-= Maatalous Foorum =-

Tuli sovittua maakaupat puhelimitse, mutta myyjä aikoo kumminkin vielä hinnoittaa maitansa muillakin ostajilla. Mikäli kävisi niin, että joku löisi tiskiin paremman tarjouksen (mitä todennäköisesti tulee tapahtumaan), niin joudunko vain nielemään tappion, vai olisiko mitään mahdollisuutta riitauttaa asia? Periaatteessahan suullinen sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinenkin, mutta käytännössä sen osoittaminen todeksi voi olla hankalaa ellei jopa mahdotonta. Mihinkähän sitä nykyaikana voi luottaa, ellei toisen sanaan...

ite en kovin kauheesti outojen kans luota. tein murskamiehien kans sopimuksen hinnasta ja kun lasku tuli niin se nousi sitte viä 50snt/t hinta ja teki aika paljo lisää

Maalaispoika kirjoitti:Tuli sovittua maakaupat puhelimitse, mutta myyjä aikoo kumminkin vielä hinnoittaa maitansa muillakin ostajilla. Mikäli kävisi niin, että joku löisi tiskiin paremman tarjouksen (mitä todennäköisesti tulee tapahtumaan), niin joudunko vain nielemään tappion, vai olisiko mitään mahdollisuutta riitauttaa asia? Periaatteessahan suullinen sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinenkin, mutta käytännössä sen osoittaminen todeksi voi olla hankalaa ellei jopa mahdotonta. Mihinkähän sitä nykyaikana voi luottaa, ellei toisen sanaan...

Maakauppa on sovittu kun kaupanvahvistaja vetää nimen alle. Suullinen sopimus pätee monessa muussa asiassa, mutta kiinteistön kauppa on erikseen. Sitovan esisopimuksn voi tehdä, mutta siihenkin pätee kaupan muotovaatimukset kaupanvahvistajineen ja todistajineen.

Eli vaikka suullisen sopimuksen pystyisi todistamaan vaikka puhelun nauhoituksella, niin sopimus ei päde sittenkään.

aurajokilaivuri kirjoitti:Maakauppa on sovittu kun kaupanvahvistaja vetää nimen alle. Suullinen sopimus pätee monessa muussa asiassa, mutta kiinteistön kauppa on erikseen. Sitovan esisopimuksn voi tehdä, mutta siihenkin pätee kaupan muotovaatimukset kaupanvahvistajineen ja todistajineen.

Eli vaikka suullisen sopimuksen pystyisi todistamaan vaikka puhelun nauhoituksella, niin sopimus ei päde sittenkään.

Eli kysymyksessä on korkeintaan myyjän maine, jos menee puhelimessa sovitun asian muuttamaan. Eipä tuo nyt muuten niin ottaisi päähän, ellei kysymyksessä olisi naapuri... Onneksi asiaa on helppo levittää julkiseen tietoon, mikäli kaupat menevät sivu suun.

Nykyäänhän ei saa tehdä kuin luonnoskauppakirjat, mikäli aikoo hakea te-keskukselta tukea maakaupan tekoon. Onneksi tuollaisista ei tarvitse täällä päin murehtia, kun hehtaarihinnat alkavat olla 5-numeroisia jo sivukylilläkin.

Saattaa olla, että saat nieleskellä asian, jos parempi tarjous tulee, nimim. kokenut. Sitten, jos saat hyvät todistajat ja jos on paperisopimus ennakkomaksuineen, niin siinä voi olla vielä mahdollisuus.
Tänä päivänä on yhä enemmän ihmisiä, jotka laskevat aina, että mikä on juuri hänen kannalta edullisin juttu.
On tietysti raukkamaista purkaa jo sovittu asia.

Maalaispoika kirjoitti:....Mikäli kävisi niin, että joku löisi tiskiin paremman tarjouksen (mitä todennäköisesti tulee tapahtumaan), niin joudunko vain nielemään tappion, vai olisiko mitään mahdollisuutta riitauttaa asia? .....

