Satovahingot viiden vuoden välein???

[TumppiW]

Törmäsin tämmöiseen tilastoon Maatilatilastollisessa vuosikirjassa:

LINKKI

Satovahinkoalat pomppaavat yli 10% viljelyalasta 5-6 vuoden sykleissä.
Eli seuraavaksi tösähtää 2009-2010. Mistäköhän ihmeestä tässä mahtaa olla kysymys? El Nino?



Edit: Homma jäi vaivaamaan niin, että piirsin vielä käppyrän. Aika pelottava sykli: kolmen vuoden välein ensin pienet vahingot ja sitten suuret. Tämän mukaan vuosi 2007 olisi ollut pienen satovahingon vuosi, saa nähdä mitä 2010 tuo tullessaan.

[SS]

Todennäköisesti märkää ja viileää tulee ainakin vielä yhden kesän verran ennen lopullista ilmastonmuutosta.

Silloin saattaa meilläkin päin tulla tyydyttäviä satoja kastelemati. Amaretot ja muut todella myöhäiset jos siloin unohtais ja ottais varman päälle.

Olen ihmetellyt itsekin, kun Pohjois-Pohjanmaallakin ja Rovaniemen seudulla on vuosi vuodelta myöhäisempiä kevätvehniä, joiden kasvuajat ovat sitä luokkaa, että 70-luvulla oli vuosia, joina ei myöhäinen kevätvehnä valmistunut Varsinais-Suomessakaan ollenkaan.

katsoin Teemalta vuoden 1967 linnanjuhlia. Presidentinlinnan pihalla oli suuret luminietokset kasattu, oli pakkasilma ja täysi talvi. 90-luvulla ei ole tainnu samalla paikalla oikein kunnollista talvea olla tammikuullakaan.

Mutta siis ilmastonmuutos vie vilja-Suomea pohjoisemmaksi, se on totta, ja Baltia ja etelärannikko saavat kärsiä kesien sateettomuudesta yhä useammin. Saas nähdä miten käy, toivottavasti terveyttä riittää, että näkis, millainen se maailma on 30 vuoden päästä.

-SS-

[taisker10]

mikkä ihmeen satovahingokorvaukset viljelty on ja joskus yritetty hakee ei olla koskaan saatu

[SS]

mikkä ihmeen satovahingokorvaukset viljelty on ja joskus yritetty hakee ei olla koskaan saatu

http://lomake.mmm.fi/ShowFile;jsessioni ... LUOKKA=591

Siis satovahinkokorvauksiin varautuminen edellyttää tietyntyyppistä viljelmäprofiilia:

Esimerkiksi 200 ha:n pinta-alasta täydet 200 ha jotakin korkeat erikoisvaatimukset edellyttävää ja esimerkiksi helposti itävää ja lakoontuvaa viljaa. Tällöin on mahdollista, että koko viljelmä pilaantuu säiden heitellessä.

Koska kunkin viljellyn lajikkeen kokonaisnormisatojen arvo lasketaan yhteen ja siitä arvosta otetaan omavastuu 30%, riskin vähentäminen eri lajeja ja lajikkeita viljelemällä riistää yleensä mahdollisuuden satovahinkokorvausten saamiseen. (eli voisi sanoa, että jos on kolmea erityyppistä viljelykasvia viljelmällä, on todennäköistä, että vain yksi kolmesta tuhoutuu täysin, eli pysytään omavastuun piirissä.)

Niinpä korkean riskin viljelijän riskiä tasoitetaan satokorvausjärjestelmällä. Varsinkin mallasohran viljelyssä sadon laatutappiot muodostuvat suuriksi, ja satotasto ei usein muutenkaan ole korkea rehuviljaksi myymällä. Rehuviljaa viljelevällä on nykyisin niin suuret sadot, että korvausmäärä on suhteessa erittäin vähäinen, normisatojen pienuuden takia.

Joskus sateisena vuonna muutama vuosi sitten tuli leipäviljalle yleistä satovahinkokorvausta, kun melkein kaikki valtakunnan vehnät itivät lakoon tai pystyynkin. Se muutama markka maksettiin EU-tukimaksatuksen yhteydessä. Ne, jotka muistavat, kertonevat sen vuoden. Oliko se 1998 ?

