Puintiennätys.

[Kiesus]

Kovaa on kilpailu NH:n ja Claassin välillä, 8 tunnin puintiennätys on (taas) siirtynyt Claas Lexion 580+:lta NH CR9090:lle. NH:n uusi ennätys puintiin Englannissa, taitaa satotaso olla kovempi kuin Saksassa. Kovia poikia, taas joutuvat painamaan uusia mainoksia. Lisää aiheesta: http://www.farmersguide.co.uk/index.php

[Jari]

Kovaa on kilpailu NH:n ja Claassin välillä, 8 tunnin puintiennätys on (taas) siirtynyt Claas Lexion 580+:lta NH CR9090:lle. NH:n uusi ennätys puintiin Englannissa, taitaa satotaso olla kovempi kuin Saksassa. Kovia poikia, taas joutuvat painamaan uusia mainoksia. Lisää aiheesta: http://www.farmersguide.co.uk/index.php

Claasikin joutuu ottamaan isompaa kalustoa käyttöön kun ei enää pienemmillä pärjää isommilleen

[Kiesus]

Claassilla reservissä Lexion 600, varmaankin harjoittelevat "pikkuveljellä". Mikä jutussa pistää silmään, on puimurin kulutus hehtaaria kohden, 13,3l/ha, ei paha. Ja sen kun vielä suhteuttaa satoon, 10,32t/ha, ollaan mun mielestä ihan kohtuu lukemissa.

[zetor8045]

claassi kulutti muuten enemmän ltr/ha kuin NH

[eberi]

Mikä järki näissä ennätystehtailuissa oikein on? Ei vaatine kovin paljoa aivoja laittaa koneeseen isompaa konetta ja sisukaluja. Miksi tällainen lapsellinen kisailu, kun peltojen rakenteen kannalta ollaan jo aikoja sitten ylitetty koneiden järkevä koko (massa), varsinkin Brittein saarten mutavellissä. Jotenkin ymmärtäis jossain Amerikan preerioilla, mutta Euroopan tilkkutäkeillä?

[Kiesus]

Mikä järki näissä ennätystehtailuissa oikein on? Ei vaatine kovin paljoa aivoja laittaa koneeseen isompaa konetta ja sisukaluja. Miksi tällainen lapsellinen kisailu, kun peltojen rakenteen kannalta ollaan jo aikoja sitten ylitetty koneiden järkevä koko (massa), varsinkin Brittein saarten mutavellissä. Jotenkin ymmärtäis jossain Amerikan preerioilla, mutta Euroopan tilkkutäkeillä?

Mitä Englannin isäntien foorumeita olen lueskellut, paikalliset puivat isoilla puimureilla 1500-2000 ha vuodessa, tietysti toinen ääripää on että yksi kone korvataan usealla, esim. neljällä pienellä. Mikä sitten on järkevää, on taas toinen juttu. Mun mielestä kuulostaa kaikkien kannalta helpommalta jos tilataan urakoitsija puimaan pellolle, paikalle tulee yksi kone jolla työ hoituu ja isännälle jää aikaa muuhun toimintaan, esim. viljan kuljetukseen ja kuivaamiseen. Enkä nyt tarkoita koneella luokaa NH 9090 tai Lexion 600, vaan tilanteeseen sopivaa. Eli pointtina on se että oikean kokoiset koneen mitoitettuna oikeisiin töihin.

[eberi]

Claas 600, 30 tonnin akselipainoineen, ei ole sopivan kokoinen kone mihinkään paikkaan. Varsinkin urakoitsijoille useamman koneen hankinta yhden järjettömän sijaan luulis olevan se järkevin tapa toimia.

Minusta tällaiset ennätykset ja mammuttikoneet on sitä eurooppalaista alemmuudentuntoa taas mitä podetaan Amerikan suhteen. Jontikkahan ei ole tähän leikkiin lähtenyt mukaan, vaan hakee tehoja tekniikkaa ja automatiikkaa parantamalla.

[zetor8045]

Claas 600, 30 tonnin akselipainoineen, ei ole sopivan kokoinen kone mihinkään paikkaan. Varsinkin urakoitsijoille useamman koneen hankinta yhden järjettömän sijaan luulis olevan se järkevin tapa toimia.

Minusta tällaiset ennätykset ja mammuttikoneet on sitä eurooppalaista alemmuudentuntoa taas mitä podetaan Amerikan suhteen. Jontikkahan ei ole tähän leikkiin lähtenyt mukaan, vaan hakee tehoja tekniikkaa ja automatiikkaa parantamalla.

ei tuo puimuri ainakaan kovin tiheään sitä maata tallaa kun pöydän leveys on 10.5m eli aikas harvakseltaan tulee jälkiä

[Radon]

Minusta tällaiset ennätykset ja mammuttikoneet on sitä eurooppalaista alemmuudentuntoa taas mitä podetaan Amerikan suhteen. Jontikkahan ei ole tähän leikkiin lähtenyt mukaan, vaan hakee tehoja tekniikkaa ja automatiikkaa parantamalla.

