-= Maatalous Foorum =-

Miten suosittelette viherlannoituskesannon lopettamisen ?
Kylvetty viime vuoden -06 keväällä (apila-heinä -seos). Kasvanut tänä vuonna lähes pelkkää apilaa (juolavehnää vähän seassa). Tällä hetkellä paksu apilakasvusto ja juuresta kasvaa uutta vihreää.
Miten pitäisi huomioida lannoitusvaikutus ?

Esikasvi vaikutus, vähennä typpeä 10-15 kg /ha.

Jos apilaa on runsaasti, sulla on kasvustossa toista sataa kg typpeä. Se kuinka paljon saat siitä talteen, riippuu maahanmuokkauksen ajoituksesta. Mitä myöhemmin, sitä parempi. Mieluiten keväällä, mutta jos maalaji ei salli, niin roudan päältä. Typet vapautuu parin kolmen vuoden aikana, 10-15 kg/ha ei oo ainakaan yläkanttiin.

Tänä vuonna tuli kokeiltua kaikennäköistä ihan vastaavan kasvuston lopetukseen. (Tosin laitoin ruista heti päälle.) Yritin välttää niiton kaikenmaailman etulanoilla ja jyrillä auran edessä. Lautasäestys ja kultivointi tuli kokeiltua... ei toiminut. Jyrsin toimi vielä huonommin. Päädyin niittomurskain + aura komboon lopulta.

Jos sulla on hyvä lautasmuokkain, niin kannattaa varmaan kokeilla sitä. Muuten niittomurskaus+kyntö mahd. myöhään.

Ilmeisesti olet perehtynyt aiheeseen. Siksi vielä kysymys - onko typpeä sekä maanpäällisessä kasvustossa että juuristossa ? Säilyykö typpi parhaiten, jos muokkaa kasvuston vasta keväällä ? Lähteekö apila vielä kasvuun seuraavan vuoden viljan seassa vai pitäisikö apila ruiskuttaa jollakin tehokkaalla aineella ?

DBROWN kirjoitti:Ilmeisesti olet perehtynyt aiheeseen. Siksi vielä kysymys - onko typpeä sekä maanpäällisessä kasvustossa että juuristossa ? Säilyykö typpi parhaiten, jos muokkaa kasvuston vasta keväällä ? Lähteekö apila vielä kasvuun seuraavan vuoden viljan seassa vai pitäisikö apila ruiskuttaa jollakin tehokkaalla aineella ?

No tossa oli jo kolme kysymystä.

1) Typpeä on juurissa ja maan päällä. Tarkkaa suhdetta en muista, oisko ollut hiukan yli kolmannes juurissa. Lehdissä n. 4% kuivapainoa kohden (eli 4 t k.a./ha = 160 kg/ha).
2) Keväällä muokkaaminen estää sen, ettei kasvusto hajoa syksyllä ja typpi huuhtoudu sulamisvesien mukana. Saman efektin saa jos kyntää just ennen pakkasia tai roudan päältä, mutta mistä sitä ikinä tietää, milloin talvi tulee jäädäkseen. Lisäetuna on se, että kasvusto sitoo maata ja vähentää keväteroosiota.. haittana se, että kevättulvat voivat viedä kuolleen kasvuston mukana typpeä pellolta.
3) Meillä kasvoi kerran 90-luvulla nurmi läpi ohrasta, kun kyntö ei onnistunut ja kasvimyrkyt (MCPA) eivät tehonneet apilaan. Periaatteessa apilan tappo onnistuu kasvukaudella (Ratio ym.), mutta jos kyntö menee pipariksi (viiluista näkyy apilaa), niin glyfosaatti voisi olla paikallaan (en oo kokeillut enkä sattuneesta syystä voi seuraavaan 5 v. kokeillakaan).

Mulla oli apilakesantoa,parissa kesässä kasvoi hirmuiseksi,lähes pelkäksi apilaksi... Maa multamaata,hietikkoa. Keväällä tuli tarve lopettaa,rounduppia hyvässä kasvussa olevaan kasvustoon ja kakstahoista ohraa päälle. Apila tuli paikoin läpi,ei kuollu edes kesän rikkakasvimyrkyillä.
Seuraavana vuonna myös ohraa,sama juttu vaikka myrkytin roundupin syksyllä JA keväällä vihertäviin paikkoihin! Vieläkin näkyi apilaa kasvuston seassa.

Syksyllä otin aurat esiin ja maa mustaksi,seuraavana vuonna oli puhdasta. Eli kannattanee tappaa kemiallisesti ja kyntää,suorakylvö saattaa mennä pommiin ainakin keveillä mailla mikäli apilakasvusto ollut voimakas.

Voimaa oli maassa mukavasti mutta ongelmat melkoisia,lähinnä siitä syystä että suunnitelmissa ei ollut kesannon lopettaminen(Kiitos EU:n poukkoilevan kesantoprosentin). Kesällä niitto oikeaan aikaan ja syksyllä roundup,seuraavana vuonna tuskin ongelmia.

Hmm... itse suunnittelin lopettavani apilakesannon kyntämällä keväällä. En siis ruiskuttaisi sitä nyt syksyllä enkä keväälläkään. Apila kasvusto on aika rankka.

Voiko se apila kasvaa läpi viljasta niin voimakkaasti, että siitä on käytännössä jotain haittaa?

Jorma kirjoitti: Voiko se apila kasvaa läpi viljasta niin voimakkaasti, että siitä on käytännössä jotain haittaa?

Käytännössä ohraa ei ollut pahimmissa paikoissa lainkaan Kesantoapila oli hirmuinen,toistametriä korkea "pensaikko" joka lakoontuessaan oli melkoinen matto estäen roundupin kulkeutumisen jokaiseen kasviin. Seassa nurminataa joka myöskin melkoisen sitkeää tapettavaa,pensastuu eikä kuole millään ilman kyntöä. Kovilla mailla ei ongelmaa tällaisesta?

Onnistuu kuvailemallas tavalla,kyntö taitaa olla "se" juttu jolla kuolee kivuttomasti.

mitäs jos siit apilast ottaa siemenen, kun noi sankkaa on? ?snt/kg.

Jari kirjoitti: Käytännössä ohraa ei ollut pahimmissa paikoissa lainkaan Kesantoapila oli hirmuinen,toistametriä korkea "pensaikko" joka lakoontuessaan oli melkoinen matto estäen roundupin kulkeutumisen jokaiseen kasviin. Seassa nurminataa joka myöskin melkoisen sitkeää tapettavaa,pensastuu eikä kuole millään ilman kyntöä. Kovilla mailla ei ongelmaa tällaisesta?

Onnistuu kuvailemallas tavalla,kyntö taitaa olla "se" juttu jolla kuolee kivuttomasti.

Mulla "raju" apilakasvusto on parhaimillaan ~50cm korkeaa eli ei nyt oikeastaan kovin rajua kuitenkaan

Apila on kyllä jännä kasvi. Oikeastaan koko kesänä sitä ei niin kovasti näy muun heinän seasta, mutta niiton jälkeen se rehahtaa todella nopeasti ja peittää kaiken alleen. Näin ainakin täällä.

A.I Virtanen, Joensuun tilan typpitaseesta v. 1947. Viljeltypinta-ala 38ha. "Koko viljellylle alueelle sitoutusi siten vuosittain runsaasti 2000kg typpeä. Hehtaari kohti sitoutuminen olisi näin ollen keskimäärin 55kg/ha. 1. ja 2. vuoden apilanurmet sitoivat todennäköisesti 200-300kg typpeä hehtaaria kohti."