-SS-

[khd]

Niinpä korkean riskin viljelijän riskiä tasoitetaan satokorvausjärjestelmällä. Varsinkin mallasohran viljelyssä sadon laatutappiot muodostuvat suuriksi, ja satotasto ei usein muutenkaan ole korkea rehuviljaksi myymällä. Rehuviljaa viljelevällä on nykyisin niin suuret sadot, että korvausmäärä on suhteessa erittäin vähäinen, normisatojen pienuuden takia.

Joskus sateisena vuonna muutama vuosi sitten tuli leipäviljalle yleistä satovahinkokorvausta, kun melkein kaikki valtakunnan vehnät itivät lakoon tai pystyynkin. Se muutama markka maksettiin EU-tukimaksatuksen yhteydessä. Ne, jotka muistavat, kertonevat sen vuoden. Oliko se 1998 ?

-SS-

Satovahinkoja ei korvata alentuneen laadun (mallas->rehu) vuoksi. Nuo yleiskorvaukset oikeastaan ainoita laatuvahinkokorvauksia.
Mielestäni tilakohtaisen satovahinkokorvausjärjestelmän voisi oikein mielellään lopettaa ja jätettäisiin vain yleiskorvauksiin mahdollisuus.
Perusteluna: Samat tilat korvauksenhakijoina ja saajina vuodesta toiseen, oli vuosi sitten millainen tahansa. Jos ns. korkealla riskillä haluaa viljellä, esim. kaikki rypsillä, niin oma valintahan se on.

[SS]

Satovahinkoja ei korvata alentuneen laadun (mallas->rehu) vuoksi. Nuo yleiskorvaukset oikeastaan ainoita laatuvahinkokorvauksia.

Mielestäni tilakohtaisen satovahinkokorvausjärjestelmän voisi oikein mielellään lopettaa ja jätettäisiin vain yleiskorvauksiin mahdollisuus.
Perusteluna: Samat tilat korvauksenhakijoina ja saajina vuodesta toiseen, oli vuosi sitten millainen tahansa. Jos ns. korkealla riskillä haluaa viljellä, esim. kaikki rypsillä, niin oma valintahan se on.

Juu se homma mallashalmeessa tehdäänkin niin, että ei vaan mennä puimaan, jos näyttää, että ei oikein tule mallaskelposta. Siinä kyllä kollegat ihmettelevät, kun puivat ennen ison sadealueen tuloa pala kurkussa ja silmät väsymyksestä tapillaan ja sitten vekslaillaan höyryäviä kärryjä ylikuormitettujen kuivurien edessä viikon sadepäivät, eli sitä niin saattavat hiukan ihmetellä, että ohi ajaessaan huomaavat, että toiset vaan menee kylpylässä käymään hyvänä puintipäivänä tai päättävät vaan pitää hiukan lepposamman auringonottosession. Kyllä siihen 0.2 tuhannen hehtaarin mallasohrapeltoon sitten ne idut tulevat ennen pitkää, kun lämmin sade niitä tähkiä valelee, ja päästään polttamaan kuukauden päästä seuraavalla poudalla laiho pois tieltä.

Tuo korvausten keskittyminen joidenkin tilojen osalle voi olla paikkakuntakohtaistakin, mutta kyllä saattaakin olla tämmöisillä strategia sellainen kaikki-tai-ei-mitään - tyylinen.

-SS-

[khd]

Tuo korvausten keskittyminen joidenkin tilojen osalle voi olla paikkakuntakohtaistakin, mutta kyllä saattaakin olla tämmöisillä strategia sellainen kaikki-tai-ei-mitään - tyylinen.

Puimatta jääneistä ei mitään korvausta makseta, aina tarkastellaan saatavissa ollutta satoa. Ainakin mahd. korvausta korjaamatta jääneiltä aloilta tulee pienentää tekemättä jääneiden viljelytoimien vuoksi sekä säästyneiden korjuu- ja kuivauskustannusten verran.
Jos naapurit on saaneet peltonsa puitua ja yhdellä puimatta niin ei oikeuta korvaukseen. Arviointipöytäkirjassahan käydään läpi kylvö, lannoitus, kasvinsuojelu, sadonkorjuu sekä kelit. Aika harvassa nuo 0.2 tuhannen ha:n rankkasateet...

[SS]

Puimatta jääneistä ei mitään korvausta makseta, aina tarkastellaan saatavissa ollutta satoa. Ainakin mahd. korvausta korjaamatta jääneiltä aloilta tulee pienentää tekemättä jääneiden viljelytoimien vuoksi sekä säästyneiden korjuu- ja kuivauskustannusten verran.

