-= Maatalous Foorum =-

Fillari lenkillä ;

Heikoimmat, epätasaisimmat oraat

1.Tume
2. Väder Rapid
3. VM
4. Nordsten

Vanha Nordsten laahavannas tänäkin vuonna paras
Esimuokkaus Kyntö KH Fiskars ja muokkaus Tive 3 M joustopiikki

Suorakylvetyt näyttää paremmilta kuin kevytmuokattuun kylvetyt ainakin tässä vaiheessa

Muokkarina :

1. catros, multiva, potila
2. väder S ja carrier
3. ei mitään
4. tive S ja tasauslana

Kallein koneistus noin 250 te ( 2 )

Halvin ja paras arvio 3 te laitteilla


Viimevuoden parhaat oraat näin Lemken Solitairin jäljiltä , tosin maatkin olivat kevyitä

Atlantin takaiset suorakylvimet jättää vaon auki kovilla mailla herkemmin kuin esim Panssarivaunu Takapyörä VM

Laahavantaalla näyttäisi jälleen tulevan parhaat oraat, merkistä riippumatta.

Make kirjoitti:Laahavantaalla näyttäisi jälleen tulevan parhaat oraat, merkistä riippumatta.

Sama ilmiö huomattu. Jälleen kerran.
Omat Rapidikylvökset aivan hanurista. Kovalla maalla vauhtia pitäs olla alle kymmenen. Ja syvyyttä ois pitäny olla hiukan enemmän.

Musta tuntuu että tuolla Salon pohjoispuolella osa (minä mukaanlukien) myöhästyi tänä keväänä, jolloin se millä kylvettiin ei paljoa vaikuta. Tai vaikuttaako se koneen merkki nyt ylipäätään mitään - vannastyyppi ennemminkin. Tosin naapuripellolle ei vielä eilen oltu suorakylvetty mitään eikä kovin paljoa oraita näy, joten ehkä vielä vähän aikaista arvioida onnistumisia...

On taas aika maailman viisaimpien, pari viikkoa kylvöjen jälkeen
Täälläpäin ei ole vielä atlantintakaisella kylvetty, siis wm, viime torstaina kuulemma on satamaan saapunut.... Myöhemmin sitten saa nähdä miten ne orastuu...

Juu kyllä se on maalajikohtainen juttu. Nyt on ollut niin kovaa kuivaa tuulta, että kosteutta on vain syvällä, jos ei ole ollut sopivasti hienoainesta ja pikkukokkaretta seossa.

Entiset sokerijuurikasmaat näyttävät olevan pahimat. Tulee oppirahat maksetuksi. Valikoiva tasausäestys huhtikuun puolivälissä taitaa olla ainoa joka tuommoisissa kuolleissa maissa toimii.

Pehmeät ja multavat maat näkyvät itävän kylvää mihin syvyyteen tahansa.

-SS-

Maalajit tosiaan vaikuttaa paljon, pahasti saa töpeksiä, jos huonot oraat tulee multa-tai hietapitoisista maista.

Veikkaan, että pahimmat epäonnistumiset tulee kevätkynnöksillä.

Jorma kirjoitti:Maalajit tosiaan vaikuttaa paljon, pahasti saa töpeksiä, jos huonot oraat tulee multa-tai hietapitoisista maista.

Veikkaan, että pahimmat epäonnistumiset tulee kevätkynnöksillä.

Taktinen temppu on että jyrää kevätkynnöksen ekan äestyksen jälkeen.Palautuu tuo kapillaarrinen veden nousu...

Niin Unohtui sanoa; Horsch Pronton jäljiltä myös tasaista jälkeä nähtynnä

Sprinter onkin haastavampi kuljettajan suhteen; Vaatisi täysleveän pakkerin eteen
ja silti joutuu laskemaan pyöränjäljessä kulkevia vantaita erikseen syvempään sentin jopa tuuman

Ohessa Pari kuvaa ; Laahav, VM , Tume

Sepe kirjoitti:

Jorma kirjoitti:Maalajit tosiaan vaikuttaa paljon, pahasti saa töpeksiä, jos huonot oraat tulee multa-tai hietapitoisista maista.

Veikkaan, että pahimmat epäonnistumiset tulee kevätkynnöksillä.

Taktinen temppu on että jyrää kevätkynnöksen ekan äestyksen jälkeen.Palautuu tuo kapillaarrinen veden nousu...

Eikun jyrätään ennen ensimmäistä (ainoaa) äestystä...

^Jep, paras ja vähiten lisätyötä aiheuttava taitaisi olla auroilla hinattava veitsipakkeri. Itsellä on pakkeri, muttei hinausvarustusta, olen yleensä äestänyt kertaalleen ennen pakkerointia+esimuokkain kylvöä. Hyvin toimii.

Ihmeen paljon näkee päiväkausia auki olevia kynnöksiä, näissä sato on kyllä menetetty ellei sopivaa sadetta satu tulemaan. Maa pitäis ehdottomasti kyntää juuri sopivalla hetkellä ja muokata+kylvää välittömästi, pl. esim. sadesään hätäkylvöt.

Jorma kirjoitti:Ihmeen paljon näkee päiväkausia auki olevia kynnöksiä, näissä sato on kyllä menetetty ellei sopivaa sadetta satu tulemaan. Maa pitäis ehdottomasti kyntää juuri sopivalla hetkellä ja muokata+kylvää välittömästi, pl. esim. sadesään hätäkylvöt.

