-= Maatalous Foorum =-

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uuti ... ee_kylvot/

Monellako tulee ongelmia? Itellä ei ole vielä kylvösuunnitelma teetetty joten ei ole vielä tietoa miten käy..

Fosforipitoista lannoitetta en ole hankkinut vuosiin. Missään ei ole aivan suoraan sanottu, koskeeko tuo myös karjanlantaa. Jos koskee pitänee arveluttavan korkeiden näytteiden ympärille jättää muutamankymmenen aarin kasvulohko ilman lantaa ja valita jatkossa maanäytteenottopaikat paremmin.

Ei tule ongelmia. Lisää työtä ja kasvulohkoja. Täytyy seuraavalla kierroksella tarkentaa viljavyysnäytteiden ottoa. Tää on vähän käsittämätöntä. Kuitenkin karjanlantaa saa käyttää. No seuraavaksi ne kieltää karjanlannan käytön näiltä lohkoilta ja sitten se haloo nousee.

Tämmönen löytyi
http://www.mavi.fi/attachments/5o8V51fy ... 6_2008.pdf

Agriduunarin linkin takaa:

Karjanlanta:
- ravinteet lasketaan taulukkoarvojen tai lanta-analyysin perusteella
- karjanlannan liukoisesta typestä otetaan huomioon 100 %, syksyllä
levitetyn osalta 75%
- karjanlannan fosforista 85 % huomioon, turkiseläinlannan ja
jätevesilietteen fosforista 40 %, muiden orgaanisten lannoitteiden
liukoinen fosfori huomioidaan tuoteselosteen mukaisesti
- fosforintasaus 5 vuotta

Karjanlantapoikkeus:
- jos fosforilannoitteena on pelkästään karjanlanta
- taulukoista poiketen saa käyttää 15 kg/ha/v (ei kuitenkaan arveluttavan
korkeassa viljavuusluokassa)
- monivuotisilla nurmilla saa käyttää 30 kg/ha/v huonossa, 20 kg/ha/v
hyvässä ja korkeassa luokassa
- poikkeusta ei saa käyttää 25 metriä lähempänä rantaa
- avo- ja sänkikesannon sekä 1-vuotisen viherkesannon lannoitus kielletty
- jos kesannolla sallittu satokasvi tai syysviljan kylvö, näiden mukainen
lannoitus sallittu

Pakkoko niitä näytteetä on lantapatterin vierestä ottaa.

Kiristystä tulee pukkaamaan lisää. Tämän hetken kanta ainakin tiedotusvälineillä on, että 100% vesistöjen ravinekuormasta tulee maatalouden peltoviljelystä. Juuri tänään asiaa esitettiin TV-uutisissa oikein "kalvojen" kanssa. On tämä 1 apinoiden planeetta
.

Nelosen uutisissa. Vain maatalous mainittiin valumavesien ravinnekuormien aiheuttajana.

Itellä Wisu tehty viime vuoden heinäkuussa. Ei liene mitään vaikutusta? Fosforipitoisia lannoitteita vähän ja niissäkin vain muutama prosentti. Salpietarilla ja karjanlannalla mennään enimmäkseen.

turkiseläinlannan ja jätevesilietteen fosforista 40 %, muiden orgaanisten lannoitteiden
liukoinen fosfori huomioidaan tuoteselosteen mukaisesti
- fosforintasaus 5 vuotta

Karjanlantapoikkeus:
- jos fosforilannoitteena on pelkästään karjanlanta
- taulukoista poiketen saa käyttää 15 kg/ha/v (ei kuitenkaan arveluttavan
korkeassa viljavuusluokassa)

Eli saisi sitten jatkaa lähes samaan malliin. Itse olen lähinnä lannoittanut fosforitasaukseen turkissonnalla, ja kompensoinut loput salpietarilla tai Y4/NK:lla. Tarhoja täällä päin paljon ja lantaa saa viedä niin paljon kuin viitsii ajaa. Se on hyvä kompromissi, ei se sonnan ajo ihan ilmaistakaan ole joten pienempi määrä on hyvä.

Astetusten tiukentuminen on lähinnnä haitaksi koska moni ei viitsi toteuttaa vaaditut toimenpiteet lohkoittain vaan ostaa suoraan NK-ravinteita, jolloin hintapaine taas noussee niillä laaduilla...

Eipä taida aiheuttaa toimenpiteitä, täälläpäin maat niin karuja, ettei noita parhaita fosforiluokkia ei löydy kuin lietesäiliöstä.

Kyllähän keppimenetelmä helposti johtaa siihen että seuraavat maanäytteet otetaan vähän kauempaa ja sekoitetaan vähän suuremmalta alalta. Joku porkkana täsmälannoituskaluston käytöstä olisi miellyttävämpi tapa.

Syksyn hintasuhteissa keinofosforilannoitteita ei kannattanut ostaa ollenkaan. Joko hintasuhteet ovat muuttuneet niin paljon että fosforilannoittaminen on taloudellisesti kannattavaa?