Jontikan ei tuohon kisaan ole tarvinnut lähteä sillä se ei niissä pärjäisi. Hullua on kyllä noiden vehkeiden painot aikaa myöden kyllä näkyy pelloissa tiivistyminen.

[motard]

Claas 600, 30 tonnin akselipainoineen, ei ole sopivan kokoinen kone mihinkään paikkaan.

***Ja kuitenkin euroopan myydyin puimuri? Kyseessähän on TT malli eli teloilla ui ko. kone. Telojen paremmuus leveisiin renkaisiin nähden maan tiivistymisen suhteen toisaalta taas ei ole niin yksiselitteinen juttu ja tutkimusta tarvitaan edelleen. Fakta on kuitenkin se, että 1050 mm leveisiin renkaisiin verrattuna telat ovat ainoa järkevä tapa kuljettaa puimuria Euroopan ahtailla paikallisteillä. Lähes tuon painoisilla koneilla on brittien pelloilla muuten pyöritty jo liki parikymmentä vuotta ja edelleen satotaso nousee. Toki esim. jankkurointi on Englannissa huomattavasti meitä yleisempää.

Varsinkin urakoitsijoille useamman koneen hankinta yhden järjettömän sijaan luulis olevan se järkevin tapa toimia.

***Lienevät funtsineet jutun kuitenkin loppuun saakka? Ei noihin hommiin ja yli kymmenmetristen koneiden puikkoihin ole enää mikään helppo löytää kuskeja esim. brittien tapaisessa maassa, jossa huikeat 1 % väestä saa elantonsa jonkinlaisesta maataloudesta.

Minusta tällaiset ennätykset ja mammuttikoneet on sitä eurooppalaista alemmuudentuntoa taas mitä podetaan Amerikan suhteen. Jontikkahan ei ole tähän leikkiin lähtenyt mukaan, vaan hakee tehoja tekniikkaa ja automatiikkaa parantamalla.

***Nojaa, kyllä se minusta on kovin ainakin viimeisimmällä S690i -mallillaan (530 hv) on yrittänyt, mutta ei ihan rahkeet vielä riitä Claasin ja NH/CIH:n haastamiseen, ainakaan puhtaiden tonnien osalta, johtuu mahdollisesti puintikoneiston rakenteesta (1 syl.). Casellahan on nyt myös tuo CR 9090:sta likimain vastaava 9120. Ja mitä tuohon tehon nostamisen helppouteen tulee, nin asia on aika lailla päinvastoin: Etenkin seulastot ovat nykyisten pöytäkokojen ja Euroopan satotasojen kanssa äärimmilleen rasitettuja. Pinta-aloja ei ole voitu paljoa kasvattaa, joten tehoa on nostettu erilaisten smart sievien, jet streamien yms. kanssa. Samaten puintikoneiston leveys suhteessa pöydän leveyteen ei ole koskaan ollut niin pieni kuin nyt yli kymmenmetristen pöytien kanssa, joten irtipuinti on haastavaa. Jos halutaan vielä nykyistä enemmän puinttehoa irti seuraava askel onkin nostaa puintokoneisto kokonaisuudessaan telojen päälle ja tuoda kasvusto kolakuljettimella nykyistä ylemmäs, jotta koko puimurin ulkoleveys saadaan seulaston ja kelojen käyttöön. Puimurin ulkomitoistahan leveys ei voi enää nykyisestä juurikaan kasvaa.

Pohjoisamerikan yms. matalan intensiteetin viljanviljelyalueiden puimureissa on sitä paitsi jo pitkään käytetty näitäkin pari metriä leveämpiä pöytiä pienen satotason vuoksi. Noilla alueilla puimurin pullonkaulan muodostavat pöydän leveys ja seulasto, eivät mottoriteho tai irtipuinti. Ja mitä tuohon tekniikkaan tulee niin, no... Lexionia on jo pitkään pidetty alan kiistattomana standardina, jopa USA:ssa, jossa kylläkin CIH:n ja JD:n yksinkertaisuus on kova sana.

Motard

[aurajokilaivuri]

Jos halutaan vielä nykyistä enemmän puinttehoa irti seuraava askel onkin nostaa puintokoneisto kokonaisuudessaan telojen päälle ja tuoda kasvusto kolakuljettimella nykyistä ylemmäs, jotta koko puimurin ulkoleveys saadaan seulaston ja kelojen käyttöön. Puimurin ulkomitoistahan leveys ei voi enää nykyisestä juurikaan kasvaa.

Tai siis leveys on jo nyt se 4 metriä josta se ei voi kasvaa enää yhtään, tai muuten tulee erittäin pahoja hankaluuksia paitsi siirtoajon niin myös koneen saamisessa tehtaalta ostajalle.