Kyllähän se kevätkyntö täytyy kylvää mielellään seuraavana päivänä. Mä kynsin perjantai-illalla, muokkasin lauantaina (tosin useampaan kertaan kun kyntö oli melkoisen huolimatonta...) ja kylvin sit sunnuntaina. Turhaa säätämistä tais olla nuo useammat muokkaukset - mietin kyllä tota kynnöksen jyräystä mutta kun ne wanhat jyrät on niin hiton kaposet... Itse asiassa kyntää olisi pitänyt aiemmin mutta kun luulin pärjääväni tolla sängellä joustopiikkiäkeellä!

Kevätkyntö ei koskaan tule olemaan kilpailukykyinen syyskynnölle, näissä kovissa ja jankkoisissa savimaissa. Runsas pahna on kynnettäessä kuivaa, se eristää kynnöksen pohjamaasta vaikka kuinka jyräisi. Samoin pohjamaa on kumminkin kosteaa ja jos sitä tallaa liian nopeasti, vaivaantuu savi pallosiksi äestettäessä liian aikaisin, eli kuivumisen olisi kynnöksellekin tapahduttava niin, että pintamaa viilun päällä kuivuu ja halkeilee ja varisee pyöriin tarttumatta pois.

Meillä karjatilalla aika usein muiden rehukiireiden takia 60-70-luvulla jäätiin pakkasen ahdistamaksi, eikä kyntäminen onnistunut leikkurit halkesi yms, jolloin isä kynti keväällä noita hiesumaita. Mitään ei tullut kuivana kesänä. Kun lautasäes hankittiin joskus 1975, kokeiltiin pari kertaa kaikkein jyrkintä ja savisinta etelärinnettä äestää ilman kyntöä, vilja kasvoi hyvin ja kesti poutaa paremmin kuin alavammat multamaat syyskynnön jäljiltä.

Itsellä on nyt kevätmuokkauksen kokeilussa kevätkyntö, äestys + jyräys heti kun harjat alkoivat harmaantua, kyntö ja äestys vasta kolmen vuorokauden jälkeen + jyräys, lautasäestys sänkeen kaksi kertaa ja siihen kylvö laahavannaskoneella. Kaikissa sama ohra ja sama lannoitus, kevätkyntöisillä on paras viljavuus, mutta arvelen jo multaa kouriessani, että pilalle menee tuo kevätkyntöpelto; toisaalta aluksi lautasäespahnaan kylvö tuntui toivottomalta, mutta nyt kun kävin potkimassa sitä roskaista maata, se oli ihan pintaan asti kosteata, ja vaikka laahavantaat tahtoo nousta pintaan, kun niissä on se roskatuppo, jyvät olivat pulleita, kosteassa kiinni ja juurenpätkä päästä ulkona !

Ylipikainen äestys kevätkynnöksestä tekee murusista niin kuin herneitä, sellainen multa kuivuu todella nopeasti. Ei sekään hyvä ollut.

Olisinpa jättänyt sen kasvipeitteisyyden rastittamatta. Aika monella muullakin se on aiheuttanut kiusaantumista, luulisin.

Nyt oikein itseä kiinnostaa, miten nuo saattaisivat toimia, säät voivat kääntää kasvun toisinkin päin.

-SS-

Kevätkyntö toimii erinomaisesti täällä Savon hienoimmilla hietamailla, ero kylvöille pääsyssä on parhaimillaan tai pahimmillaan 2-3 viikkoa. Vehnän viljelyssä täälläpäin kevätkyntö on paras vaihtoehto..

Tänä keväänä aloitin peltotyöt 23.4; lietteen levityksen multurilla kevätkynnettäville lohkoille, kyntö sitten parin päivän päästä.. Mä kyllä annan kynnöksen päivän pari kuivahtaa ja lämmetä ennenkuin alan muokkaamaan.. näille kylvöt vappuna..
Silloin tällöin myös jyrään kynnön perään jos ei tuohon parinpäivän sisään ehdi muokkaamaan. Mulla on raskas suurikiekkoinen "nurmijyrä", joka painaa viilua hyvin alaspäin.. mutta varmaankin crosskill kiekko olis parempi..

TepaR kirjoitti: Itse asiassa kyntää olisi pitänyt aiemmin mutta kun luulin pärjääväni tolla sängellä joustopiikkiäkeellä!

SS kirjoitti:Kevätkyntö ei koskaan tule olemaan kilpailukykyinen syyskynnölle, näissä kovissa ja jankkoisissa savimaissa.

Olisinpa jättänyt sen kasvipeitteisyyden rastittamatta. Aika monella muullakin se on aiheuttanut kiusaantumista, luulisin.

Kannattaiskos harkita suorakylvöä?? Urakoitsija kylvää n. 60 eurolla/ha. Toi rulluuttaminen on tullu maksamaan jo varmaan enemmän ja sadossa tuskin pääsee samaan. Kevätkyntö yksinään maksanee kolme-neljäkymppiä/ha ilman pääomakuluja näillä löpön hinnoilla...Sit äestykset jyräykset ja v**utukset päälle.

Olisikohan keväällä 2007 pitäny ottaaa aikalisä kun ahneuksissaan itse kukin ruksasi kohdan 7 tai 8..onneks omalta kohdalta menin syksyllä puihin. Jo isoisä aikanaan sanoi että "parempi syksyne siantonkimine ku keväne kyntö". Tuo lainalaisuus ei savilla ole muuttunut edelleenkään mihinkään.