Jos naapurit on saaneet peltonsa puitua ja yhdellä puimatta niin ei oikeuta korvaukseen. Arviointipöytäkirjassahan käydään läpi kylvö, lannoitus, kasvinsuojelu, sadonkorjuu sekä kelit. Aika harvassa nuo 0.2 tuhannen ha:n rankkasateet...

Kyllähän se valvonta varmaan on tarkkaa sinänsä, mutta lajikevalinnat ja viljelijän oma tapa ratkaisee paljon, vaikka ei voi osoittaa semmoista suurta poikkeamaa yleisestä alueen viljelykäytännöstä. On niitä, jotka hyökkäävät viikkoa ennen muita pellolle keväällä ja syksyllä, on suuri enemmistö, joka pui siinä viikko- kaksi pioneerien jälkeen, ja on todellakin niitä, jotka "antavat viljan kunnolla tuleentua pellolla". Ovatko nämä viimemainitut heti määritelmällisesti ei-oikeutettuja satovahinkokorvauksiin ?

Sanoisin, että viljelyvyöhykkeitä ylitellään aika hulvattomasti nykyään, onhan myöhäisissä lajikkeissa oma viehätyksensä, ja yhtä ja samaa laitetaan iso ala, jolloin ei siinä loppusyksyn kahdessa poutapäivässä syksyllä isokaan puimuri niele kaikkea.
"Kasvu-olosuhteet ja maantieteelliset olosuhteeton otettava huomioon mm. viljeltävienkasvilajien ja -lajikkeiden valinnassa." Niinhän tuo sanotaan. Esim. noille tulvalätäköille, joita maakunnassa ajaessa näkee, vuosi vuodelta kylvetään sitä viljaa, ja vuosi vuodelta ne ovat veden alla. Riisiä pitäs ennemmin.

Perusteesi, että rajanaapurilla pitää olla kanssa sama ongelma, jotta yksittäinen viljelmä saisi katokorvausta, ei kestä aukilaskemista, en usko, että kyseinen peruste sellaisenaan kestäisi missään oikeusistuimessa, onhan olemassa hyvin eristäytyneitäkin viljelmiä, joille tällainen "nahkapäätös" olisi epäoikeudenmukainen.

Mutta siitä varmaan voidaan olla yhtä mieltä, että riskin hajauttaminen eri lajikkeisiin ja jopa lajeihin alentaa satovahinkokorvauksen saajaksi joutumisen mahdollisuutta vahvasti, ihan jo senkin takia, että puimurit ja kuivurit läpäisevät tavaraa porrastetusti heikompinakin syksyinä.

-SS-

[khd]

Perusteesi, että rajanaapurilla pitää olla kanssa sama ongelma, jotta yksittäinen viljelmä saisi katokorvausta, ei kestä aukilaskemista, en usko, että kyseinen peruste sellaisenaan kestäisi missään oikeusistuimessa, onhan olemassa hyvin eristäytyneitäkin viljelmiä, joille tällainen "nahkapäätös" olisi epäoikeudenmukainen.

Joo eikä allelaskemista.. Tarkoitinkin nyt tuossa että pellot on puimatta tai heinät korjaamatta joskus lokakuussa. Eli päätös tulee olla perustetu ja todellakin selvästi osoitettavissa, että korvauksen epääminen tai alentaminen johtuu muusta kuin sääolosuhteista, joita varten satovahinkojärjestelmä on laadittu.
On aika monena syksynä tullu noita katoarvioita tehtyä joten mielipiteet on syntyneet ihan kokemuspohjalta.[/quote]

Mutta siitä varmaan voidaan olla yhtä mieltä, että riskin hajauttaminen eri lajikkeisiin ja jopa lajeihin alentaa satovahinkokorvauksen saajaksi joutumisen mahdollisuutta vahvasti, ihan jo senkin takia, että puimurit ja kuivurit läpäisevät tavaraa porrastetusti heikompinakin syksyinä.

Juuri näin. Tuon järjestelmän tarkoituksenmukaisuus vain nykyään on vaikea osoittaa koska pinta-alatuista kuitenkin koostuu jonkinlainen tulo/ha, vaikkei kiloakaan laariin saisi satoa kerättyä. Ennen EU-aikaa oli tilanne toki toinen. Byrokratiaan nähden nykyinen järjestelmä on vain mielestäni tullut tiensä päähän.