Tuossa vähän historiallista esikuvaa koneiston rakenteelle, laitoksessa oli 180 cm puintikela.

http://www.konedata.net/Kuvat/59Thermaenius68.jpg

Casellahan oli jossain vaiheessa malli jossa oli isommat pyörät takana, tai oikeastaan keskellä ja pienet edessä:

http://www.konedata.net/MDW_Arcus.htm

[eberi]

Lähes tuon painoisilla koneilla on brittien pelloilla muuten pyöritty jo liki parikymmentä vuotta ja edelleen satotaso nousee. Toki esim. jankkurointi on Englannissa huomattavasti meitä yleisempää.

Ihan viimevuosien villityksiä tämän kokooiset puimurit on. Ja kun puimurin koko on tuplattu, niin myös säiliökoko siinä sivussa. Eikös siellä ole viranomaisetkin heränneet sillain, että meinasivat kieltää puimuroinnin kokonaan tänä syksynä kaikkein isoimmilla koneilla ja märillä lohkoilla.

Lienevät funtsineet jutun kuitenkin loppuun saakka? Ei noihin hommiin ja yli kymmenmetristen koneiden puikkoihin ole enää mikään helppo löytää kuskeja esim. brittien tapaisessa maassa, jossa huikeat 1 % väestä saa elantonsa jonkinlaisesta maataloudesta.

Brittien maan koolla ei ole mitään tekemistä kuskien löytymisen kanssa, eikä se ole ainakaan yhtään sen vaikeampaa siellä kuin Jenkeissä tai Suomessa. Enkä ymmärrä mikä se vaikeus tuollaisen puimurin ajamisessa olisi. Jenkeissä ja Ausseissa on hyvin tyypillistä kesätyötä opiskelijoilla.

Nojaa, kyllä se minusta on kovin ainakin viimeisimmällä S690i -mallillaan (530 hv) on yrittänyt

Mun tietääkseni ei oo yrittäny, koska 690 mallin teho ei riitä edes lähelle noita nykyisiä ennätyksiä.

Ja mitä tuohon tehon nostamisen helppouteen tulee, nin asia on aika lailla päinvastoin: Etenkin seulastot ovat nykyisten pöytäkokojen ja Euroopan satotasojen kanssa äärimmilleen rasitettuja.

Eiköhän Jontikalla osata tehdä semmoinen seula kuin Claasillakin löytyy. Ei mistään avaruustähtitieteestä ole sentään kysymys. Claas 600 vaan yksinkertaisesti on sellainen rohjake koneeksi, että Jontikalla ei ole katsottu sellaista missään tarvittavan. Euroopassahan perinteisesti menee kaikki kaupaksi aina syksyllä kun tukieuro liikkuu, mutta jenkeissä katsotaan aina mikä kannattaa.

Ja mitä tuohon tekniikkaan tulee niin, no... Lexionia on jo pitkään pidetty alan kiistattomana standardina, jopa USA:ssa, jossa kylläkin CIH:n ja JD:n yksinkertaisuus on kova sana

Jaaha, missäs tällaiseen näkemykseen voi tutustua tarkemmin? Minusta Claassi on aina ollut teknisesti altavastaaja, ja paikannut asemaansa rautaa lisäämällä. Jontikalla on satelliitti ym. viritykset ollu jo kauan käytössä. Taitaa Claassi vieläkin suunnistavan ilman gps ohjausta.

[SS]

Fakta on kuitenkin se, että 1050 mm leveisiin renkaisiin verrattuna telat ovat ainoa järkevä tapa kuljettaa puimuria Euroopan ahtailla paikallisteillä. Lähes tuon painoisilla koneilla on brittien pelloilla muuten pyöritty jo liki parikymmentä vuotta ja edelleen satotaso nousee. Toki esim. jankkurointi on Englannissa huomattavasti meitä yleisempää.

Onko myös niin, että telakone saa maanteillä ja silloilla painaa niin paljon kuin tarvitsee, mutta renkaiden päällä tulee tavanomaiset painorajoitukset vastaan ?

Eihän pellon kantavuus ole mikään ongelma, Leopard panssarivaunu painaa 60 tonnia ja menee ihan sukkasillaan pelloilla; Taitaa sillat ja tienpitäjän keksimät kiusarajoitukset olla suurempi ongelma näissä "eturivin viljelykoneissa" kuin kastemadon vinkaisu pellolla.

-SS-

[zetor8045]

Minusta Claassi on aina ollut teknisesti altavastaaja, ja paikannut asemaansa rautaa lisäämällä.

siis mihin verrattuna?

[eberi]

Jontikkaan verratttuna. Omasta mielestäni järjestys siis JD, NH/Natikka, Claas. Joka muuta väittää niin todistakoon