Penteleen vesivako nurmeen...!

[jarre55]

Ettäö voi ollakin vaikeaa saada edes kohtuullinen vesivako vanhaan nurmeen...

Kolmiteräinen vanha Överum käytössäni.

Vinkkejä?

[hri]

Ihan perusohjeita mutta aloitetaan näillä:

-ensinnäkin aurassa pitää leikkurit ja vantaat olla kunnossa ja terävät.

- tasaa/oio palsta niin että viimeisten täyssyvyisten kynnösten väliin jää noin 5 viilunleveyttä kyntämätöntä eli auran tuumaleveydestä riippuen 14"-178 cm, 16"-203 cm jne. Jos hiukan jää vajaaksi niin ei haittaa, ylileveys on huonompi.

- aja ns. matala vako siten, että viimeinen siipi kyntää vain n. 10 cm, mieluummin vähemmän. Takimmaisen leikkurin voi laskea alemmas että leikkaa koko kyntösyvyyden. Ykkössiipi ajetaan täyteen syvyyteen. Ei tahdo onnistua muuten kuin nostovartta säätämällä, jos yrittää pelkällä työntövarrella säätää ei siipi paina viiluja kiinni. Heinän juuret pitäisi saada kuitenkin käännettyä. Jäljelle jää kaksi viilunleveyttä kyntämätöntä.

- sitten vesivako aura kutakuinkin normaalissa kyntösäädössä, viimeinen siipi kääntää äsken tehdyn matalan vaon pohjasta hiukan vajaan viilun lopetusviiluksi.

Fiskarsilla oli 80-luvun alussa kuvitettu opaskirja jossa opastettiin kynnön vaiheet erilaisilla auratyypeillä. Valitettavasti on päässyt hukkumaan, onkohan kellään tallella?

[Murtola_Lasse]

Fiskarsilla oli 80-luvun alussa kuvitettu opaskirja jossa opastettiin kynnön vaiheet erilaisilla auratyypeillä. Valitettavasti on päässyt hukkumaan, onkohan kellään tallella?

Katso tuosta:
http://www.saunalahti.fi/ehyde/Kynna_oikein.pdf

[Jussi T.]

Tallella on, toi on kuitenkin fiskarssilla tehden pirusti taitoa vaativa suoritus. Eikä muuten onnistu ilman tukipyörän ja kallistuksensäädön muuttamista.

[Jari]

Noin vuoden -80 käytännön maamiehessä juurikin tuon tyyppinen kuvitettu kyntöopas. Vink vink lehtimiehille,oli erittäin hyvä opus selkeine kuvineen.

[SS]

- sitten vesivako aura kutakuinkin normaalissa kyntösäädössä, viimeinen siipi kääntää äsken tehdyn matalan vaon pohjasta hiukan vajaan viilun lopetusviiluksi.

Siis se "vajaa" viilu on semmoinen multaviilu, kun se pintajuuristo on jo käännetty pois. Vielä haluaisin korostaa perässä olevan tukipyörän nostamista ylemmäksi, jos traktorin takapyörä ei tallaa sitä edellisen matalan vaon viilua lyttyyn. Se tukipyörä voi nostaa auraa kannatukselle sen viilun varaan, samalla voi pettää maapuolien pito ja lopetusvaosta tulla mutkikas.

Usein tulee kolmesiipisellä hiukan liian iso ensimmäisestä viilusta, kun vkoa vedetään, on varauduttava säätämään 1-viilun leveyttä hiukan kapeammaksi tai ainakin lyhentämään hiukan oikeanpuoleista nostotankoa. normaaliin verrattuna. Itse lasken kammen kierroksia, tukipyörä 15 kierrosta ylös, oikean puolen kampi 5 kierrosta lyhemmäksi...

-SS-

[hri]

Noin vuoden -80 käytännön maamiehessä juurikin tuon tyyppinen kuvitettu kyntöopas. Vink vink lehtimiehille,oli erittäin hyvä opus selkeine kuvineen.

Joskus kymmenisen vuotta sitten Knuuttilan Jussi teki johonkin lehteen tämmöisen kyntöohjeartikkelin. Oliskohan ollu KM vai Pellervo?

