-= Maatalous Foorum =-

Kannattaako edes kokeilla pohjois-pohjanmaan rannikolla? Viittis kuitenkaan ihan tilkkua kokeilla jos kylvää,mutta talvenkestävyys epäilyttää sekä satotaso suhteessa normirukiiseen.

Syysvehnää kylvössä ja ens vuonna enemmän kun näytti selviävän viime talvestakin kohtuudella vaikka kaikki olosuhteet oli talvehtimista vastaan.

Jari kirjoitti:Kannattaako edes kokeilla pohjois-pohjanmaan rannikolla? Viittis kuitenkaan ihan tilkkua kokeilla jos kylvää,mutta talvenkestävyys epäilyttää sekä satotaso suhteessa normirukiiseen.

Syysvehnää kylvössä ja ens vuonna enemmän kun näytti selviävän viime talvestakin kohtuudella vaikka kaikki olosuhteet oli talvehtimista vastaan.

Mielenkiintoisia "kokeita" Jarilla. Harvemmin on C-alueella suuria syysvehnäaloja näkynyt. Liekö syynä talvehtimisen epävarmuus, vai "vanha tottumus"? Itsellänikin ollut mielessä, että voisi joskus kokeilla palan kylvää.

Tuo hybridiruis on toinen mielenkiintoinen "kasvi". Satotaso kokeissa ainakin ollut mukavan korkea, korrenpituus/laonkestävyys hyvä. Siemenen hinta vaan huima, taisi olla Raisiollakin nippa nappa alle tonnin tonni + ALV. Positiivisena puolena kuitenkin pienempi kg/ha määrä.
Pitäisi laskea tuo tarvittavan lisäsadon määrä + joku riskilisä ja katsoa kannattaisiko siemenestä maksaa ~150€/ha

Kari kirjoitti:
Mielenkiintoisia "kokeita" Jarilla. Harvemmin on C-alueella suuria syysvehnäaloja näkynyt. Liekö syynä talvehtimisen epävarmuus, vai "vanha tottumus"? Itsellänikin ollut mielessä, että voisi joskus kokeilla palan kylvää.

Tuo hybridiruis on toinen mielenkiintoinen "kasvi". Satotaso kokeissa ainakin ollut mukavan korkea, korrenpituus/laonkestävyys hyvä. Siemenen hinta vaan huima, taisi olla Raisiollakin nippa nappa alle tonnin tonni + ALV. Positiivisena puolena kuitenkin pienempi kg/ha määrä.
Pitäisi laskea tuo tarvittavan lisäsadon määrä + joku riskilisä ja katsoa kannattaisiko siemenestä maksaa ~150€/ha

Aina pitää kokeilla uutta ja ihmeellistä Syysvehnää mulla naapurikunnan puolella,omalla kylällä ei menesty,naapuri kokeili. Ja minä aikoinaan ruisvehnääkin,ei onnistunut. Vois kokeilla ruisvehnää naapurikunnan puolella,olosuhteet talvella eriluokkaa kuin oman kylän "siperiassa".

TONNIN ts. euron kilo Aattelin että kova hinta tarkoittaa kuuttasataa tjsp.,enpä taida kokeilla kun EPO:n koepaikalla satoero Riiheen tai Elviin pieni ts. satsaus ei tule takaisin kuin hyvällä tuurilla. Eikä suuressa panostamisessa taida olla järkeä jos hyvällä onnella saa omansa pois

Kokemuksia kuitenkin kaipaillaan.

Mitä ruisvehnää kokeilit, mulla alko onnistua kun aloin kylvää Fideliota, taitaa olla 6 vuosi peräkkäin kun on onnistunu.

Ei se hybridirukiin siemen niin kallis ole, kun siementä laitetaan maahan täällä n. 90kg/ha ja suositellaan vielä alempiakin määriä joka 60 kg/ha. Tarkoittaa kuitenkin, että päästään kylvöille viikko tai kaks ennen elokuun loppua. Pienempi määrä vain parantaa talvehtimista. Lisäksi jos herne, kesanto, rypsi peltoon kylvetään. Ei sykysllä typpeä lainkaan. Ainoastaan P ja K.

Sitten näitten virallisten koeruutujen tuloksia ei kannata kytätä hybridirukiin osalta. Koska sinne ne kylvävät aivan liian suurella määrällä. Samalla määrällä kuin normaalia ruista. Jopa vielä sitten vanhalla siemenellä, josta hybridi vaikutus häviää. Tällöin kasvusto näyttää epätaiselta. Joukosta löytyy paljon pidempiä ja lyhempiä yksilöitä.

MK kirjoitti:Mitä ruisvehnää kokeilit, mulla alko onnistua kun aloin kylvää Fideliota, taitaa olla 6 vuosi peräkkäin kun on onnistunu.

