Jokaisen mielipiteille/ideoille avoin keskustelupalsta, maatalouden eri aiheista. Tule mukaan keskustelemaan. Jollet ole vielä rekisteröitynyt, paina rekisteröidy-tekstiä alapuolella.
(Kemiralta kasvinsuojeluaineita netinkautta aiheessa) JARI kirjoitti:Naapurille ajoin keväällä kynnettyyn peltoon,juolasta oli niin paljon ettei edes orasrivejä nähnyt! Naapurille ehdottelin sadon pelastamista ja toimi mahtavasti tässä tapauksessa,ei lainkaan juolasta puidessa. Eikä kasvanut puinnin jälkeenkään,olikohan virhe jättää ruiskuttamatta tuo puhdas sänki?
Täällä päin kevätkyntöä ei harrasteta lainkaan, vain syksyllä ja luulin vielä 10 vuotta sitten, ettei koko Suomessa.
Mutta näissä nettikeskusteluissa on huomannut, että moni asia voi olla toisin muualla päin Suomea.
EU-ajan alussa keväisin joku kynsi kasvupeitevaatimuksen takia.
YLLÄPITO EDIT: 5 ensimmäistä viestiä siirretty toisesta viestiketjusta.
Murtola_Lasse kirjoitti:Täällä päin kevätkyntöä ei harrasteta lainkaan, vain syksyllä ja luulin vielä 10 vuotta sitten, ettei koko Suomessa.
Mutta näissä nettikeskusteluissa on huomannut, että moni asia voi olla toisin muualla päin Suomea.
EU-ajan alussa keväisin joku kynsi kasvupeitevaatimuksen takia.
Kyllä kuitenki hiukan kevätkyntöä harrastetaan Lounaassakin. Ainaki Joensuun kartanossa ja parilla muullakin tilalla Salossa/Halikossa. Kartanon peltoo on mukava seurata vuosittain. (Lohko löytyy Halikon Prisman viereltä, tilakeskuksen puolelta vanhaa ykköstietä.) Siihen tulee oras tai jurtintaimet kuin ammuttuna keväisin ja sato on taattu vuodesta toiseen. Hyvin näkee et kartano on aikonaan perustettu/syntyny viljavimmalle paikalle seutua.
Jorma kirjoitti:Täälläpäin kevätkyntö on suht. yleistä, mulla n.30% pinta-alasta on kevätkynnössä.
Miksi Marttilassa ei juurikas kasva? Ainakin kuvien ensiluokkaista maata.
Ehkä juurikas kasvaisi, mutta syksyt pitäisi olla suhteellisen kuivia, jottei maa tallantuisi, koska täällä savimaat eivät salli märkänä tallaamista.
Täällä ei ole urpasavea eikä maat ole läpäiseviä.
Meillä on osa noita multamaita vielä, mutta alta löytyy tiivistä savea.
Täällä jos savimaata kyntää keväällä maanrakenne kärsii, maat muokkautuvat huonosti, maa on joko liian märkää tai kuivaa. Viljanorastuvuus jää heikoksi samoin kuin satokin. Savimaalla kynnetyllä on talvinen routa avuksi, jolloin se muokkautuu helpommin keväällä. Ennen on voitu kyntää nurmea keväällä perunamaaksi.
En tiedä viittiikö kukaan näitä mun höpinöitä lukea.
Meikäläisen alueella kevätkyntö on poikkeus.Yleensä varma tae sadon menetykseen.Hiesusavelle kevätkyntö sopii hyvin huonosti,yleensä kaikki kevätmuokkaus yli kylvösyvyyden näillä mailla normaalisti huonontaa satotulosta.
Jos maan jättää syksyllä muokkaamatta ja kuivumisen takia on pakko 'pöyhiä',työsyvyys max 5 cm.Lautasmuokkain ehkä paras...
On täällä Pohjois-Satakunnan hieta-/hiesusavillakin kokeiltu - lähinnä kuitenkin poikkeustilanteissa. Ongelmana on maan liiallinen kuivuminen jos alkukesästi ei sada. Epäilen sitkoimmissa paikoissa voivan tulla ongelmia muokkaantumisessa.
Mulla kevätkyntö alkoi, kun myöhäisten vihannesten korjuun jälkeen maa oli monesti niin märkää, ettei syyskyntö ollut mahdollista. Pikkuhiljaa keväällä kynnettävä ala on lisääntynyt käsittämään myös viljamaita. Etuna mm. 7-10pv aikaisempi kylvö jolla olen huomannut olevan positiivinen vaikutus varsinkin kevätvehnän satoon.
Maa pitää kynnettäessä olla juuri sopivan kosteaa, ei missään nimessä märkää. Muokkaus ja kylvö heti kynnön perään, mieluummin samana päivänä. Kevätkyntö ei sovi läheskään kaikille maalajeille, mulle siitä kuitenkin on tullut rutiini.
Murtola_Lasse-> Kyllä sun juttuja luetaan mielenkiinnolla.
Viimeksi muokannut Jorma, 07 Loka 2005, 21:57. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Lisään tähän että täällä sadon tae kevätkyntö-> Myöhäisempiä ja satoisempia lajikkeita,kevään ensimmäiset kasvupäivät käytössä ja maan kosteutta ei tarvi tuhlata odottelemalla kuivumista syvemmältäkin. Kuten Jorma kirjoitti,maa saa olla kosteaa muttei märkää. Kylvö hietikoilla viimeistään parin päivän sisällä,yleensä 4 päivää ehdoton maksimi.
