Sulky kylvölannoitin?

[Kiesus]

Mitäs porukka on mieltä tälläisestä laitteesta:

http://www.sulky-burel.com/produit.aspx ... -easydrill

http://www.sulky-burel.com/mgt/resource ... sem_gb.pdf

Eikö vannas ole ns. suorakylvö oppien mukaan toteutettu, syvyydensäätö, siemenensijoitus, ja sulkijapyörä erikseen?
Lannoitteen sijoitus on toteutettu ainakin yksinkertaisesti. Vielä kun säiliössä olisi säädettävä väliseinä niin tuossa olisi mielenkiintoinen vaihtoehto. Taitaa olla kokemukset Suomen markkinoilla aika vähäiset Sulkyn tuotteista, poislukien pintalevittimet.

[Kari]

Mitäs porukka on mieltä tälläisestä laitteesta:

http://www.sulky-burel.com/produit.aspx ... -easydrill

Pikaisella vilkaisulla näyttäisi ihan potentiaaliselta koneelta, vaikkakaan en mikään suorakylvin-expertti olekaan.
MUTTA säiliökoot ovat avuttoman pienet:

850 ltr lannoitepuoli ==> ~2 hehtaaria täyttö
1350 ltr siemenpuoli ==> Vajaa 4ha vehnää tai ohraa.
Yhteensä 2200 ltr ... ja lisäksi vielä kiinteä? väliseinä.

Vrt. VM 3 metrinen 3300 ltr yhteensä, säädettävä väliseinä

Tai Junkkari 3 m koneet: kokonaistilavuus 3400-3500 ltr, säädettävä väliseinä

[Kiesus]

Esitteessä on maininta lisäsäiliöstä, tosin kokoa ei mainita. Säädettävä väliseinä ja yli 3000 litraa tilavuudeksi niin alkaisi olemaan potenttiaalinen vaihtoehto. Kai tuolla voisi antaa kylvön yhteydessä p-k:n ja osan typpeä, pintalevittemellä loput. Eikähän Ranskan maalla lannoiteet levitetä yleensä erikseen pintalevittemellä?
Ei muuta kun Turun Konekeskukselta peliliikkeet ja kone koeajoon Suomeen.

[MK]

Mä olin syksyllä kaupoissa Sulkyn pneuma kylvökoneesta, kovasti olivat asialla Turun konekeskuksesta, viime metreillä valinta kuitenkin meni pneuma Amazoneen. Agritecnikassa kattelin niitä Sulkyn koneita eikä ne ollu ollenkaan hullumman näköösiä, Sulkyn keskipakolevittäjä on ollu useamman vuoden ja se ainakin on pelittäny hyvin.

[perfekt]

Saman tyylista kylvitä tulee nyt joka tehtaalta;

Tulevalle kaudelle on jo runsauden pulaa

laitteista,,,,,,,,,

[Kiesus]

Saman tyylista kylvitä tulee nyt joka tehtaalta;

Tulevalle kaudelle on jo runsauden pulaa

laitteista,,,,,,,,,

Samantyylisiä, joo, Suomesta. Ei Euroopassa ole mun mielestä montaakaan tehdasta josta saa laatikkokoneen jossa on siemen/lannoite. Ei sillä, kotimaisilla kylvää varmasti kaikilla, mutta vaihtoehtoja on hyvä olla.

[Carnivor]

Vantaan liikerata ylös-alas suunnassa näyttää aika vaatimattomalta. Ilmeisesti koko koneen paino on kylvettäessä vantailla ja hiukan voi säätää painotetaanko vantaan etu- vai takapäätä. Tän takia ei varmaan voi olla kovin suuria säiliöitä tai sitten täydellä kuormalla vantaalle tulee painoa 300 kg ja tyhjällä koneella 50 kg. WWW-sivujen valikoista aukevat tekstit eivät avautuneet kunnolla.

[Köysti]

Mä olin syksyllä kaupoissa Sulkyn pneuma kylvökoneesta, kovasti olivat asialla Turun konekeskuksesta, viime metreillä valinta kuitenkin meni pneuma Amazoneen. Agritecnikassa kattelin niitä Sulkyn koneita eikä ne ollu ollenkaan hullumman näköösiä, Sulkyn keskipakolevittäjä on ollu useamman vuoden ja se ainakin on pelittäny hyvin.

Onko Amazone ruvennut tekemään kylvölannoittimia vai ovatko ihan vaan siemenpuolen koneita? Onhan jotkut ainakin omasta mielestään edelläkävijät nyt hankkineet kylvökoneita ja levittävät apulannat etukäteen. Kuitenkin Keski-Euroopassakin on tutkittu, että kylvölannoituksesta olisi sielläkin hyötyä niin jotenkin mä en ymmärrä että just Suomessa kannattais nakella kaikki apulannat erikseen...