[turkki]

Joskus kymmenisen vuotta sitten Knuuttilan Jussi teki johonkin lehteen tämmöisen kyntöohjeartikkelin. Oliskohan ollu KM vai Pellervo?

Se oli KM:n erillisenä 32 -sivuisena liitteenä syksyllä 1998. Mulla on se edelleen tallella...

[Agronautti]

Joskus kymmenisen vuotta sitten Knuuttilan Jussi teki johonkin lehteen tämmöisen kyntöohjeartikkelin. Oliskohan ollu KM vai Pellervo?

Se oli KM:n erillisenä 32 -sivuisena liitteenä syksyllä 1998. Mulla on se edelleen tallella...

Se on myös KM:n vuosikerta CD:llä PDF-fileenä.. Vuotta vaan en nyt muista, mutta tällä vuosituhannella se oli..

[Sepe]

Joskus kymmenisen vuotta sitten Knuuttilan Jussi teki johonkin lehteen tämmöisen kyntöohjeartikkelin. Oliskohan ollu KM vai Pellervo?

Se oli KM:n erillisenä 32 -sivuisena liitteenä syksyllä 1998. Mulla on se edelleen tallella...

Se on myös KM:n vuosikerta CD:llä PDF-fileenä.. Vuotta vaan en nyt muista, mutta tällä vuosituhannella se oli..

Se oli 2005 vuoden CD:llä...

[jarre55]

Fiskarsilla oli 80-luvun alussa kuvitettu opaskirja jossa opastettiin kynnön vaiheet erilaisilla auratyypeillä. Valitettavasti on päässyt hukkumaan, onkohan kellään tallella?

Katso tuosta:
http://www.saunalahti.fi/ehyde/Kynna_oikein.pdf

Kiitos oppaasta!

Oli siellä uutta asiaa, mm. lopetusvaon umpeenkyntäminen...! Ei meilläpäin ole kukaan näkynyt koskaan sellaista tekevän....aina näyttää keväällä olevan äijät perälevyllä vesivakoja tukkimassa.

[SS]

Oli siellä uutta asiaa, mm. lopetusvaon umpeenkyntäminen...! Ei meilläpäin ole kukaan näkynyt koskaan sellaista tekevän....aina näyttää keväällä olevan äijät perälevyllä vesivakoja tukkimassa.

Niin tai näin, kun meillä on täällä kevätkuivalla alueella ongelmia kaikin semmoisten painanteiden takia, joissa sivupyöräkylvökone ei purista kylvövantaita kunnolla maahan ( ei haitanne nykyään noita takapyöräkoneita, joissa on erillinen vantaiden mukautuminen vaikkapa vesivakoon !) , eli vähiten orastumnatonta on tullut siten, että pitää sen vaon poissa kookonaan kylvötoimista, sehän on vain 40 cm, kovapohjainen eikä sitten ala kesäsateissa orastumaan turhan päiten.

Riittävän monta kertaa tuota lanahommaa tehneenä, ihan niin kuin muukkin isännät täällä, olen havainnut, että kun sen lanaa sen vaon, tulee semmoinen loivan V:n muotoinen painanne, jossa on jo valmiiksi kuivunut sen vaon pohja sittenkin, löysää ja kuivaa multaa on normaalia paksummalti, ja jos syksyllä ajaa, on siinä ollut sitten tulvajärvi, eli on ihan liettynyttä nahkahiesua. Ei idä ei, tai jos itää, kuivaa sihen paikkaan. Ja 5 metriä leveeltä. Mieluummin 40 cm "ruiskutusura" kuin puoli sarkaa harvaa ja kitukasvuista.

Ei, minä en enää lanaile, vaan annan vaon olla teräväkulmainen, sitten on helppo kyntää harja alas vakoon, ei tule muhkuraa peltoon ! Kokeilkaapa itse.

Tämä konsti siis auttaa lähinnä vain leveillä sivupyöräkoneilla kylväjiä, huom !

-SS-

[masto]

Kyllä se huonosti itää takapyöräkoneellakin kun siemen jää keskelle kuivaa murua eikä pääse hyötymään kapillaarivedestä. Siitä sitten tuppaa tulemaan vihreetä ja pientä jyvää joukkoon.