Ulrikaa,aikaa lähes kymmenen vuotta joten oli silloin kahdesta vaihtoehdosta parempi. Talvenkestävyys mitälie... Samoihin aikoihin naapurilla oli Tryggve syysvehnääkin,kummatkin meni täysin pommiin.
Siitä lajikkeet parantuneet.

Tuohon Wilpon kommenttiin,rohkaisevaa tietoa!

Jari kirjoitti:

Kari kirjoitti:
Mielenkiintoisia "kokeita" Jarilla. Harvemmin on C-alueella suuria syysvehnäaloja näkynyt. Liekö syynä talvehtimisen epävarmuus, vai "vanha tottumus"? Itsellänikin ollut mielessä, että voisi joskus kokeilla palan kylvää.

Tuo hybridiruis on toinen mielenkiintoinen "kasvi". Satotaso kokeissa ainakin ollut mukavan korkea, korrenpituus/laonkestävyys hyvä. Siemenen hinta vaan huima, taisi olla Raisiollakin nippa nappa alle tonnin tonni + ALV. Positiivisena puolena kuitenkin pienempi kg/ha määrä.
Pitäisi laskea tuo tarvittavan lisäsadon määrä + joku riskilisä ja katsoa kannattaisiko siemenestä maksaa ~150€/ha

Aina pitää kokeilla uutta ja ihmeellistä Syysvehnää mulla naapurikunnan puolella,omalla kylällä ei menesty,naapuri kokeili. Ja minä aikoinaan ruisvehnääkin,ei onnistunut. Vois kokeilla ruisvehnää naapurikunnan puolella,olosuhteet talvella eriluokkaa kuin oman kylän "siperiassa".

TONNIN ts. euron kilo Aattelin että kova hinta tarkoittaa kuuttasataa tjsp.,enpä taida kokeilla kun EPO:n koepaikalla satoero Riiheen tai Elviin pieni ts. satsaus ei tule takaisin kuin hyvällä tuurilla. Eikä suuressa panostamisessa taida olla järkeä jos hyvällä onnella saa omansa pois

Kokemuksia kuitenkin kaipaillaan.

Ihan tarkkaa hintaa en muista, mutta oli 950-1000 välille tonni ALV0. Kylvömäärä jotain 130 kg/ha (350 kpl/m2).
Nykyisillä rukiin hinnoilla ero taitaa olla luokkaa 500 kg/ha lisäsatoa. Talvituhoriski suurempi - etenkin III-alueella, lakoontumisriski pienempi.

Itsellä tällä hetkellä Elviä kylvössä, taitaa olla näillä näkymin samaa jatkossakin.

Onkos Wilpolla/muilla Picassosta/muista hybrideistä kokemusta?

Kari kirjoitti:Onkos Wilpolla/muilla Picassosta/muista hybrideistä kokemusta?

Ei ole kokemusta muutakuin kuukauden takaisesta Picasso-ruis opintomatkasta Puolaan ja viime maanantaisesta Picasso-ruis peltopäivistä Maskussa. Nyt on tilattua 2 tn picasson siementä ja tarkoitus on laittaa n. 85kg/ha, jos pääsee ajoissa kylvää. Siemen määrä nousee sen mukaan mitä myöhäsemmäksi kylvö menee. Jos kylvö monee oikein myöhäseksi. Voi huonosti pensoittunutta kasvustoa keväällä korjailla aikaisella CCC ruiskutuksella, jolloin saa jälkiversoja alkuun.
Vaikeinta tuntuu olevan syyslannoitteen valinta. Itellä ruis tulee viljan perään, jotein typpeä ei jää varastoon. Tarkoitus olisi antaa 5-10kg typpeä syksyllä ja P ja K varastot täyteen. Ainoa ratkaisu taitaa olla kemiran osalta Tilan oma Y lannos.

Ensi vuonna on sitten viisaampi.

Miten olisi jos laittaisi startti/heinälaatikon kautta Salpietaria? Sulaisi nopeasti käyttöön. Lisäksi sitten PK-lannosta tarvittava määrä?
Edellyttää tietysti että kylvökoneessa on tuo laatikko.

Jari kirjoitti: Samoihin aikoihin naapurilla oli Tryggve syysvehnääkin,kummatkin meni täysin pommiin.
Siitä lajikkeet parantuneet.

Tryggve on kaikkein talvenkestävin lajike edelleen. Väittäisin Urhoakin paremmaksi. Sietää lumettomuuttakin, kuten Urhokin. Mulla ois taas Tryggven siementäkin, kun tuli vuokramaan mukana muutama hehtaari. Pitäsköhän kylvää... Tänä kesänä oon taas ihmetelly ko. lajikkeen pensomiskykyä ja taudinkestävyyttä. On kyllä kaikin puolin sitkeä lajike.