Vähän positiivistakin ajattelua tähän: Luultavasti sinäkin saat tarkentaa tarjoustasi, jos myyjä on rahan perään, voi häneltä vaatia korotetun tarjouksen vastineeksi vinkkiä muista tarjouksista. Laitat aina muutamansata euroa lisää hehtaarihintaan. Jos siis haluat ne maat tosissasi.

Nämä salaisen tarjouskilpailun kaupat on siinä suhteessa hankalia, kun et voi tietää, paljonko siitä kaulaa on lähimpään kilpailijaan.

-SS-

Maalaispoika kirjoitti:

aurajokilaivuri kirjoitti:Maakauppa on sovittu kun kaupanvahvistaja vetää nimen alle. Suullinen sopimus pätee monessa muussa asiassa, mutta kiinteistön kauppa on erikseen. Sitovan esisopimuksn voi tehdä, mutta siihenkin pätee kaupan muotovaatimukset kaupanvahvistajineen ja todistajineen.

Eli vaikka suullisen sopimuksen pystyisi todistamaan vaikka puhelun nauhoituksella, niin sopimus ei päde sittenkään.

Eli kysymyksessä on korkeintaan myyjän maine, jos menee puhelimessa sovitun asian muuttamaan. Eipä tuo nyt muuten niin ottaisi päähän, ellei kysymyksessä olisi naapuri... Onneksi asiaa on helppo levittää julkiseen tietoon, mikäli kaupat menevät sivu suun.

Nykyäänhän ei saa tehdä kuin luonnoskauppakirjat, mikäli aikoo hakea te-keskukselta tukea maakaupan tekoon. Onneksi tuollaisista ei tarvitse täällä päin murehtia, kun hehtaarihinnat alkavat olla 5-numeroisia jo sivukylilläkin.

No, on siinä pellolla hintaa, eipä maataloudessa pahemmin kannattavuusongelmia ole. Kun pellon hinnat on jo kymppitonnin paremmalla puolella.

nautafarmari kirjoitti:No, on siinä pellolla hintaa, eipä maataloudessa pahemmin kannattavuusongelmia ole. Kun pellon hinnat on jo kymppitonnin paremmalla puolella.

Juuri talouskursseilla olleena siellä sanottiin, että pellosta ei kannata maksaa 2500 euroa enempää hehtaarilta. Piti vielä tarkentaa, että tarkoittiko kouluttaja vuokrahintaa.. Kyllähän noissa maakaupoissa on muitakin arvoja, niin kuin se, että maat ovat kilometrin säteellä maantien varressa ja osa näkyy talon ikkunasta.

Parhaimmat/pahimmat hinnat, mitä olen kuullut naapurikylältä, niin 13 tonnia ei riittänyt kauppoihin asti...

Omin huonen kokemusten perusteella muista kuin näin suurista asioista.


Aina asiat paperille allekirjoitettuna.


Eipähän pitäisi jäädä epäselväksi.

nautafarmari kirjoitti:quote]
No, on siinä pellolla hintaa, eipä maataloudessa pahemmin kannattavuusongelmia ole. Kun pellon hinnat on jo kymppitonnin paremmalla puolella.

Ja näin vähän matkan päästä tuntuu ihmeelliseltä jos Siikajoella ihmetellään kymppitonnin hintoja,luulin että siellä elävää maataloutta. Tosikaupoissa kymppitonnilla ei olla edes pistesijoilla eikä tuota välimatkaa kovin paljoa ole... Onneksi on huonompiakin maita silloin tällöin tarjolla,saa edes tarjota...

