Kyntöaurat
Valvoja: Farmari-ryhmä
Kyntöaurat
Pitäisi saada piakkoin 5-siipiset sarka-aurat.Mielellään uudet.Aika vähän tietoa noista auroista ni kertoilkaa vähän millaiset olisi hyvät nurmien lopettamisiin? Vähän merkkejä ja millaisilla varusteilla kannattais haaveilla.Maalajeja on monenlaisia...Ja vielä jos jollain olisi suuntaa antavia hinta tietoja.
Kiitos etukäteen
Kiitos etukäteen
Re: Kyntöaurat
Itse olen kiertänyt Fiskars (hui
) - Kverneland - Överum linjan kautta takaisin Kvernelandiin. Minulle se sopii parhaiten, mitä kivisemmät maat sen ylivoimaisemmaksi se muuttuu. Kun yksi siipi osuu kiveen aura jatkaa suoraan, eikä kuten Överum joka heitti koko höskän puoli metriä sivulle. Helppo säätää, kulutusosat edulliset, kestävä ja pitää hintansa. Hiljainen laukaisumekanismi, siinä ei mitään jää kolisemaan.
Itse mietin uudempaa, olisiko 5-siip sarka-aura järkevämpi kuin 3-siip kääntöaura? Kynnettävänä epämuotoisa kivisiä peltoja sekä pitkiä kytömaita, joissa sillat päissä. Molemmissa paino sama, mutta aiheuttaisiko sarka-aura pienemmän paineen taka-akselille, ja olisi nopeampi pitkillä saroilla? 5-s sarka n kymppitonni Farmarissa. Omassa Variomatissa on hydraulituubit mutten väittäisi niitä välttämättömiksi. Kerran säätää niin se on siinä, ei siinä paljon voita näin epämuotoisilla pelloilla leveyssäädöillä. Pieni esiaura tai kuorimet varmaan hyvät nurmen lopetuksessa, ainakin itse otan myös seuraavaan.
Itse mietin uudempaa, olisiko 5-siip sarka-aura järkevämpi kuin 3-siip kääntöaura? Kynnettävänä epämuotoisa kivisiä peltoja sekä pitkiä kytömaita, joissa sillat päissä. Molemmissa paino sama, mutta aiheuttaisiko sarka-aura pienemmän paineen taka-akselille, ja olisi nopeampi pitkillä saroilla? 5-s sarka n kymppitonni Farmarissa. Omassa Variomatissa on hydraulituubit mutten väittäisi niitä välttämättömiksi. Kerran säätää niin se on siinä, ei siinä paljon voita näin epämuotoisilla pelloilla leveyssäädöillä. Pieni esiaura tai kuorimet varmaan hyvät nurmen lopetuksessa, ainakin itse otan myös seuraavaan.
-
massey ferguson5455
- Luokka: yli 300 hv
- Viestit: 340
- Liittynyt: 08 Helmi 2008, 14:28
Re: Kyntöaurat
Löytyy kahdet aurat eli Agroluxin AT aurat nämä ovat 4 siipiset sarka-aurat ja toisina auroina ollut Kvernelandin AB aurat ja nämä ovat 3 siipiset sarka-aurat. Ja kerronpa sitten kummastakin kokemuksia ja aloitetaan vaikka agroluxeista. kestävät aurat ja kevyet vetää. mutta ilmeisesti siipimallista johtuen takertelee maata kiinni siipeen ja niitä saa sitten välillä käydä kopistelemassa pois.. kvernelandeilla ei tätä ongelmaa tullut.. samalla pellolla jossa agroluxiin jäi maa kiinni kvernelandin siivet senkun kiiltelivät
kvernelandeista vielä sen verran että ei ole vielä parempia auroja vastaan tullut
hyvä jälki, hyvä laukaisu laite, helppo säätää, kestää kivisillä pelloilla, osat edulliset, siipimalli hyvä, kevyt vetää ja listaa voisi jatkaa loputtomiin ja loppu päätelmänä täytyy todeta että kvernelandit on AURAT
Re: Kyntöaurat
Ovlac (Scan) aurat ovat olleet kilpailukykyisissä hinnoissa. Suuri ojasväli sopii nurmille ja samat kulutusosat mitä kverneissä. Olivat ainakin takavuosina sopuhintaisia. Vaihdoin Kvernen ilmajäähdytteiset 4x14-20 Ovlaceihin, enkä ole huonona pitänyt. Painavat kyllä. Pitkät ja raskaat. Uppoavat kivasti maahan kuivanakin syksynä. Ovlacin sarka-aurat ei ole painolla pilattu.
