-= Maatalous Foorum =-

Katsokaapa
http://areena.yle.fi/toista?id=1291142

Aika perusteellinen juttu Itämerestä.

Todella mielenkiintoinen dokumentti ympäristöasioista kiinnostuneelle.

Mielenkiinnolla odotan aletaanko ohjelmassa tarjottua valmista ratkaisumallia joskus toteuttaa tai edes kokeilla pienessä mittakaavassa.

Tää kannattaa kans kattoa: http://www.pullovesi.fi

Mielenkiintoisia näkemyksiä näin ensi kesän apulantasuunnitelmia tehdessä. Ainoa ongelma on siinä kun yleinen mielipide ei välitä tämmöisistä näkemyksistä. Sitä vaan jumputetaan maatalouden päästöistä ja se on siinä. Todella ärsyttävää.

kylmis kirjoitti:Sitä vaan jumputetaan maatalouden päästöistä ja se on siinä. Todella ärsyttävää.

Niinpä, näistä asioista ihmisillä on yleensäkin aika huonosti tietoa ja tuskin ne edes oikeasti kovin montaa kiinnostavat. Ja taas on helppo syyttää maataloutta tästä(kin) asiasta.

Jorma kirjoitti:

kylmis kirjoitti:Sitä vaan jumputetaan maatalouden päästöistä ja se on siinä. Todella ärsyttävää.

Niinpä, näistä asioista ihmisillä on yleensäkin aika huonosti tietoa ja tuskin ne edes oikeasti kovin montaa kiinnostavat. Ja taas on helppo syyttää maataloutta tästä(kin) asiasta.

--niin,mun käsitykseni on,että jossain vaiheessa on tehty 'tiettyjen tahojen' poliittinen päätös maatalouden olevan yksin syyllinen Itämeren tilaan.Totuus alkaa tulla julki näiden tutkimusten seurauksena.Ongelma on sitten se,että ratkaisun kustannukset onkin jaettava koko yhteiskunnalle,ei yksin maataloudelle.

Tai sitten jaetaan kustannukset kaikkien Itämeren jäsenvaltioiden kesken. Se ruotsalaisen kaverin ehdotus Gotlannin syvänteiden ilmastamisesta oli mielenkiintoinen. Luulisi, että EU:lta saisi aika hyvät tuet tällaiseen elinympäristön parantamiseen. En välttämättä usko mihinkään kassakaappisopimukseen maatalouden syyllistämisestä. Suomalaisessa yhteiskunnassa on monessa muussakin asiassa vallalla sellainen menttaliteetti, että joku tai jotkut ovat päättäneet, että tämä asia on näin ja sillä selvä. Täällä ollaan hirveän uppiniskaisia ja jäykkiä hyväksymään mitään uusia asioita. Sitten vasta kun vati kaatuu jonkun hässäkän myötä, niin ollaan valmiita muutoksiin. Siinä vaiheessa lähdetään toiseen suuntaan ja lujaa. Lopputuloksena äärimmäisyydestä toiseen syntyvä poukkoilu.

Niin emmääkään usko mihinkään kirjoitettuun soppariin...
Käsitykseni vaan on,että 60-luvulta jatkunut remarivetoinen tapa talonpoika päivässä systeemi on saanut eri muodoissaan jatkoa...tähän pirtaan sopii sitten jatkuva syylistäminen eri asioista joihin tää Itämerijuttukin kuuluu..politiikkaa,etupiirejä...

Turha potea syyllisyyttä ympäristöasioissa, melkein kaikki viljelijäthän ovat sitoutuneet ympäristötukeen ja sen määräämiin toimenpiteisiin. Jollei homma toimi niin ei se viljelijän vika ole vaan hallinnon, joka suunnan määrää.

Kannattaa muistaa se, että vaikka Itämeren pohjaan saataisiin hapelliset olosuhteet, niin pohjasedimentillä on rajallinen määrä sitoa fosforia. Maan(sedimentin) fosforinkyllästysasteen kasvaessa fosforia liukenee helpommin veteen. Eli mitä enemmän fosforia on saatu sitoutumaan sedimenttiin, sitä helpommin sitoutunut fosfori reagoi mm. happimuutoksiin. Fosfori ei itse reagoi happitalouden muutoksiin, vaan hapettomissa oloissa fosforin sitoutumispaikat liukenevat ja siinä samassa itse fosfori liukenee maasta veteen.

Lisäksi fosforia voi sitoutua sellasiin maan komponentteihin, jotka eivät ole hapesta riippuvaisia. Tätä asiaa ei tuotu MOT ohjelmassa esille.