Suurin bonus vaihtelevilla maalajeilla ts. "hietakumpareita" (vanhaa muinaista merenrantaa) ja notkelmissa turvetta/multamaata,kylvökuntoon kuivuminen tasaista. Tänä keväänä huomasi edut kun oli em. pellot suorakylvössä.
Pakkerikyntöä mietin,olisi vaihtoehto suorakylvön rinnalla ja nopea/yksin toteutettavissa jossakin määrin.
Lautasmuokkaimia kokeilin ja ne ei näille keveille hietamaille sovellu,jäljestä tulee runsasolkisessa maassa liian möykkyistä. Multa/turvemaalla erinomainen jälki,samoin raskaammalla hiedalla ja "savikolla". Keväällä saattasi olla tällainenkin kynnön korvaajana,riskinä sateet kylvöjen jälkeen jolloin oraat hukkuu kokemusten mukaan. Kuten tänä keväänä lautasmuokatuilla pelloilla.
Pakkeri on kevätkynnöllä todella ok, mikäli käytössä on esimuokkain tai muokkaava kylvökone kylvö onnistuu suoraan kynnetylle. Keveimmille maille riittää auraan kiinnitettävä pakkeri ja hiukan raskaammille hinattava. Niin ja tosiaan kevätkynnökselle kylvetty kestää moninverroin enemmän vettä kuin mikään muu menetelmä. Myös syyskylvöt hoituu samoilla systeemeillä.
Kevätkyntö käytössä muutamilla perunamaille, lämpenevät nopeasti, yleensä muokkautuvat hyvin. Mutta istutus viimeistään neljäntenä päivänä, ettei kuivu ihan tuhkaksi.
Multa- ja turvemaiden kyntö mieluiten aina syksyllä.
Jos kyntöönkylvö ajattelee niin järkevä tapa olisi käyttää lapiomuokkainta ja kylvökone yhdistelmää mutta vaati tehoa mutta tulee ainakin muokattua kunnolla
Jari kirjoitti:Lisään tähän että täällä sadon tae kevätkyntö-> Myöhäisempiä ja satoisempia lajikkeita,kevään ensimmäiset kasvupäivät käytössä ja maan kosteutta ei tarvi tuhlata odottelemalla kuivumista syvemmältäkin. Kuten Jorma kirjoitti,maa saa olla kosteaa muttei märkää. Kylvö hietikoilla viimeistään parin päivän sisällä,yleensä 4 päivää ehdoton maksimi.
Suurin bonus vaihtelevilla maalajeilla ts. "hietakumpareita" (vanhaa muinaista merenrantaa) ja notkelmissa turvetta/multamaata,kylvökuntoon kuivuminen tasaista. Tänä keväänä huomasi edut kun oli em. pellot suorakylvössä.
Pakkerikyntöä mietin,olisi vaihtoehto suorakylvön rinnalla ja nopea/yksin toteutettavissa jossakin määrin.
Lautasmuokkaimia kokeilin ja ne ei näille keveille hietamaille sovellu,jäljestä tulee runsasolkisessa maassa liian möykkyistä. Multa/turvemaalla erinomainen jälki,samoin raskaammalla hiedalla ja "savikolla". Keväällä saattasi olla tällainenkin kynnön korvaajana,riskinä sateet kylvöjen jälkeen jolloin oraat hukkuu kokemusten mukaan. Kuten tänä keväänä lautasmuokatuilla pelloilla.
Merkillistä, minä kun juuri totesin lautasmuokkaimen toimivan erinomaisesti hht- ja kht-mailla. Vauhtia vaan ei kärsi pitää paljoa yli 11km/h. Saattaisi olla myös säätöjuttu, amazonen jälki tasaantui, kun löysin vastinpultilla oikean limityksen.
Lautasmuokkaimen tarkoitus ei ole tehdä valmista kerta-ajolla, vaan kahdella. Ensimmäinen heti puinnin jälkeen ja toinen kolmen-neljän viikon päästä. Olki lahoaa yllättävän nopeasti
teräsmies24E kirjoitti:Jos kyntöönkylvö ajattelee niin järkevä tapa olisi käyttää lapiomuokkainta ja kylvökone yhdistelmää mutta vaati tehoa mutta tulee ainakin muokattua kunnolla
Keväällä ihmeteltiin Imantsin jälkeä. Kovin vakuuttava muokkauskone.
Esittelylohko oli ollut 2004 perunalla ja varmaan sitä ennenkin. Maalaji varmaan hienoa hietaa. Peruna oli nostettu itsekulkevalla koneella kohtuullisen märissä olosuhteissa. Lohkoa oli keväällä yritetty kyntää, tosin vain kärjet olivat saaneet pienet naarmut aikaan. Maa oli todella tiivistä, mikä havainnollistettiin penetrometrillä. Erityisesti noin 20 sentistä löytyi todella kova kyntöantura.
Imants muokkasi maan noin 40 senttiin ja murskasi kyntöanturan. Muokkausprofiilissa erikoista oli se, että isommat "murut" jäivät pohjalle ja hienoaines pintaan. Eri maakerroksiakaan ei sekoiteta, eli jankolla ei laimenneta muokkauskerrosta.
Imantsista jäi esittelyn jälkeen positiivinen kuva. Syvämuokkausta ei vaan tarvita joka vuosi ja ehkä syvämuokkauksen tarve pitäisi hoitaa viljelykierrolla. Toisaalta lapiomuokkaimella saa perunalle(kin) sopivan istutusalustan kerta-ajolla, ei kyntöä eikä jyrsintää tai äestystä. Hinta vaan ei tunnu hyvälle.
