-= Maatalous Foorum =-

Tänä syksynä puintivalmiita viljakasvustoja on ruiskutettu glyfosaatilla maakunnan pelloilla tavanomaista enemmän pahaksi päässeen juolavehnän torjumiseksi. Kasvustoon ruiskuttaminen ennen puintia on täysin luvallista, kunhan noudattaa varoaikoja.

Toistaiseksi viljaliikkeet ja teollisuus eivät kuitenkaan ota vastaan näin käsiteltyä viljaa, mutta interventiovarastoon se kelpaa. Tänä vuonna viljan tarjonta EU:n interventiovarastoihin kasvaa aiemmasta, kun etenkin ohrasta on runsas ylitarjonta.

Nimenomaan interventioviljan määrän kasvaessa viljaliikkeet ja teollisuus joutuvatkin pohtimaan uudelleen glyfosaattiviljan kohtelua. Sanomalehti Ilkka

Periaatteessa kun kuulutaan samaan EU:hun kun muutkin valtiot näillä seuduilla niin miksi meillä pitäisi suhtautua erilailla glyfotuleennutettuun viljaan.

Väittäisin melkein että jokainen tuontikuorma mitä satamiin tulee on saanut glyfosaattia niskaansa. Joten jos markkinat on samat, miksei viljelymenetelmät saa olla samat?

Juu samaa mieltä!
Rypsiä olen kyllä ruiskuttanutkin itse joskus, viljaa ei tullut ruiskutettua, vaikka siinä kyllä olisi järkeä.
Tosin tänä vuonna kaikki meni litistykseen, että sen puolesta ei tarvinnut ja rypsin alta tulee heinää, joten sitäkään en voi voinut ruiskuttaa =)

Turhaa riskin ottoa jäämistä ei ole tietoa kellään Vrt Amitrol, DDT jne,,,, ja Julkisuuden silmissä ei hyvää mainosta,,,,,,,

Kannattaisi vaan Hermoja kehittää ja antaa valmistua muutoin

Kyllä puintikosteudeltaan 16.5 vehnä alkaa minusta olemaan jo aika kypsää

Pointtina tuossa oli lähinnä se, että miks meidän tarvis pelata "samoilla markkinoilla" eri säännöillä?

Oli näköjään KMssä erään myrkkytehtaan suomen pällikkökin päättäny vakiopalstallaan lähteä kannustamaan glyfon käyttöön ennen puintia. Aikas arveluttavaa...
Vaikka tuo nyt onkin muualla yleinen käytäntö, nnin pitäiskö se tännekin apinoida, juurihan tuli uusi tohtoritutkimus siitä kuinka Glyfo maassakin kertyy ja siirtyy. Vähän aikaa kun vielä tutkitaan niin saatetaan huomata ettei sitä niin huolettomasti kannattaisikaan tuotakaan myrkkyä ruiskutella..
Ostetaan ennemin vaikka swathereita (ne on aikas halpoja nyt vielä) ja puikaa karholta niin saa tasaseen valmistumaan, pitäis toimia rypsillä ja rapsillakin se systeemi.

Ympäristötuki edellyttää suojeluaineiden käyttörajoitusten noudattamista, ja Glyfopöntössähän lukee ettei saa käyttää mm leipäviljaan. Myös Ruotsi salli poikeuksellisesti glyfon käyttöä tuleentumiseen eteläisissä maakunnissa vasta 2007 jos oikein netistä ymmärsin. Sen sijaan se on rajoituksetta käytetty esim etanolin tai polttoaineen valmistuksessa käytettyyn viljaan.

Itse en suosi glyfoa, mutta esim tänä vuonna on pakko kun pellot näyttää savanneilta puinnin jälkeen. Onhan se kummaa maataloutta kun käytetään aineita jotka tappavat kaiken. Kyllä jotakin maaperässä tuhoutuu yltäkyläisellä käytöllä vuosien jälkeen.

Itse tuo glyfo on ajettu vasta kuukausi puinnin jälkeen juolavehnää torjuttaessa.

Ei ole jokavuotinen toimenpide, kaikki kynnetään.

HeinäHattu kirjoitti: Vaikka tuo nyt onkin muualla yleinen käytäntö,

Onko todella? Ne, jotka ovat esim. olleet harjoittelijoina keskieurooppalaisilla maatiloilla, voisivat vähän kertoa vedetäänkö siellä ihan oikeasti glyfosaatit kasvustoon ennen puintia vai ei. Itse olen miettinyt että miksi siellä pitäisi ruiskuttaa, kun kasvukaudella on kuitenkin riittävästi pituutta ja tuleentumista voi rauhassa odottaa. Glyfot ehtisi ruiskuttaa hyvin vielä puinnin jälkeenkin ja samalla tulisi sitten torjuttua puintitappioviljan itäneet siemenet, joka on muuten ongelmana kun viljellään paljon syyskylvöisiä kasveja syyskylvöisten perään. Vai mikä tässä meikäläisen päättelyssä menee vikaan?

Mun mielesestä täs keskustelus pitäis nyt tehdä selvä ero glyfolla tuleennuttamisen ja juolavehnän torjumisen välllä. Glyfolla tuleennuttamista en kannata, mutta juolavehnän torjuminen kasvustosta olisi joissakin tilanteissa hyvä keino. Sängeltä ruiskutettaessa ei koskaan saada täydellistä tehoa vaan osa juolista jää aina olkisilpun alle. Kasvustoruiskutuksissa ruiskutusväliä voisi pidentää ja käyttää pienempiä tehoainemääriä. Mallas- ja leipäviljalta tuo konsti vois mun puolesta pysyäkin kiellettyjen listalla, mutta rehu ja tärkkelystavaralla sen vois puolestani sallia.

jk kirjoitti:Mun mielesestä täs keskustelus pitäis nyt tehdä selvä ero glyfolla tuleennuttamisen ja juolavehnän torjumisen välllä. Glyfolla tuleennuttamista en kannata, mutta juolavehnän torjuminen kasvustosta olisi joissakin tilanteissa hyvä keino. Sängeltä ruiskutettaessa ei koskaan saada täydellistä tehoa vaan osa juolista jää aina olkisilpun alle.

