Moro
Kertokaapas arvon vilejlijät kommentteja härkäpavun viljelystä osana viljelykiertoa.
Hyvät ja huonot puolet, viljelyvarmuus, markkinat, toiminnan taloudellisuus jne jne.
Kovasti tuntuu varastoivan typpeä maahan , joka olisi (vähennetyssä lannoituksessa olevalle) iso etu seuraavan vuoden venhän viljelyä ajatellen.
Kasvinsujelu, tarvitaanko?
Aloitushinta näyttää olevan maastullissa 230€ /tn.
Härkäpapu
Valvoja: Farmari-ryhmä
Re: Härkäpapu
Omaa kokemusta ei ole,vielä.
Naapurilla ekaa vuotta.
Kasvinsuojelua tarvitaan oli kommentti,ei härkäpapukaan peitä rikkoja.
230 on kai ihan sopimushinta.Paperiin kuulemma präntätty.
Saa nyt nähdä sitten korjuutulokset.
Naapurilla ekaa vuotta.
Kasvinsuojelua tarvitaan oli kommentti,ei härkäpapukaan peitä rikkoja.
230 on kai ihan sopimushinta.Paperiin kuulemma präntätty.
Saa nyt nähdä sitten korjuutulokset.
Re: Härkäpapu
Itsellä viljelyksessä vasta ensimmäistä vuotta, joten mitenkään guruna ei pysty asioita esittämään - kasvina häsrkäpapu kuitenkin vaikuttaa toodella mielenkiintoiselta;
Taloudesta (ehkä se tärkein?):
Kalliin apulannan aikaiset laskelmani saivat härkäpavun kannattamaan paremmin kuin 10 tn viljasadot! Itselläni kiinteähintainen sopimus 230 €/tn. Kannattavuuslaskelma karkeasti tällä hetkellä rehuviljaan nähden (rehuvilja 100 E/tn):
Satotaso 3000 kg/ha = 3 X 230 € ~ 700 € + valkuaiskasvien lisätuki 50 € = vastaa 7,5 tn rehuviljasatoa
Lannoitussäästö viljaan nähden ~ 100 € = vastaa 1 tn rehuviljasatoa
Lannoitusvaikutus tulevalle kaudelle ~ 50 € = vastaa 0,5 tn rehuviljasatoa
Yhteensä 3 tn härkäpapusato vastaa tällä hetkellä rahallisesti noin 9 tn rehuviljasatoa.
Kasvinsuojelussa on mahdollista hyödyntää joko edullista glyfosaattia tai kallista Basagrania. Näistä jälkimmäisen kustannus on noin 100 €/ha, joka puolestaan heikentää kannattavuutta viljan viljelyyn nähden, mikäli satotaso ei nouse kyseisestä noin 3 tonnista. Glyfosaattikäsittelyllä on onnistuessaan mahdollista päästä vähintäänkin samaan rikkaruohotehoon Basagranin kanssa, parantaen kannattavuutta entisestään. Koska papu juroo maassa pitkään ennen pinnalle tuloaan (itselläni 14 vrk), on kylvön jälkeinen ruiskutus mielestäni perusteltua. Itse ruiskutin glyfosaatin juuri ennen pavun pintaan tuloa, vaihtelevin tuloksin. Toinen papulohkoistani onnistui tällä tavoin täydellisesti ja toiseen kasvustoon iti vielä käsittelyn jälkeen pavun kanssa "seoskasviksi" mataraa ja savikkaa. Pavun varjostusominaisuudet kasvun alkuvaiheilla vaikuttavat melko huonoilta, eikä tämän varaan voi juuri laskea kasvinsuojelua.
Ostosiemen on melko kallista, joten ensimmäisenä viljelyvuonna tämä syö osan kannattavuudesta. Muutoin oman siemenen jatkaminen mahdollista ja hinnaltaan peitatun oman viljansiemenen kanssa melko hyvin samalla tasolla. Kasvuaikahan kasvilla on pitkä, ollen rapsin luokkaa, joten tietyt viljelyriskit ovat olemassa.
...Tulevaisuuden kasvi! kunhan porukka ei vain innostuisi liikaa, vieden tuotteen hinnan viljelyinnon mukana...
Taloudesta (ehkä se tärkein?):
Kalliin apulannan aikaiset laskelmani saivat härkäpavun kannattamaan paremmin kuin 10 tn viljasadot! Itselläni kiinteähintainen sopimus 230 €/tn. Kannattavuuslaskelma karkeasti tällä hetkellä rehuviljaan nähden (rehuvilja 100 E/tn):
Satotaso 3000 kg/ha = 3 X 230 € ~ 700 € + valkuaiskasvien lisätuki 50 € = vastaa 7,5 tn rehuviljasatoa
Lannoitussäästö viljaan nähden ~ 100 € = vastaa 1 tn rehuviljasatoa
Lannoitusvaikutus tulevalle kaudelle ~ 50 € = vastaa 0,5 tn rehuviljasatoa
Yhteensä 3 tn härkäpapusato vastaa tällä hetkellä rahallisesti noin 9 tn rehuviljasatoa.