Wilpo kirjoitti: Tarkoitus olisi antaa 5-10kg typpeä syksyllä ja P ja K varastot täyteen. Ainoa ratkaisu taitaa olla kemiran osalta Tilan oma Y lannos.

Ensi vuonna on sitten viisaampi.

Turha varmaan tollasen typpimäärän takia on ressata. Syksyllä typen laitto muutenki syysviljalle vähän makuasia. Laita vaikka superfosfaattia.

Sepe kirjoitti:Miten olisi jos laittaisi startti/heinälaatikon kautta Salpietaria? Sulaisi nopeasti käyttöön. Lisäksi sitten PK-lannosta tarvittava määrä?
Edellyttää tietysti että kylvökoneessa on tuo laatikko.

Tai pelkkää strattia normilaatikosta jos ei strattilootaa oo?

Rubinjo kirjoitti:

Jari kirjoitti: Samoihin aikoihin naapurilla oli Tryggve syysvehnääkin,kummatkin meni täysin pommiin.
Siitä lajikkeet parantuneet.

Tryggve on kaikkein talvenkestävin lajike edelleen. Väittäisin Urhoakin paremmaksi. Sietää lumettomuuttakin, kuten Urhokin. Mulla ois taas Tryggven siementäkin, kun tuli vuokramaan mukana muutama hehtaari. Pitäsköhän kylvää... Tänä kesänä oon taas ihmetelly ko. lajikkeen pensomiskykyä ja taudinkestävyyttä. On kyllä kaikin puolin sitkeä lajike.

Silloin aikoinaan oli "paras" vaihtoehto mutten tiennytkään että edelleen. Olosuhteet taisi olla sinä vuonna hankalat,ainakin sen muistan että oma ruisvehnä oli käytännössä lumeton keskitalvella.

Tässä Urhoa,samaa tarkoitus laittaa tulevana syksynäkin. Oraat oli keväällä karun näköisiä,ihmeitä näköjään tapahtuu Mikä aiheuttaa vaaleita tähkiä,tähkäsääsket vai jokin muu? Kuolevat tyhjänä pois. Samoin pellossa laikkuja joissa lehdet vetäneet punertavan,oranssin keltaiseksi. Kasvu tyrehtynyt? Minkähän puutos tämä,vai onko suorakylvöön liittyviä oireita. Esikasvi vehnä.

Jari kirjoitti:Mikä aiheuttaa vaaleita tähkiä,tähkäsääsket vai jokin muu? Kuolevat tyhjänä pois.

Onko juuri ruskea? itsellä tuota samaa, olen sen mieltänyt tyvilaikuksi mutta en kyllä ihan varma ole tuota lähinnä kevyeillä mailla ainakin itsellä.

Jari kirjoitti:

Rubinjo kirjoitti:

Jari kirjoitti: Samoihin aikoihin naapurilla oli Tryggve syysvehnääkin,kummatkin meni täysin pommiin.
Siitä lajikkeet parantuneet.

Tryggve on kaikkein talvenkestävin lajike edelleen. Väittäisin Urhoakin paremmaksi. Sietää lumettomuuttakin, kuten Urhokin. Mulla ois taas Tryggven siementäkin, kun tuli vuokramaan mukana muutama hehtaari. Pitäsköhän kylvää... Tänä kesänä oon taas ihmetelly ko. lajikkeen pensomiskykyä ja taudinkestävyyttä. On kyllä kaikin puolin sitkeä lajike.

Silloin aikoinaan oli "paras" vaihtoehto mutten tiennytkään että edelleen. Olosuhteet taisi olla sinä vuonna hankalat,ainakin sen muistan että oma ruisvehnä oli käytännössä lumeton keskitalvella.

Tässä Urhoa,samaa tarkoitus laittaa tulevana syksynäkin. Oraat oli keväällä karun näköisiä,ihmeitä näköjään tapahtuu Mikä aiheuttaa vaaleita tähkiä,tähkäsääsket vai jokin muu? Kuolevat tyhjänä pois. Samoin pellossa laikkuja joissa lehdet vetäneet punertavan,oranssin keltaiseksi. Kasvu tyrehtynyt? Minkähän puutos tämä,vai onko suorakylvöön liittyviä oireita. Esikasvi vehnä.

Ruostetta tod. näk. Täällä taudit iski rajusti Urhoon (ja Gumboonkin) vaikka kaikki lääkkeet ajettiin. Lohkot joilla pienempi typpilannotus pysyivät puhtaana paljon pitempään. Nyt kasvustot jo vlmistumassa. Osin tautien kypsyttäminä.