-= Maatalous Foorum =-

Minkäslaisia lanoja teiltä löytyy?

Itse sain juuri tuommoisen lanan rungon ja arvelin siihen ruveta tekemään.
Lyhyisyyden takia siihen ei saa oikein kolmiteräistä (ollut joskus vain yhdellä terällä) ja arvelinkin, että keskelle tulisi yksi käännettävä terä ja taakse kivihara/tasoitin hydraulisella nostolla.
Suurin outo idea olisi hyödyntää joko jousipiikkiäkeen tai kultivaattorin piikkejä terän edessä murskaamaan tien pintaa. hydrauliikalla nosto sillekkin, tosin mekaanisin lukittein (kolmas kara on moottorikara, eli ei voi hyödyntää täysimittaisesti).

Onko kukaan kokeillut vastaavaa, ja ylipäätään kestääkö minkälaiset piikit siinä edessä?

Tiet joita lanailisin olisi kesämökkiläisten teitä, omia metsäautoteitä ja muita pienempitä teitä.

Tuohon eteen tulisi vielä pienen pieni sivukaatokipillinen kuuppa
Vetokoneena olisi tuo valtava meteli tai nuffield.

Kunnon tielanan vetämiseen kevyt takavetoinen trakrori on liian heppoinen, pyörät jauhaavat tyhjää.
Lanassa pitäisi olla myöskin ajaessa säädettävä kallistuksen säätö.
Tuollaisia äkeen piikkejä en laittaisi tienpintaa rikkomaan.

Kuva 1970-luvulla tekemästäni tielanasta, jota olen jälkeenpäin parannellut, muutettavaa olisi edelleenkin, maavara pitäisi olla isompi rungon alla.
Edessä on rungon päällä lisäpainoteline tr. etupainoille.
Lanaa vedetään vetopuomista, sähkönostolaitteella lanan etupään korkeuden säätö on helppoa.
Teriä olen ostanut Toijalasta tehtaalta, sileät 10x200x2600, eivät ole hajoneet, vaihdettu uusiin 2-3 v. välein.

http://www.murtola.com/galleria/display ... ?pos=-2709

http://www.murtola.com/galleria/display ... ?pos=-2610

nuffieldmaster kirjoitti:Minkäslaisia lanoja teiltä löytyy?

Itse sain juuri tuommoisen lanan rungon ja arvelin siihen ruveta tekemään.
Lyhyisyyden takia siihen ei saa oikein kolmiteräistä (ollut joskus vain yhdellä terällä) ja arvelinkin, että keskelle tulisi yksi käännettävä terä ja taakse kivihara/tasoitin hydraulisella nostolla.

Jos tuommoista rupeat rakentelemaan niin laittaisen tohon keskiterään verkkoterän ja taakse kiviharaan hammasterän. Tuo verkkoterä puree tasaterää paremmin tiehen, mutta ei ole nii herkkä hajoamaan kun hammasterä. Taakse taas tuo hammasterä jotta se laskee hiekkaa hyvin läpi, mutta siirtää kuitenkin kivet syrjään.

Yllättävän pienella traktorilla nuo tielanat kulkee. Meillä on vedetty aikoinaa Temeran valmistamaa kolmiteräistä tielanaa juurikin viissatkulla ja kyllä se perässä tuli.

Miula on tämmönen tekele rakenteilla,tiehöylän karheenlevittimiä 2kpl joista etummainen kääntyvä ja hydraulinen sivusiirto.Kääntyy kumpaanki suuntaan ja tulee noin 1m yli penkan puolelle,voi tiputella vaikka talvella penkkoja.Takana karheenlevitin hydrauli nostolla(ei talja kuten kuvas), keinuvalla päätyläpällä ja säädettävillä pyörillä.Akseliston tilalle tulossa teli ja kallistus.Edes o hammasterä ja levittimes on verkkoterä.Lanattu on yksi kierros hammasterää ja hyvin toimii.

Tuosta tulee komea peli kun vielä saat telin alle ja vähä maalia pintaan.
Ihan mielenkiinnosta kysyn miksi olet päätynyt laittmaan noi terät noin päin.

Eli hammasterä ensin ja verkkoterä sitten. Ongelmana on ollu täälläpäin tuo että hammasterä katkeaa kiveen osuttuaan, jolloin siltä puolelta terä on valmis. Verkkoterällä tätä ongelmaa ei ole ollut, ainoastaan jos terää laittaa liikaa esiin se taipuu helposti esteeseen osuttuaan.

Miten toi verkkoterä on toiminut karheenlevittimessä, suunnitelmissa olis rakentaa tuohon temeran lanaan kanssa karheenlevitin ja ite oon suunnitellu tuota hammasterää ja niin ollu kaikissa muissakin mitä olen katsellut.

Juu kyl se kun keltasta maalia laittaa ja painottaa lanan.Verkkoterää ei ollu enempää ja noita hammasteriä joissa on 2cm hammasta on pino tuosa hallin nurkassa.Arvelin ne ajaa loppuun.En oo vielä saanu hampaita irti.Verkko toimii hyvin,ne oli sopivasti kulunu ni avarsin kulmahiomakoneela reikiä.Hyvin se jakaa soran /tasottaa tien.Meinasin kyl kokeilla verkkoa etummaisessa terässä kohan kerkeen ostaa terät...