Sitoutumispaikkoja ollessa rajallisesti pitää minimoida myös ulkoa tulevat päästöt, jotta sisäisen kuormituksen aiheuttama noidan kehä saadaan pysäytetyksi. Ja puhuttaessa ulkoisista kuormittajista on maataloudesta niistä suurin. Tuskin kuitenkaan kukaan enää suoranaisesti syyttää itse viljelijöitä rehevöitymisestä.

Mitä ympäristötukeen tulee, niin onko sellainen tukijärjestelmä toimiva jos sen alle saadaan lähes kaikki maatilat?

Tottahan se on, että suurin ulkoisen kuormituksen aiheuttaja on maatalous. Ulkoista kuormitusta on vähennettävä, siitä ei myöskään pääse mihinkään. Keinot ei vaan ole oikeanlaisia ja tästä päästäänkin seuraavaan:

Jauhis kirjoitti:Mitä ympäristötukeen tulee, niin onko sellainen tukijärjestelmä toimiva jos sen alle saadaan lähes kaikki maatilat?

Vastausta ei tuohon tarvitse kovin kauaa miettiä. Osa tiloista tekee toimenpiteitä joille ei ole minkäänlaisia perusteita ja osan toimenpiteet taas ovat täysin riittämättömiä. Eli panos-tuotos suhde on pahasti pielessä.

Jotenkin tuntuu, että ympäristöasioihin vaadittaisi tuntuvasti enemmän yhteiskunnan panostusta. Nykyisellään homma on lähinnä jeesustelua ja politikointia.

Niinpä, toimia pitäisi vaan keskittää ongelmallisiin kohteisiin. Nämä ongelmallisimmat alueet tiettävästi pikkuhiljaa alkaa olla jo selvillä, että mistä niitä ravinteita helpoiten huuhtoutuu vesistöihin.

Luulen, että eniten tässäkin asiassa pystytään vaikuttamaan tekemällä toimia sekä ilmastonmuutoksen kehitysen hidastamiseksi että kehittämällä paikallisia ratkaisuja suurimmille huuhtoutumariskin omaaville alueille. Tälläisinä leutoina talvina huuhtoumat ovat tietysti suurimpia verrattuna ns. normaaliin talveen.

Jotenkin pidän esiin tulleesta ajatuksesta hapettaa meren pohjaa tuulivoimakäyttöisillä pumpuilla. Vaikka vaan koemielessä. Tämä kuitenkin viestittäisi siitä, että jotain konkreettista tehdään.

Ilmastonmuutoksen hidastaminen voisi _ehkä_ tuoda lisää niitä suolavesi/happitrippejä Itämerelle. No tuo tai ei ilmastonmuutoksen pitää joka tapauksessa hidastua, mutta vaikeaa on, kun koko ajan maailmaan pitäisi pukata vaan enemmän ja enemmän krääsää ihmisten ostettavaksi.

Niin, tällaisena leutona talvena tulee taas mieleen omasta mielestä nykyisen systeemin suurin moka. Syysvilja, siis kasvava kasvusto, ei täytä kasvipeitteisyys vaatimusta

Jauhis kirjoitti:Niinpä, toimia pitäisi vaan keskittää ongelmallisiin kohteisiin. Nämä ongelmallisimmat alueet tiettävästi pikkuhiljaa alkaa olla jo selvillä, että mistä niitä ravinteita helpoiten huuhtoutuu vesistöihin.

Kyllähän ongelmalliset alueet on olleet selvillä jo ties kuinka kauan, mutta (viher)vasemmiston ja miksei muunkin poliittisen kentän vanhat sympatiat on vain estäneet puuttumasta asiaan. John Nurmisen säätiö sentään on usktaltautunut tarttua toimeen. Kun varsinaisiin ongelmakohteisiin ei voida puuttua, niin syntipukki pitää sitten etsiä jostain muualta.

Ongelmakohteiden vähättelyyn on sitten keksitty mm. jakaa kuormitusta koko maan väestömäärällä siten että eräiden nimeltä mainitsemattomien valtioiden osalta mukaan lasketaan myös tyynenmeren rannalla asti asuvat.

Noin ihan pienenä vinkkinä itämeren vesi kiertää vastapäivään, eli siis saksasta puolaan, puolasta balttiaan, balttiasta venäjälle, venäjältä suomen etelärannikolle ja siitä sitteen hangon harjanne ohjaa niitä saaristomerelle ja gotlannin syvänteiden suuntaan.

Jorma kirjoitti: Niin, tällaisena leutona talvena tulee taas mieleen omasta mielestä nykyisen systeemin suurin moka. Syysvilja, siis kasvava kasvusto, ei täytä kasvipeitteisyys vaatimusta

Itse olen samaa ihmetellyt miksein syysviljakasvusto kelpaa ja mitkä ovat syyt ja ketkä ovat moisen päätöksen keksineet. Korjausta päätökseen pitäisi saa pikimmin.