-= Maatalous Foorum =-

Elikkö tuli liityttyä hukkakaura kerhoon maakauppojen ansiosta.

Pellot olleet ohralla viimeiset 4 vuotta ja torjunta laiminlyöty. Eli alueella voimakas saastunta. Maaseutusihteeri suosittaa avokesantoa + hukkakauran kemiallista torjuntaa. Tällä hetkellä ovat sängellä eikä peltoja ole muokattu puinnin jälkeen.

Mikä on tehokkain tapa?

Nurmelle olisi tarkoitus pellot laittaa mahdollisimman pian rehua tuottamaan lehmille.

Mielipiteitä kaivataan?

Tormala kirjoitti:Elikkö tuli liityttyä hukkakaura kerhoon maakauppojen ansiosta.

Pellot olleet ohralla viimeiset 4 vuotta ja torjunta laiminlyöty. Eli alueella voimakas saastunta. Maaseutusihteeri suosittaa avokesantoa + hukkakauran kemiallista torjuntaa. Tällä hetkellä ovat sängellä eikä peltoja ole muokattu puinnin jälkeen.

Siis tosiaanko avo- eikä sänkikesantoa? En tollasta ainakaan menis misään tapauksessa millään möyhimään. Kesällä mahdollisimman myöhään ennen hukkiksen röyhyilyä glyfosaatti ja sit suoroskylvönä heinä. Oiskohan mitään toivoa saada kunnollinen heinäkasvusto tollai? Mikä maalaji?

Eikös ensimmäinen nurmisato korjata aina ennen kuin hukkakaura ehtii tuottamaan itäviä siemeniä? Eli hukkakauran luulisi vähenevän ihan normaalissa nurmiviljelyssä. Helpoimpia viljelykasveja kemialliselle torjunnalle ovat varmaankin kumina ja pellava. Mutta nykyään löytyy tehokkaat aineet melkein mille tahansa viljelykasville paitsi kauralle, joten avokesanto kuulostaa tosiaan aika oudolta. Jos hukkista on ollut enemmän kuin ohraa niin sitten kesannointisuosituksen ymmärtää. Sänkikesanto + glyfosaatti heinäkuussa + syysrypsi ja nurmi aluskasviksi voisi olla mielenkiintoinen.

Carnivor kirjoitti:Eikös ensimmäinen nurmisato korjata aina ennen kuin hukkakaura ehtii tuottamaan itäviä siemeniä? Eli hukkakauran luulisi vähenevän ihan normaalissa nurmiviljelyssä...

Täällä kaikki nurmella ja ikinä ei oo hukkakauraa ollut, eli tuo pitää paikkansa.

Nurmi on tehokas hukkakauran tappaja. Naapurilla on yks pelto mikä oli tosi saastunut kun ne sai sen. Ohra suojaviljaksi nurmelle ja poimintaa ensimäisenä vuotena sitten vaan viideksi vuodeksi nurmi ja kun ne kynti sen pari vuotta sitten kylvi heti nurmelle suojaviljalla. Oli näkyny vain pari kolme hukkista. Nyt kun ne ovat poimittu ja nurmella sen pitäis olla vapaa hukikseta.

Kannataa myöskin katsoa tarkaan ojan reunoja, linnut ja jyrsijät levittävät kans siemenet

Ihan avokesantoa suosittelevat tai jopa määräävät jota itse pidän outona ja vääränä tapana torjua hukkakauraa. Sänkikesanto + torjunta oli itsellä mielessä ja syksyllä perustettava nurmi siihen. Turvepohjaisia ovat ja maanäytteet eilen vasta otin niin saapi tarkat tiedot.

Kyllähän hukkis vähenee avokesannolla,mutta pidettävä mustana koko ajan.
Kyllä minäkin laittaisin heinälle,vaikka 4 vuotta nyt alkuun.Suorakylvönä vielä ettet käännä siemeniä syvemmälle.

Tervetuloa kerhoon josta ei taida päästä pois muuta kuin lopettamalla viljelyn.

Tässä lähistöllä tuli isohko tila vuokralle. Vanhanisännän väsymyksestä johtuen varmaankin, hukkakaura oli päässyt lisääntymään todella isoiksi tupsuiksi laajoille ohrapelloille.

Uusi viljelijä ei ollut tätä huomannut, varmaan oli hukkakaurarekisterit edellisen aikana jääneet päivittymättä. Hukkakauraa lainehti ihan kaurahalmeen näköisenä. Paikkakunnalla puhuttiinkin jo asiasta. Sitten kun asia selvisi, ruiskuttivat uudet vuokramiehet kaikki pellot seuraavana kevätkesänä jollakin tehokkaalla aineella ohran päälle. Sen koommin ei hukkakauraa ainakaan autonikkunasta ole näkynyt.

Kyllä nuo uudet torjunta-aineet ovat hyviä juuri tuommoisen pahastisaastuneen pellon puhtaanapitämisessä. Ja nappulajoukkueet tarviivat rahaa, semmoisen jalkapallon junioriporukan kun ottaa peltoon menee sata metriä yhdessä avorivissä, ja tulosta syntyy.

