-= Maatalous Foorum =-

Liittyy ketjuun "Oman pesän likaaja", mutta laitan nyt oman aiheen tästä pystyyn, ettei huku tonne politiikan sekaan Jos unohdetaan se mikä koko maatalouden osuus oikeasti vesistöjen ravinnekuormasta on, ja keskitytään pelkästään nettokuormituksen vähentämiseen, mitä keinoja on nykyisten 'pakollisten' (suojakaistat, kevennetty muokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetase) lisäksi vähentää huuhtoutumia pellolta ja tuotantotiloista?

- Laskeutusaltaat. (imeytysaltaat/imeytyskentät) Näillä kai saisi oikeasti jotakin aikaiseksi, kunhan saataisiin järjestelmä miten kulut kaivuusta ja putsauksesta jaettaisiin. Myös metsä- ja suo-ojat!)

- Laskeutuskaivot/kammiot? (onko tämmöisiä - jos pystyisi tyhjentään vaikka loka-autolla?)

- Suorakylvö (onko teho pitävästi osoitettu? - ns. pintafosfori tutkimatta?) Ei oikeastaan "keino" yksittäiselle viljelijälle, vaan kylvötapa järjestyy niinkuin kalusto ja muut asiat pakottavat.

- Kevennetty muokkaus (onko teho pitävästi osoitettu? - pintafosfori?)

- Biopeti ravinnepitoisten pesuvesien käsittelyssä (levittimien, ruiskujen ja vaunujen pesu, yms.

- Muita?

Kevytmuokkaus/suorakylvöosasto todennäköisimmin lisää pintavaluntoja ainakin fosforin osalta. Toisaalta hiilipäästöt pienenevät, samoin typen haihtuminen. Siis suo siellä, vetelä täällä. Ikävä kyllä paras keino taitaa olla se viljelyosaaminen siinä pellolla. Nuo altaat ja kaivohommat ovat sitten käyttökelpoisia, kun maito on jo maassa.


Vielä asia, joka varmasti kasvinviljelijän tunteita kuumentaa: onko mieltä yrittää viljellä yksivuotisia viljakasveja ilmastossa, jossa sataa enemmän kuin haihtuu??? Perusongelma huuhtoumissahan johtuu juuri tuosta. Huomasin nimittäin, että nurmiviljelyssä voi ravinnevuodot saada kuriin satotason jopa noustessa. Vilja-ala on se, mikä omalla tilalla fosforia vuotaa nytkin....

Ensimmäiseksi mieleen tulee yksinkertaisesti kasvustos
ta huolehtiminen. Kunnon satohan käyttää ravinteita reilusti. Aina, kun kasvusto pakkotuleentuu tuholaisten, tautien tai lakoontumisen vuoksi jää peltoon huuhtoutumille alttiita ravinteita.

Isommat ja todella rahaa vaativat(isot laskeutusaltaat, imeytyskentät ym) toimenpiteet pitäisi kohdentaa tarkasti alueille joissa niitä todella tarvitaan. Nämä investoinnit olisi ilman muuta valtion heiniä.

Jussi T. kirjoitti: Vielä asia, joka varmasti kasvinviljelijän tunteita kuumentaa: onko mieltä yrittää viljellä yksivuotisia viljakasveja ilmastossa, jossa sataa enemmän kuin haihtuu??? Perusongelma huuhtoumissahan johtuu juuri tuosta. Huomasin nimittäin, että nurmiviljelyssä voi ravinnevuodot saada kuriin satotason jopa noustessa. Vilja-ala on se, mikä omalla tilalla fosforia vuotaa nytkin....

Miten toimisi kerääjäkasvit? Puinnin jälkeen kevytmuokkaus ja samalla ajolla kerääjäkasvin kylvö. Sitten toinen muokkaus, mahdollisesti vasta keväällä ennen kylvöä.

Jorma kirjoitti:
Miten toimisi kerääjäkasvit? Puinnin jälkeen kevytmuokkaus ja samalla ajolla kerääjäkasvin kylvö. Sitten toinen muokkaus, mahdollisesti vasta keväällä ennen kylvöä.

Varmasti hyvä keino. Paineilmakylvökone esim. lautasmuokkaimen päällä ja talviaika kasvipeitteisenä.

Suojavyöhykettä on jokirannassa toistakymmentä hehtaaria, notkopaikat joiden kautta ne ravinteet valuvat näkyvät vihreämpinä, mutta noin silmämääräisesti ne kohdat joissa valumavedet tulevat metsästä ovat lähes yhtä vihreitä kuin pelloltakin valuvissa kohdissa. Metsä on vielä tosi pieni kallioinen läntti.

Herää vain kysymys että onkohan laskelmissa jotain vikaa maatalouden ja ns. luontaisen ravinnekuorman keskinäisessä jakamisessa.

Aivan varmasti osa luontaisesta kuormasta tulee maatalouden piikkiin nykyisellä laskentatavalla. Sen todistaa valumamittausten tekotapa ja niihin käytettyjen peltojen maalajit (pelkät savet).