Maatalouslehdet toki tykkäävät tehdä kannustavia juttuja siitä kun joku on keksinyt muka pyörän uudestaan jonkin asian kohdalla ja sitten siitä ei enää kirjoitetakaan kun systeemi on jouduttu muuttamaan takaisin siihen vanhaan ja huonoon.

Toki näis jutuis on maaperäkohtaisia eroja, mutta väittäisin että Lapuallakin pääosa viljelymaasta kärsii helpommin liiasta kuivuudesta kuin märkyydestä ja siitä johtuen ei erikseen levitetty lannoite välttämättä toimi niin varmasti.

[jk]

Mä olin syksyllä kaupoissa Sulkyn pneuma kylvökoneesta, kovasti olivat asialla Turun konekeskuksesta, viime metreillä valinta kuitenkin meni pneuma Amazoneen. Agritecnikassa kattelin niitä Sulkyn koneita eikä ne ollu ollenkaan hullumman näköösiä, Sulkyn keskipakolevittäjä on ollu useamman vuoden ja se ainakin on pelittäny hyvin.

Onko Amazone ruvennut tekemään kylvölannoittimia vai ovatko ihan vaan siemenpuolen koneita? Onhan jotkut ainakin omasta mielestään edelläkävijät nyt hankkineet kylvökoneita ja levittävät apulannat etukäteen. Kuitenkin Keski-Euroopassakin on tutkittu, että kylvölannoituksesta olisi sielläkin hyötyä niin jotenkin mä en ymmärrä että just Suomessa kannattais nakella kaikki apulannat erikseen...

Maatalouslehdet toki tykkäävät tehdä kannustavia juttuja siitä kun joku on keksinyt muka pyörän uudestaan jonkin asian kohdalla ja sitten siitä ei enää kirjoitetakaan kun systeemi on jouduttu muuttamaan takaisin siihen vanhaan ja huonoon.

Toki näis jutuis on maaperäkohtaisia eroja, mutta väittäisin että Lapuallakin pääosa viljelymaasta kärsii helpommin liiasta kuivuudesta kuin märkyydestä ja siitä johtuen ei erikseen levitetty lannoite välttämättä toimi niin varmasti.

Pakko tarttua tuohon kuivuuteen! Niin kuivaa vuotta ei oo vielä ollu että meillä olis viljat siitä kärsiny! Mitä kuivempi vuosi, sitä paremmat viljasadot määrältään ja etenkin laadultaan. Esim. 2006 oli oikein hyvä viljavuosi. Peruna jo otti silloin kuivasta nokkiinsa, mutta ei viljat. Huomattavasti enemmän on sitten kyllä märät kesät satoa vieny...

[Make]

Onko Amazone ruvennut tekemään kylvölannoittimia vai ovatko ihan vaan siemenpuolen koneita? Onhan jotkut ainakin omasta mielestään edelläkävijät nyt hankkineet kylvökoneita ja levittävät apulannat etukäteen. Kuitenkin Keski-Euroopassakin on tutkittu, että kylvölannoituksesta olisi sielläkin hyötyä niin jotenkin mä en ymmärrä että just Suomessa kannattais nakella kaikki apulannat erikseen...

Maatalouslehdet toki tykkäävät tehdä kannustavia juttuja siitä kun joku on keksinyt muka pyörän uudestaan jonkin asian kohdalla ja sitten siitä ei enää kirjoitetakaan kun systeemi on jouduttu muuttamaan takaisin siihen vanhaan ja huonoon.

Toki näis jutuis on maaperäkohtaisia eroja, mutta väittäisin että Lapuallakin pääosa viljelymaasta kärsii helpommin liiasta kuivuudesta kuin märkyydestä ja siitä johtuen ei erikseen levitetty lannoite välttämättä toimi niin varmasti.

Keski-Euroopassa viljellään syysviljoja. Suomessakaan ei syysviljoilla saada sadonlisäystä sijoituslannoituksella.

[Kari]

Pakko tarttua tuohon kuivuuteen! Niin kuivaa vuotta ei oo vielä ollu että meillä olis viljat siitä kärsiny! Mitä kuivempi vuosi, sitä paremmat viljasadot määrältään ja etenkin laadultaan. Esim. 2006 oli oikein hyvä viljavuosi. Peruna jo otti silloin kuivasta nokkiinsa, mutta ei viljat. Huomattavasti enemmän on sitten kyllä märät kesät satoa vieny...

Kyllä mä väittäisin, että viime vuonna ainakin osalla omilsta lohkoista vesi oli selvästikin satoa rajoittava tekijä. Etenkin ohran tähkylöistä näki, että oli vesi loppunut kesken ja tähkässä oli tyhjiä jyväaihioita alapäässä.
Vildessä esimerkkinä 1000 jyvän painossa päästiin 47 grammaan, mutta tähkän pituus kärsi. Samoin oli osassa vehnää (Anniina 1000 jp 43,7), tähkä jäi lyhyeksi. Tuo vedenpuute oli alkukesästä, jolloin tähkän jyväluku määräytyi.
1000 jp taas kertoo, että loppuvuodesta eväitä oli saatavilla.
Sinällään meillä päin ei tuo kuivuus ole ollenkaan samaa luokkaa kuin etelämpänä ja tuo jk:n liika kosteus on "normaalimpi" ongelma.