ATH kirjoitti:Kiristystä tulee pukkaamaan lisää. Tämän hetken kanta ainakin tiedotusvälineillä on, että 100% vesistöjen ravinekuormasta tulee maatalouden peltoviljelystä. Juuri tänään asiaa esitettiin TV-uutisissa oikein "kalvojen" kanssa. On tämä 1 apinoiden planeetta
.

Näihän sen piti käydäkin kun liityttiin eurostoliittoon! Tämähän on yhtä pieksämistä viljelijänä olo suomesa! tielaitos kylvää vosvoria ja typpevä pitkin tienpenkkoja tonnikaupalla suoraan ojitukseen mutta vain maatalous saastuttaa! on todella käsittämätöntä kuinka taukkeja meidän päättäjät ovat, pitäisi saada eu määräämään haittaveron päättäjien paskanlevitykseen ja kusipäisiin päätöksiin nitraattitirektiivin tiukennus! Ihan kiva kun nämä tulee nurkan takaa ja sitten suurin osa on meidän omien päättäjien keksintöjä joita isolla porukalla rysselissä ihmettelevät, eräskin kyseli että mikä on tarkoitus tollaisella kyykyttämisellä? ei kuulema paljoa paranna kilpailuasemaa! on hienoa kun toiset huomaavat kuinka järjetöntä on elo suomen kansalla!

Liekö tuo kasvulohkoihin jako niin vaikeaa kun voidaan käyttää suunnitteluohjelmistoja. Eniten ihmetyttää että tässä ollaan puukottamassa ymp-ohjelman selviä raja-arvoja kun sallitaan keskiarvojen laskenta niin typen kuin fosforinkin osalta. Siis onko yleensä järkeä viljellä sellaisia lohkoja yhtenäisenä jotka pitää sisällään maalajeja aitosavesta turpeeseen. Kyllä kai sentään kasvulohkot pitäisi muodostaa maalajeittain. Nythän mikään muu ei pakota eriyttämään lannoitusta kuin arveluttavan korkea fosforitaso.

FarmEvp kirjoitti:Liekö tuo kasvulohkoihin jako niin vaikeaa kun voidaan käyttää suunnitteluohjelmistoja. Eniten ihmetyttää että tässä ollaan puukottamassa ymp-ohjelman selviä raja-arvoja kun sallitaan keskiarvojen laskenta niin typen kuin fosforinkin osalta. Siis onko yleensä järkeä viljellä sellaisia lohkoja yhtenäisenä jotka pitää sisällään maalajeja aitosavesta turpeeseen. Kyllä kai sentään kasvulohkot pitäisi muodostaa maalajeittain. Nythän mikään muu ei pakota eriyttämään lannoitusta kuin arveluttavan korkea fosforitaso.

Työtä saakelisti mikäli lohkoja pitäisi maalajin mukaan jakaa kasvulohkoihin. Esim. 100 peruslohkoa ja näistä tulisikin 150 kasvulohkoa, paperien täsmättävä vaikka käytännössä asia tehtäisiin toisin.
Käytännössähän noita erimaalajin lohkoja viljellään yhdessä,voidaan muokata hiukan erilailla ja kylväessä annetaan apulantaa tarpeen mukaan tai sitten lisätään myöhemmin kasvustoon. Keskimääräinen apulantamäärä ratkaisee mitä paperille laitetaan,eikä tässä mielestäni mitään väärää,tarpeen mukaista lannoitusta. Samoinhan tehdään kasvinsuojelussakin,tai ainakin itse säädän kasvuston mukaan esim. rikka-aineita tai tauti/lakoainetta. Paperille tulee se mitä keskimäärin menee. Tosin nämä ylläolevat tavat vaatii peltojen tuntemista mutta pitäähän viljelijän peltonsa tuntea
Itsellä vaihtelut pahimmillaan saman 26ha:n lohkon sisällä päästä päähän laskien tyyliin multa-hieta-multa-hieta-multa-hieta-multa jne... Ts. kilometrin mittainen lohko pitäisi jakaa poikittaisiin kasvulohkoihin.

Pointtina tässä että eihän vaikeuteta hommaa enää entisestään,paperien osalta. Riittää että saa käytännön ja teorian täsmäämään lohkokohtaisesti ja loppujen lopuksi tilakohtaisesti Tuon fosforin osalta hyvästä luokasta ylöspäin pakko tehdä oma kasvulohkonsa mikäli yksi näyte näyttää liikaa Tarkoittaa samalla sitä että seuraavalla näytteenottokerralla on tarkempi mistä kohtaa näytteen ottaa!

Joo onhan se hassua, kun tiluksia järjestelemällä saadaan suurempia lohkoja. Ja sitten ne täytyy silputa pienempiin osiin uudestaan. Maalajit pystytään hoitamaan typenmäärää muuttamalla lennosta. Nyt jos täytyisi muutella vielä fosforia. Alkaa olla jo liikaa muuttuvia juttuja. Parempi kun siirryttäisiin porttitaseisiin ja muistettaisiin vielä, että hyötysuhde ei ole 100%.

Fosfori on ongelmalisempi tässä muuttuvassa lannoituksessa. Sitä tarvitaan kesäkuun loppun saakka kasvustossa. Jälkeenpäin lisääminen ei luonnistu. Tasetta taas tarkastellaan vuositasolla.