No niin, uusia käänteitä maakaupoissa. Myyjä sitten lopulta nosti pyyntiään puhelimessa sovittuun kauppaan nähden, mutta onneksi varsin maltillisesti. Siitä kun sitten keskusteltiin, niin sain hintaa hiukan laskettua alaspäin "riita puoliksi" tyylillä, vaikka jouduinkin nostamaan sovittua hintaa. Sain lisäksi nimen paperiin, missä myyjä allekirjoituksellaan hyväksyy sovitun tarjouksen. Tällä viikolla piti olla kauppakirjojen teko, niin kuinkas kävikään... Myyjä soitti aamulla ja pyysi siirtämään kauppakirjojen tekemistä, sillä asiasta pitää vielä keskustella lasten kanssa. Mikäli joku lapsista tulisi tulevaisuudessa asumaan kotitaloon, niin rehunteoista ja lietteenajoista tulevat häiriöt. Luulisi, että tuollaisista asioista olisi puhuttu etukäteen...

Maalaispoika kirjoitti:No niin, uusia käänteitä maakaupoissa. Myyjä sitten lopulta nosti pyyntiään puhelimessa sovittuun kauppaan nähden, mutta onneksi varsin maltillisesti. Siitä kun sitten keskusteltiin, niin sain hintaa hiukan laskettua alaspäin "riita puoliksi" tyylillä, vaikka jouduinkin nostamaan sovittua hintaa. Sain lisäksi nimen paperiin, missä myyjä allekirjoituksellaan hyväksyy sovitun tarjouksen. Tällä viikolla piti olla kauppakirjojen teko, niin kuinkas kävikään... Myyjä soitti aamulla ja pyysi siirtämään kauppakirjojen tekemistä, sillä asiasta pitää vielä keskustella lasten kanssa. Mikäli joku lapsista tulisi tulevaisuudessa asumaan kotitaloon, niin rehunteoista ja lietteenajoista tulevat häiriöt. Luulisi, että tuollaisista asioista olisi puhuttu etukäteen...

Ja taas 1 paperi lisää.

Maalaispoika kirjoitti:Myyjä soitti aamulla ja pyysi siirtämään kauppakirjojen tekemistä, sillä asiasta pitää vielä keskustella lasten kanssa. Mikäli joku lapsista tulisi tulevaisuudessa asumaan kotitaloon, niin rehunteoista ja lietteenajoista tulevat häiriöt. Luulisi, että tuollaisista asioista olisi puhuttu etukäteen...

Meilläpäin tuollaiset tapaukset hoidellaan 30 000€/ha,ei tuu lapset enää häiritsemään jos sellaisia on. Toisaalta perikunnasta ei löydy innokasta "mökkeilijää" joka maksaisi muut osakkaat ulos Että kiitä onneasi etteivät ole ihan tuvan lasin alla,lapset saisivat pelkällä olemassaolollaan tulevaisuuden epävarmaksi. Mikäänhän ei ole helpompaa kuin valittaminen.

Kokonaisuutena nytkin vttumainen tilanne,mulla samantyyppinen lähes kaikkien vuokramaiden kanssa. Neljästä sopparista kolme vuosi kerrallaan,pisin kestänyt jo kolmekymmentä vuotta ja lyhinkin kuus vuotta... Samaa kaliiberia maakauppojen kanssa,vedättää voi ja aina pelko persiissä vaikka hyvissä väleissä ollaankin eikä tällaista vedättämistä ole ilmennyt.

Eilen kuulin tapauksesta, jossa myyjä julkisesti esittää hintapyynnön kiinteistölle. Tämän hintapyynnön hyväksyminenkään ei ole johtanut kauppaan, koska taustalla on ollut jo pyyntöä korkeampia tarjouksia.

Täälläpäin yks humanteri yrittää myydä taloaan. Kerran sille jo joku lupasi sen, mitä pyysi, jonka jälkeen myyjä muisti, että ulkovarastossa on vielä puutavaraa ym roipetta, joten hintaa pitäis saada neljä tonnia viä lisää. Tupa on edelleen myynnissä..