[Köysti]

Pakko tarttua tuohon kuivuuteen! Niin kuivaa vuotta ei oo vielä ollu että meillä olis viljat siitä kärsiny! Mitä kuivempi vuosi, sitä paremmat viljasadot määrältään ja etenkin laadultaan. Esim. 2006 oli oikein hyvä viljavuosi. Peruna jo otti silloin kuivasta nokkiinsa, mutta ei viljat. Huomattavasti enemmän on sitten kyllä märät kesät satoa vieny...

Joo, tuo pitää varmasti paikkansa siellä suunnalla missä viljelette pääasiallisesti, mutta Lapuanjokivarsi keskustasta etelään on merkittävä viljelyalue ja maalajit ovat enemmän tai vähemmän savista hienoa hietaa tai muuta helpommin kuivasta kärsivää ja lisäksi siellä sataa vähemmän kuin kylällä. Viime satokautena kuivuus verotti normaalia pahemmin. Kruunu lähti hienosti kasvamaan, mutta kituiseksi jäi kun vertaa Lapuan keskustan lähistöllä oleviin multaviin hienoihin hietoihin joista tavaraa sitten tuli kaikilla varmasti ihan huippumäärät. Syysvehnä vois olla oikea ratkaisu pahimmille liian kuiville maille... Tästä sen huomaa, kuinka pienen alueen sisällä on erilaisia säästä ja maaperästä johtuvia viljelyolosuhteita.

Yleisellä tasolla Suomen kevät on viljanviljelyn kannalta turhan kuiva ja puintiaikana taas tahtoo olla jo turhan kosteaa jos huonosti sattuu. Tästä johtuen en ymmärrä, kuinka kylväminen ja lannoittaminen erikseen kevätviljoilla tuo mitään parannusta tilanpitoon.

[MK]

Kyllä se Amazone on pelkkä pneumakylvökone. Usiemman vuoren oon testaallu pintahan levittämistä ja perinteistä kylvölannoitin kylvöä enkä ole huomannu sadossa mitään eroa. Kananpaskalla saattaa olla osuutta asiaan. Nopiempaa ja mukavampaa vaan se eriksehen ajo on.

[jk]

Pakko tarttua tuohon kuivuuteen! Niin kuivaa vuotta ei oo vielä ollu että meillä olis viljat siitä kärsiny! Mitä kuivempi vuosi, sitä paremmat viljasadot määrältään ja etenkin laadultaan. Esim. 2006 oli oikein hyvä viljavuosi. Peruna jo otti silloin kuivasta nokkiinsa, mutta ei viljat. Huomattavasti enemmän on sitten kyllä märät kesät satoa vieny...

Kyllä mä väittäisin, että viime vuonna ainakin osalla omilsta lohkoista vesi oli selvästikin satoa rajoittava tekijä. Etenkin ohran tähkylöistä näki, että oli vesi loppunut kesken ja tähkässä oli tyhjiä jyväaihioita alapäässä.
Vildessä esimerkkinä 1000 jyvän painossa päästiin 47 grammaan, mutta tähkän pituus kärsi. Samoin oli osassa vehnää (Anniina 1000 jp 43,7), tähkä jäi lyhyeksi. Tuo vedenpuute oli alkukesästä, jolloin tähkän jyväluku määräytyi.
1000 jp taas kertoo, että loppuvuodesta eväitä oli saatavilla.
Sinällään meillä päin ei tuo kuivuus ole ollenkaan samaa luokkaa kuin etelämpänä ja tuo jk:n liika kosteus on "normaalimpi" ongelma.

Joo ehkä vähän kärkkäästi kommentoin ettei viljat olisi kuivasta kärsiny. Ainahan joku tekijä satoa rajoittaa, kun en minä ainakaan saa +10t/ha vaikka lajikkeilla satopotenttiaalia riittäiskin.

Kuvassa minttu-ohra joka selvästi kärsi viime kevään kuivasta kevätkynnetyllä lohkolla...

[polle]

Kyllä se Amazone on pelkkä pneumakylvökone. Usiemman vuoren oon testaallu pintahan levittämistä ja perinteistä kylvölannoitin kylvöä enkä ole huomannu sadossa mitään eroa. Kananpaskalla saattaa olla osuutta asiaan. Nopiempaa ja mukavampaa vaan se eriksehen ajo on.

Millälailla se on nopiempaa ja mukavempaa?
Joka lohkolla pitää käydä kumminki kahteen kertaan.
Mikä on sun satotaso? Siis kaikkien viljakasvien keskisato?