Kasvinsuojelussa on mahdollista hyödyntää joko edullista glyfosaattia tai kallista Basagrania. Näistä jälkimmäisen kustannus on noin 100 €/ha, joka puolestaan heikentää kannattavuutta viljan viljelyyn nähden, mikäli satotaso ei nouse kyseisestä noin 3 tonnista. Glyfosaattikäsittelyllä on onnistuessaan mahdollista päästä vähintäänkin samaan rikkaruohotehoon Basagranin kanssa, parantaen kannattavuutta entisestään. Koska papu juroo maassa pitkään ennen pinnalle tuloaan (itselläni 14 vrk), on kylvön jälkeinen ruiskutus mielestäni perusteltua. Itse ruiskutin glyfosaatin juuri ennen pavun pintaan tuloa, vaihtelevin tuloksin. Toinen papulohkoistani onnistui tällä tavoin täydellisesti ja toiseen kasvustoon iti vielä käsittelyn jälkeen pavun kanssa "seoskasviksi" mataraa ja savikkaa. Pavun varjostusominaisuudet kasvun alkuvaiheilla vaikuttavat melko huonoilta, eikä tämän varaan voi juuri laskea kasvinsuojelua.
Ostosiemen on melko kallista, joten ensimmäisenä viljelyvuonna tämä syö osan kannattavuudesta. Muutoin oman siemenen jatkaminen mahdollista ja hinnaltaan peitatun oman viljansiemenen kanssa melko hyvin samalla tasolla. Kasvuaikahan kasvilla on pitkä, ollen rapsin luokkaa, joten tietyt viljelyriskit ovat olemassa.
...Tulevaisuuden kasvi! kunhan porukka ei vain innostuisi liikaa, vieden tuotteen hinnan viljelyinnon mukana...
Re: Härkäpapu
Laitahan siemenen hinta ja kylvömäärä ni saa vähän valaistusta..Shield kirjoitti:Itsellä viljelyksessä vasta ensimmäistä vuotta, joten mitenkään guruna ei pysty asioita esittämään - kasvina häsrkäpapu kuitenkin vaikuttaa toodella mielenkiintoiselta;
Taloudesta (ehkä se tärkein?):
Kalliin apulannan aikaiset laskelmani saivat härkäpavun kannattamaan paremmin kuin 10 tn viljasadot! Itselläni kiinteähintainen sopimus 230 €/tn. Kannattavuuslaskelma karkeasti tällä hetkellä rehuviljaan nähden (rehuvilja 100 E/tn):
Satotaso 3000 kg/ha = 3 X 230 € ~ 700 € + valkuaiskasvien lisätuki 50 € = vastaa 7,5 tn rehuviljasatoa
Lannoitussäästö viljaan nähden ~ 100 € = vastaa 1 tn rehuviljasatoa
Lannoitusvaikutus tulevalle kaudelle ~ 50 € = vastaa 0,5 tn rehuviljasatoa
Yhteensä 3 tn härkäpapusato vastaa tällä hetkellä rahallisesti noin 9 tn rehuviljasatoa.
Kasvinsuojelussa on mahdollista hyödyntää joko edullista glyfosaattia tai kallista Basagrania. Näistä jälkimmäisen kustannus on noin 100 €/ha, joka puolestaan heikentää kannattavuutta viljan viljelyyn nähden, mikäli satotaso ei nouse kyseisestä noin 3 tonnista. Glyfosaattikäsittelyllä on onnistuessaan mahdollista päästä vähintäänkin samaan rikkaruohotehoon Basagranin kanssa, parantaen kannattavuutta entisestään. Koska papu juroo maassa pitkään ennen pinnalle tuloaan (itselläni 14 vrk), on kylvön jälkeinen ruiskutus mielestäni perusteltua. Itse ruiskutin glyfosaatin juuri ennen pavun pintaan tuloa, vaihtelevin tuloksin. Toinen papulohkoistani onnistui tällä tavoin täydellisesti ja toiseen kasvustoon iti vielä käsittelyn jälkeen pavun kanssa "seoskasviksi" mataraa ja savikkaa. Pavun varjostusominaisuudet kasvun alkuvaiheilla vaikuttavat melko huonoilta, eikä tämän varaan voi juuri laskea kasvinsuojelua.
Ostosiemen on melko kallista, joten ensimmäisenä viljelyvuonna tämä syö osan kannattavuudesta. Muutoin oman siemenen jatkaminen mahdollista ja hinnaltaan peitatun oman viljansiemenen kanssa melko hyvin samalla tasolla. Kasvuaikahan kasvilla on pitkä, ollen rapsin luokkaa, joten tietyt viljelyriskit ovat olemassa.
...Tulevaisuuden kasvi! kunhan porukka ei vain innostuisi liikaa, vieden tuotteen hinnan viljelyinnon mukana...
Re: Härkäpapu
Sertifioitu siemen maksaa sellaiset n. euron kilo +/-alv, riippuen mistä hankittua. Siemenmäärä hehtaarille n. 250 kg. Omasta siemenestä jatkettu maksaa tämän hetkisellä hintatasolla ja samalla kylvösiemenmäärällä hieman alle 60 €/ha...