- satakolmeviis
- Luokka: yli 200 hv
- Viestit: 247
- Liittynyt: 30 Loka 2007, 17:15
- Paikkakunta: Laitila
Re: Kyntöaurat
Agrolux MRT on kestänyt isältä pojalle, eikä ole kiviltä säästynyt 
Re: Kyntöaurat
mekin ollaan ovlaceita katseltu kun rupee -85 vuosimallin kverneistä siivet kulumaan puhki yksitellen kun uudet kvernet on kyllä ihan sika kalliit mutta viljanhinta sais kyllä nousta ennen kun mitään ostetaanATH kirjoitti:Ovlac (Scan) aurat ovat olleet kilpailukykyisissä hinnoissa. Suuri ojasväli sopii nurmille ja samat kulutusosat mitä kverneissä. Olivat ainakin takavuosina sopuhintaisia. Vaihdoin Kvernen ilmajäähdytteiset 4x14-20 Ovlaceihin, enkä ole huonona pitänyt. Painavat kyllä. Pitkät ja raskaat. Uppoavat kivasti maahan kuivanakin syksynä. Ovlacin sarka-aurat ei ole painolla pilattu.
Re: Kyntöaurat
zetor8045 kirjoitti:mekin ollaan ovlaceita katseltu kun rupee -85 vuosimallin kverneistä siivet kulumaan puhki yksitellen kun uudet kvernet on kyllä ihan sika kalliit mutta viljanhinta sais kyllä nousta ennen kun mitään ostetaanATH kirjoitti:Ovlac (Scan) aurat ovat olleet kilpailukykyisissä hinnoissa. Suuri ojasväli sopii nurmille ja samat kulutusosat mitä kverneissä. Olivat ainakin takavuosina sopuhintaisia. Vaihdoin Kvernen ilmajäähdytteiset 4x14-20 Ovlaceihin, enkä ole huonona pitänyt. Painavat kyllä. Pitkät ja raskaat. Uppoavat kivasti maahan kuivanakin syksynä. Ovlacin sarka-aurat ei ole painolla pilattu.
Noissa Ovlacin paluuauroissa, jotka taannoin hommasin, on sellainen vetosysteemi, että ne on käytännössä puolihinattavat. Mutta. Niissä on sellainen juttu, että ne kääntyy alakautta, ja silloin aika harvassa traktorissa ne saa säädettyä oikein. Siis mikäli ei ole sitä toimintoa, joka vetää aurat suppuun käännön ajaksi. Jos ottaa käsisäätöiset, on kiertosuunta vaihdettava käymään yläkautta, jolloin taas sylinteri jää vähän vajaatehoiseksi.
Vetosysteemi on kyllä viimesen päälle, kunhan sen spreijaa päivittäin öljyllä, ettei kulu, eikä natise.
Re: Kyntöaurat
Mä olen överumin kannalla! Hydraulisilla laukasimilla voi säätää paineet maalajin tai kivisyyden mukaan ja ojas väistää kiveä myös sivusuunnassa eikä pelkästää ylös. Paineet on myös helppo säätää. Vakiona jousitetut kiekkoleikkurit, ihan ehdottomat nurmen kyntöön. On ollu myös kvernet, mutta mielestäni ei yhtä hyvät kun överumit. Kvernelandit on ehkä huolettomammat aurat pitää. Kun hommaa överumit tai kvernelandit niin saa ainakin toimivat ja hyvät aurat eikä tarvi tapella kopioiden kanssa!
Re: Kyntöaurat
Kolme vuotta kynnetty nyt 5-siipisellä AD-Variomat Kvernellä ja ei voi moittia. Muovisiivet ihan ehdottomat nevamailla, ei jää käytännössä mitään siipiin kiinni ja kulumista en ole pahemmin havainnut vaikka osa vähän krouvimpiakin maita. Lisäksi Kvernen siipi tuntuu toimivan varsin mallikkaasti matalaankin kynnettäessä 18-20 tuuman viilunleveyksillä. Aika raskaathan nuo kieltämättä on perässä, kun massa on aika kaukana taka-akselilta ja itse en ihan pienen veturin perään 5-siipisiä laittaisi.
Itse olen kyllä ehdottomasti tuon säädettävän viilunleveyden kannalla, varsinkin kun omat lohkot on töyrien, jokien yms. vuoksi varsin epäsäännöllisiä reunoilta niin näppärä vedellä siistit kynnökset. Samaten kuorimet kannattaa samaan konkurssiin ostaa, peittyy varmasti kaikki. Pieni moitteen paikka tosin tuossa muovikuorimessa on, tahtoo lähteä kulmasta repeemään irti taustaraudasta jos pökkää johonkin.
Itse olen kyllä ehdottomasti tuon säädettävän viilunleveyden kannalla, varsinkin kun omat lohkot on töyrien, jokien yms. vuoksi varsin epäsäännöllisiä reunoilta niin näppärä vedellä siistit kynnökset. Samaten kuorimet kannattaa samaan konkurssiin ostaa, peittyy varmasti kaikki. Pieni moitteen paikka tosin tuossa muovikuorimessa on, tahtoo lähteä kulmasta repeemään irti taustaraudasta jos pökkää johonkin.
- Asikeikuli
- Luokka: yli 300 hv
- Viestit: 408
- Liittynyt: 31 Maalis 2006, 11:54
- Paikkakunta: Kiuruvesi
Re: Kyntöaurat
Tätähän se on.
