehoo kirjoitti:viljanviljelijä kirjoitti:
peehoo kirjoitti:
Viherlannoitusnurmi pitää perustaa, se ei saa olla entinen.

Mutta sen voi perustaa suojaviljaan. Kyse on siitä, voiko se olla perustettu riistapellon alle eli kaikki lhp-riistan ehdot täyttyivät myös ilman ko. viherlannoitusnurmen siementä.

Eikös kannattasi jättää edellisvuoden riistapelto luonnonhoitopelloksi.

Näin tällä kertaa teenkin, mutta viherlannoitusnurmen voisi lopettaa kemiallisesti ja mahdollistaisi esim.15% uusia lhp-riistapeltoja.

Kun tässä pessimismi valtaa mieltä pikkuhiljaa sääennusteita tutkiessa niin herää sama ajatus kuin topicin aloittajalla eli lopun kylvämättömän alan jättäminen viherkesannoksi, joten vielä muutama kysymys:

- Kun LHP:nä on se sallittu maksimi eli 15% niin viherlannoitusnurmea saa olla puolet lopusta pinta-alasta eli 42,5% koko alasta kun kaikki on tukikelpoista?

- Maksettavat tuet ovat tilatuki, LFA ja sen lisäosa, mutta ei ympäristötukea kun ei ole kotieläintila?

- Voi olla monivuotinen, max. 2 vuotta?

- Typensitojakasveja sai olla 20% siemenen painosta?

- Mitä muuta huomioitavaa?

TepaR kirjoitti:Kun tässä pessimismi valtaa mieltä pikkuhiljaa sääennusteita tutkiessa niin herää sama ajatus kuin topicin aloittajalla eli lopun kylvämättömän alan jättäminen viherkesannoksi, joten vielä muutama kysymys:

- Kun LHP:nä on se sallittu maksimi eli 15% niin viherlannoitusnurmea saa olla puolet lopusta pinta-alasta eli 42,5% koko alasta kun kaikki on tukikelpoista?

- Maksettavat tuet ovat tilatuki, LFA ja sen lisäosa, mutta ei ympäristötukea kun ei ole kotieläintila?

- Voi olla monivuotinen, max. 2 vuotta?

- Typensitojakasveja sai olla 20% siemenen painosta?

- Mitä muuta huomioitavaa?

Viherlannoitusnurmi ja viherkesanto eri asioita.

Viherlannoitusnurmeen tulee tilatuki, LFA ja ympäristötuki jolloin se ei jää paljoakaan LHP riistaa tai maisemaa huonommaksi.. Siemenet tarvii ostaa kerran, siementen painosta vähintään 20% typensitojakasveja. Max. 2 vuotta, minkä jälkeen kylvettävä SATOkasvi.

tonii kirjoitti:Viherlannoitusnurmeen tulee tilatuki, LFA ja ympäristötuki jolloin se ei jää paljoakaan LHP riistaa tai maisemaa huonommaksi.. Siemenet tarvii ostaa kerran, siementen painosta vähintään 20% typensitojakasveja. Max. 2 vuotta, minkä jälkeen kylvettävä SATOkasvi.

Täh? Juuri aiemmin muutin kylvösuunnitelmat/toteutuksen kun sanottiin että saa kylvää riistapeltoakin... Epäilin kovasti mutta vakuutettiin toisin,tais olla Agronetin puolella jonkun "luotettavan" kirjoittajan toimesta.
Eli mitä hittoa ilmoitan, kylvin sekulia ja mikäli riistapeltoa ei saa VLN jälkeen kylvää, niin muutettava ko. lohko sekaviljaa kasvavaksi. Onneks kylvin muille tilkuille rypsiä,oikeaa satokasvia...