Muttamutta, omasta mielestäni lusikka pitää ottaa kauniiseen käteen ja aloittaa vaikkapa laskemalla se oma porttitase typelle ja fosforille. Ja muistaa myös ne typensitojakasvit ja niiden sitoma typpi, päätyykö se kasvuun vai vesistöihin. Fosforin huuhtoutumiseen on helpompi vaikuttaa.


Kun porttitaseet alkavat olla balanssissa, voi tällaisille uutisille jo naureskella. Ennen sitä energia pitäisi kohdentaa asian parantamiseen eikä sosiaalidemokraattiseen muiden syyttämiseen

...niin ja meidän on pyrittävä tuottaamaan vähä päästöisempää ruokaa...kaupunkilaisille myös lanta-analyysi...

Kaupunkilaismetsänomistajille päästövero, valumia tulee niidenkin metsistä...

Jussi T. kirjoitti:Muttamutta, omasta mielestäni lusikka pitää ottaa kauniiseen käteen ja aloittaa vaikkapa laskemalla se oma porttitase typelle ja fosforille. Ja muistaa myös ne typensitojakasvit ja niiden sitoma typpi, päätyykö se kasvuun vai vesistöihin.

Luomuviljely lisää typpikuormitusta em. syystä rutkasti, kun sadot lisäksi heikkoja tautien ja rikkojen takia. Tämän myönsi WWF:n heppukin kun vaihdoimme muutaman sanan sähköpostitse aiheesta.

Jussi T. kirjoitti:Muttamutta, omasta mielestäni lusikka pitää ottaa kauniiseen käteen ja aloittaa vaikkapa laskemalla se oma porttitase typelle ja fosforille. Ja muistaa myös ne typensitojakasvit ja niiden sitoma typpi, päätyykö se kasvuun vai vesistöihin. Fosforin huuhtoutumiseen on helpompi vaikuttaa.

Ainankin oma porttitase on viljanviljelyn puolella liukoisen fosforin osalta miinuksella, suojavyöhykkeiden heinän mukana poistuva fosfori vetää vielä enemmän miinukselle, mutta heinän osalta en ole löytänyt mitään ohjeellisia lukuja paljonko siinä lähtee fosforia eikä ole kyllä tullut määriäkään laskettua.

Ylimääräisestä typestä taitaa isompi osuus haihtua ilmaan kuin valua vesistöön.

Ainakin fosforilannoituksen kanssa on kyllä se ongelma että kun tietää että rajat tulevat joka tapauksessa tiukkenemaan, ja sadon mukana poistuu jo nyt enemmän kuin lannoituksella tulee, niin ei ihan vapaaehtoisesti kuitenkaan halua hävittää maan fosfrivarantoa.

Maatalouden saastuttaminen kuriin veroja nostamalla?
I-S. lukijain keskusteluaiheena.

http://www.iltasanomat.fi/keskustelu/lu ... id=3194004

"Asiantuntijat keskustelevat"

Murtola_Lasse kirjoitti:Maatalouden saastuttaminen kuriin veroja nostamalla?
I-S. lukijain keskusteluaiheena.

http://www.iltasanomat.fi/keskustelu/lu ... id=3194004

"Asiantuntijat keskustelevat"

Kumma muuten että lehdissä ei juuri keskustella siitä että onko järkevää tukea lehtien arvonlisäverottomuudella metsien jauhamista paperiksi..

Asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Alla lainaus Sirkka-Liisa Anttilalta, kopioitu MMM:n sivuilta

"Tutkimusraporttien mukaan vuonna 2000 Suomen osuus Itämeren ravinnekuormituksesta oli noin 9 prosenttia ja maatalouden osuus tästä oli 42 prosenttia. Siis Suomen maatalous vastasi 3,8 prosentista Itämeren fosforikuormituksesta. Vastaavasti Suomen osuus Itämeren typpipäästöistä oli 11 prosenttia ja siitä maatalouden osuus oli noin kolmasosa eli 3,7 prosenttia. "Itämerta ei siis pelasteta yksin Suomen maatalouden päästöjen minimoimisella""

aurajokilaivuri kirjoitti:Suojavyöhykettä on jokirannassa toistakymmentä hehtaaria, notkopaikat joiden kautta ne ravinteet valuvat näkyvät vihreämpinä, mutta noin silmämääräisesti ne kohdat joissa valumavedet tulevat metsästä ovat lähes yhtä vihreitä kuin pelloltakin valuvissa kohdissa. Metsä on vielä tosi pieni kallioinen läntti.

Herää vain kysymys että onkohan laskelmissa jotain vikaa maatalouden ja ns. luontaisen ravinnekuorman keskinäisessä jakamisessa.

Suojavyöhykettä itselläkin jokitöykissä. Omasta mielestä suojikset ovat tehokkain keino ehkäistä valumia. Silloin kun nuo rinteet olivat vielä viljelyssä, oli joka kevät maa-ainesvalumia sekä myös sortumia penkoissa. Noista sortumistahan tulee moninkertaiset ravinnepäästöt verrattuna veden mukana kulkeutuviin ravinteisiin, kun kerralla valahtaa mottikaupalla maata jokeen.