Kun on puimurikuume ohi puintien jälkeen niin alkaa kyntökone kuume, keväällä sitten taas äes kuume ei saa .
Kverneland AD 85 variomat. 4 siipinen sarka-aura. Ihan tyytyväinen olen.
Ilmajäähdytteinen samanlainen on haaveissa. Toivat viime keväänä niittomurskaimen pihaan niin kuskilla oli Lemkenin 5 siipinen paluuaura kyydissä. Komia kones oli. Minkälainen sitten lienee.
Kun on puimurikuume ohi puintien jälkeen niin alkaa kyntökone kuume, keväällä sitten taas äes kuume ei saa .
Kverneland AD 85 variomat. 4 siipinen sarka-aura. Ihan tyytyväinen olen.
Ilmajäähdytteinen samanlainen on haaveissa. Toivat viime keväänä niittomurskaimen pihaan niin kuskilla oli Lemkenin 5 siipinen paluuaura kyydissä. Komia kones oli. Minkälainen sitten lienee.
Re: Kyntöaurat
Kyyllähän Lemken on aikas Mukava varsinkin 8 ja 9 sarjan Aurat ,,,,,,,,,,,,
5 ja 6 lienee enempi multa maille. Siiven tuet saataa olla pikku auroissa kovilla ?
Itellä Noit myymättömät Dowdeswellit. Tarkoitus kokeilla kyntää ellei mene sitä ennen kaupaksi ???
Ohessa Jotain kuvaa ;
5 ja 6 lienee enempi multa maille. Siiven tuet saataa olla pikku auroissa kovilla ?
Itellä Noit myymättömät Dowdeswellit. Tarkoitus kokeilla kyntää ellei mene sitä ennen kaupaksi ???
Ohessa Jotain kuvaa ;
Re: Kyntöaurat
Kuinka takapainava tuo käytännössä on? Siis paino 1100 kg mutta meneekö se todellakin niin takapainoiseksi? 4-siip tietty painaa jonkin verran mutten en sitä katastrofaalisen takapainoiseksi sanoisi. Mietin jos laittaisi 5-siip seuraavaksi, kun tuota paluuauraa en oikein näe järkeväksi minun maillani. Riittäkö N-Valtra/JD62X0 tuon vetämiseen, jos siinä on etukuormaaja? Jo 3-siip painaa pehmeillä mailla vasemman takatassun turpeet linttaan pienessä traktorissa, miten tuolla?Kolme vuotta kynnetty nyt 5-siipisellä AD-Variomat Kvernellä ja ei voi moittia. Muovisiivet ihan ehdottomat nevamailla, ei jää käytännössä mitään siipiin kiinni ja kulumista en ole pahemmin havainnut vaikka osa vähän krouvimpiakin maita. Lisäksi Kvernen siipi tuntuu toimivan varsin mallikkaasti matalaankin kynnettäessä 18-20 tuuman viilunleveyksillä. Aika raskaathan nuo kieltämättä on perässä, kun massa on aika kaukana taka-akselilta ja itse en ihan pienen veturin perään 5-siipisiä laittaisi.
Re: Kyntöaurat
Minkälainen Lemkenin sälesiipi on? Onko kenelläkään kokemusta?
Re: Kyntöaurat
Lujimmilla savilla 30 hp / 1,5 tn per siipi.
Löyhillä mailla taitaa karskimmat vaimoihmiset riittää auran eteen.
Löyhillä mailla taitaa karskimmat vaimoihmiset riittää auran eteen.
Re: Kyntöaurat
Ei se nyt ihan hirveä painava ole, ollaan vedetty T170 valtralla tuota ja ilman etupainoja nokan saa kyllä kevitettyä melkein ilmaan vähänkin nykivämmillä manöövereillä. Viime syksynä hain 400 kg etupuntteja ja ei ongelmia enää. Luulisin että N-sarjalainen tai 6-tonni JD kuormaimella riittää ihan OK jos ei ihan on-off suunnanvaihtoja harrasta. Tuo leveyssäätökin vaikuttaa takapainoisuuteen huomattavasti, 12" säädöllä nokka todella kevyt, mutta kun vetää kokonaan auki niin painopiste siirtyy huomattavasti lähemmäs. Toisaalta samalla paino siirtyy myös toiselle sivulle, tuli havaittua ko. seikka viime syksynä tuolla yhdessä töyrässä kun ei ollut levikettä vasemmalla puolellaCultio kirjoitti:Kuinka takapainava tuo käytännössä on? Siis paino 1100 kg mutta meneekö se todellakin niin takapainoiseksi? 4-siip tietty painaa jonkin verran mutten en sitä katastrofaalisen takapainoiseksi sanoisi. Mietin jos laittaisi 5-siip seuraavaksi, kun tuota paluuauraa en oikein näe järkeväksi minun maillani. Riittäkö N-Valtra/JD62X0 tuon vetämiseen, jos siinä on etukuormaaja? Jo 3-siip painaa pehmeillä mailla vasemman takatassun turpeet linttaan pienessä traktorissa, miten tuolla?