Tuleennuttamista en kannata minäkään. Jos rehuvilja tulee omaan käyttöön, niin parempi tapa olisi tuoresäilöntä mikä rehunjakosysteemi menetelmään sopii. Juolavehnän torjunta pesäkkeistä enne puintia voi olla joissain tapauksissa ihan hyvä ratkaisu. Puinnin jälkeen teho on tosiaan usein aika huono. Itse aion ruiskuttaa (tai ainakin suunnittelen tällä hetkellä niin...) suurimman osan juolavehnäpesäkkeistä vasta ensi keväänä. Silloin oljista ei ole haittaa. Juolavehnä tuntuu parin kokeilun perusteella kuolevan hyvin kunhan malttaa odottaa että vihreitä lehtiä on pari-kolme ja muokkaa vasta vajaan viikon päästä ruiskutuksesta. Samalla mm. talvihtinut saunakukka saattaa kuolla.

turkki kirjoitti:

HeinäHattu kirjoitti: Vaikka tuo nyt onkin muualla yleinen käytäntö,

Onko todella? Ne, jotka ovat esim. olleet harjoittelijoina keskieurooppalaisilla maatiloilla, voisivat vähän kertoa vedetäänkö siellä ihan oikeasti glyfosaatit kasvustoon ennen puintia vai ei.?

Eilen kokoilin englannista juttuja asiasta. koneen kaaduttua ne joutui bittiavaruuden kiertoradalle. Koottuna; Englannissa käytetään glyfosaattikäsittelyä ennen puintia erittäin yleisesti mm. samojen asioiden hoitamiseen joiden kanssa täällä taistellaan. Juolavehnä tai muut heinät. Jälkiversojen hävitys, ei tule vihreitä jyviä. Puinnin nopeutus, ei vihreää olkea. Ruiskutusurien vihreät pois. Öljykasvien ja joskus myöhäisten viljojen tulennutus. Jääntiviljan poisto. Kuivaamisen vähentäminen.....

Täytyy huomata, että pinta-aloissa on usein pilkku erikohdassa kuin täällä. On eri juttu saadaanko päivässä pois 9 -10 ha tai 90 - 100 ha.

Käsittääkseni glyfosaatilla tuleennutetaan juurikin tavara josta ei ole sadoksi. Ei ole edes mahdollista, että jyväkosteuden ollessa <30% kasvissa olisi vielä vihreitä lehtiä ottamassa ainetta itseensä, vai onko?

Sänkikäsittely toimii yleensä erittäin huonolla hyötysuhteella. Tuskin kenenkään pelto on ruiskutettaessa kokonaan juolavehnän vallassa, vaan suurin osa aineesta menee puhtaaseen sänkeen ja osa pahnojen päälle, eikä näin tavoita juolavehnää.
Pesäkekäsittelyä pidän erittäin tehokkaana tapana. Väittäisin, että säästö ainekustannuksessa on luokkaa 70-80% Huolellisesti toteutettuna systeemi kyllä vaatii ruiskun jonka suuttimet pystyy sulkemaan erikseen ja mielellään vielä vauhdissa.

Pohjoisamerikassa on jo myynnissä ruiskuun asennettavia skannereita, jotka avaavat suuttimia sitä mukaan kun vihreetä näkyy suuttimen edessä. Hinta on vielä niin kova, että niitä markkinoidaan vain puutarhaviljelijöille.

Kanadassa ja Usa:n pohjoisimmissa osavaltioissa glyfosaatilla pakkotuleennutusta käytetään tarvittaessa. Sillä saa kaikki myöhässä olevat vihreät jyvät pois ja saadaan vehnät puitua ennen papuja sekä rapsia. Varoaika puintiin on 10 vuorokautta. Jossain Kansasin - Teksasin tai Euroopassa Espanja - Italia korkeudella ei taas ole mitään tarvetta. Yli 35 asteen helteet kuivattavat jyvät muutenkin 12 prosenttiin. Käsittääkseni Tanskassa olisi kiellettyä.

Jorma kirjoitti:Käsittääkseni glyfosaatilla tuleennutetaan juurikin tavara josta ei ole sadoksi. Ei ole edes mahdollista, että jyväkosteuden ollessa <30% kasvissa olisi vielä vihreitä lehtiä ottamassa ainetta itseensä, vai onko? .

Joo tuo glyfosaatti ei siis nopeuta tuleentumista. Se ei nopeuta kasvin luonnollistsa kypsymistä. Se lopettaa kasvin biologiset toiminnot. Jos käsittely tehdään liian aikaisin jyvät eivät täyty vaan kuivavat pois ja satoa ei näistä muodostu.

Tuskin viljassa on nestevirtauksia tähkään päin tuolloin. Tänäänkin tukusteltiin ohraa kost 19% ja korsi osin vihreä. Kasvi tietenkin yrittää siirtää ravinteet korresta tähkään.

Yleensä jos jyvän pitää itää ,siis siemenksi tai maltaaksi ei glyfosaatin käyttöä sallita. Kuitenkin jos vilja on tuleentunutta ja kuivaa itävyys saattaa säilyä.