-SS-

Oli, tai on vieläkin yksi lohko, jossa on yhdessä reunassa paha saastunta (naapurin raja...). Kolmena vuotena olen ruiskuttanut hukkakaurat, kaksi ensimmäistä vuotta Graspilla ja viime kesänä Axialilla. Teho ollut 100 %, yhtään ei ole tarvinnut kerätä. Ajankohdasta taitaa olla aika tarkka, mahdollisimman myöhään.

Ne myrkyt tuppaavat kääpiöittämään hukat jolloin niitä ei hevin löydä. Voi olla vaikka 10 cm hukkia joissa 3 jyvää tähkässä.

Pitkällä kokoemuksella voin sanoa, että kemiallinen torjunta ei omalla kohdalla ole onnistunut, vaikka siinä uskossa olinkin vuosia. Kun viljelyksiä alettiin kontrolloida n 10 v kemiallisen käsittelyn jälkeen löytyi pesäkkeitä yhä.

Kemiallinen torjunta täytyy yhdistää aina mekaaniseen, jos aikoo kasvista päästä eroon. Poikkeus vahvistaa säännön tässäkin.

Tässä eräs löytämäni toteutus:

http://wiki.masinistiserveri.fi/index.php/Peltomopo

ATH kirjoitti:Ne myrkyt tuppaavat kääpiöittämään hukat jolloin niitä ei hevin löydä. Voi olla vaikka 10 cm hukkia joissa 3 jyvää tähkässä.

Väittäisin että nykymyrkyt ei hukkakauraa kääpiöitä juurikaan, vaan ongelma on ruiskutus ajankohdassa liian aikainen ruiskutus ei tapa niitä heikkoja tai syvältä tulevia yksilöitä, ihan normaalistikin ilman myrkytystä noita "kääpiöitä" pellosta löytyy mutta vierestä ihan kunnon yksilöitä.

Minkä ajankohdan ootte huomanneet parhaaks ruiskuttaa hukkista?

Itse ruiskutan, jos epäilyä vähänkään et saattaa olla tulossa, noin viikon pari rikka-aineen jälkeen. Ohran kohdalla voi sanoo jo melkeen et lippulehdelle.

Se on tosiaan totta et vielä puintiaikaan saattaa löytyä hukkiksia jotka on just tulossa röyhylle ihan vihreena ja silloin kemiallinen torjunta on tottakai mahdoton.

Itävät, kuten sanottu pitkin kasvukautta. Vaatii 3-5 tarkastuskertaa kevätruiskutusten lisäksi.

Eri maalajeilla käyttäytyy eri tavalla. Helppo hävittää mm. jäykiltä savilta.

Runsasmultaisissa talvehtii useita vuosia itämiskelpoisena tavallinenkin kaura satunnaisesti, joten siitäkin voi päätellä hukan hävityksen olevan työlästä. Itsellä runsasmultaisia maita joissa satunnaisia kauroja vaikka kauranviljelystä jo useita vuosia.

Itellä on hukkakauraongelma ollut erm Htmr-lohkolla ja kuten edellä mainitsin teho ollut 100 %. Olen kanssa sitä mieltä, että ruiskutusajankohdalla on suuri merkitys tai sitten on käynyt hyvä tuuri. Joka tapauksessa yhtään kauraa ei ole ongelmapaikoissa ollut, ei edes kääpiöitä.

Täälläpäin on ollut riittävästi kevät- ja kesäsateita hukkia villitsemässä.

Olin hukkakaurakontrollia tekemässä eilen yhdelle isännälle kemiallisesti torjutulla viljalaiholla. Kaikki nappiin tehtaan ohjeiden kanssa, mutta sellaista 15-40 cm erittäin hentovartista hukkaa kasvuston seassa. Myrkyttämättömällä alalla olivat kuin ruokoa. 3 versoa jyvästä ja korkeuttakin se 12-13 dm. Jyviä tällaisessa saattoi olla yli sadan.

Löytyy paljon puhtaaksi todetuistakin tänä vuonna hukkia. Yhdelläkin lohkolla melkein 10 v puhdasta ja nyt 3 yksittäistä löytyi. Se on tuo kosteus.

Syksyllä useampina perättäisinä vuosina kultivoiduilla kevätviljalohkoilla on ollut havaittavissa hukkien määrän
lisääntyminen huolimatta aktivisesta torjunnasta. Kyntö taitaa tuhota aika paljon hukan siemeniä ainakin jäykillä maalajeilla.

Olen joskus piruillut tehtaiden edustajille, että pitää sitten olla vaikea kehittää aineita jotka "melkein" tehoavat, mutta eivät kuitenkaan ihan poista ongelmaa, vaan tuotteen käyttäjän täytyy ostaa vuodesta toiseen tuotetta. Olisihan se äärimmäisen tyhmää pilata markkinat tuotteella joka tekisi itsensä tarpeettomaksi. Ei ole paljoa mainospuheita tarvinnut sen jälkeen kuunnella