Nostellaas vanhaa ylös.. Millasia kokemuksia teillä on verkko/reikäterän kestävyydessä pitkässä lanassa? Eräs tuttu urakoitsija sanoi, ettei kannattaisi laittaa. Luulisi kuitenkin tuollaisen 12 mm terän kestävän saman minkä saman paksuinen hammasteräkin. Etummaiseksi teräksi olin tuollaista miettinyt..

Kerta nostettu ylös niin kerron ylläolevan lanan tilanteen:

Tuota ei ruvettu rakentamaan, möin koko rungon pois eteenpäin seuraavalle.

Kaveri rakensi kerralla jymäkän lanan tappiterillä, saan sitä lainaksi jos tarvitsee, tosin A85 ei jaksa sitä vetää jos ei kannattele hydrauliikalla

Murtola_Lasse kirjoitti:Kunnon tielanan vetämiseen kevyt takavetoinen trakrori on liian heppoinen, pyörät jauhaavat tyhjää.
Lanassa pitäisi olla myöskin ajaessa säädettävä kallistuksen säätö.
Tuollaisia äkeen piikkejä en laittaisi tienpintaa rikkomaan.

Kuva 1970-luvulla tekemästäni tielanasta, jota olen jälkeenpäin parannellut, muutettavaa olisi edelleenkin, maavara pitäisi olla isompi rungon alla.
Edessä on rungon päällä lisäpainoteline tr. etupainoille.
Lanaa vedetään vetopuomista, sähkönostolaitteella lanan etupään korkeuden säätö on helppoa.
Teriä olen ostanut Toijalasta tehtaalta, sileät 10x200x2600, eivät ole hajoneet, vaihdettu uusiin 2-3 v. välein.

http://www.murtola.com/galleria/display ... ?pos=-2709

http://www.murtola.com/galleria/display ... ?pos=-2610

Näyttää sun lana ihan pätevältä.. Itse olen katsellut tielanoja ihan vain ns. "tulevaisuus" mielessä.. Onko tuossa lanassa painoa miten paljon?

Kylläpä minnuu ainain ..piip.. tulla kesämökille jos tuommosella lanalla olis tiet lannailtu

jan79 kirjoitti:

Murtola_Lasse kirjoitti:Kunnon tielanan vetämiseen kevyt takavetoinen trakrori on liian heppoinen, pyörät jauhaavat tyhjää.
Lanassa pitäisi olla myöskin ajaessa säädettävä kallistuksen säätö.
Tuollaisia äkeen piikkejä en laittaisi tienpintaa rikkomaan.

Kuva 1970-luvulla tekemästäni tielanasta, jota olen jälkeenpäin parannellut, muutettavaa olisi edelleenkin, maavara pitäisi olla isompi rungon alla.
Edessä on rungon päällä lisäpainoteline tr. etupainoille.
Lanaa vedetään vetopuomista, sähkönostolaitteella lanan etupään korkeuden säätö on helppoa.
Teriä olen ostanut Toijalasta tehtaalta, sileät 10x200x2600, eivät ole hajoneet, vaihdettu uusiin 2-3 v. välein.

http://www.murtola.com/galleria/display ... ?pos=-2709

http://www.murtola.com/galleria/display ... ?pos=-2610

Näyttää sun lana ihan pätevältä.. Itse olen katsellut tielanoja ihan vain ns. "tulevaisuus" mielessä.. Onko tuossa lanassa painoa miten paljon?

Nykyään lana on tämän näköinen (lue kuvateksit)
http://www.murtola.com/galleria/display ... ?pos=-5302
http://www.murtola.com/galleria/display ... ?pos=-5304
http://www.murtola.com/galleria/display ... ?pos=-5303

Ennen päivitystä lana oli liian kevyt, vaikka lanassa on teline mihin nippu traktorin nokkapainoja tulee painoksi.
Päivityksessä rautaa tuli aika tavalla lisää ja kaikki profiilipalkit täytettiin hiekalla, jotta painoa tulisi mahdollisimman paljon. Nykyistä lanan painoa en tiedä. Mutta tuo tappiterä on kyllä melkein ehdoton vähintään etuteräksi. Menee se sen verran paremmin kovaan tiehen sisälle ja pystyy vetämään kuopat pohjia myöten pois. Traktorissa tosin tarvii olla painoa ja tehoa kans.

Meillä on isän aikoinaan kuorma-auton rungosta rakentelema 3 teräinen lana, aika vastaava kuin murtolassa ennen päivitystä, tosin ilman hydraulista kallistusta (mekaanisilla, isoilla kierretangoilla).

Kun rakentelee lanaa, niin mielestäni kannattaa tehdä riittävän iso väli terien välille. Esim. meillä liian pieni, 2 ja 3. terän väliin tulee helposti tukosta jos maa-ainesta paljon liikkeellä ja puun lehtiä, metsäautotien penkasta pehkua yms. Ja takana olisi hyvä olla joku kivikarhi ohjaamassa kivet penkalle, ainakin kotitiellä nousee reilusti reilua nyrkinkokoista kiveä lanatessa.