Mangaanilannoitus

[Carnivor]

Kemiran tutkijat kun puhuvat paljon hivenaineiden merkityksestä, niin ajattelin että pitää itsekin korjata mangaania. Näin jälkikäteen ajatellen taisi vuonna 2003 rapsissa ollut outo keltaisuus (siis lehdissä ei kukinnoissa ) johtua mangaanin puutteesta, kun lohkon pH on 7,1 ja mangaaniluku 2. Mutta mikä siis on paras tapa mangaanipuutoksen korjailuun? Ajattelin kelaattina ruiskuttaa ellei kukaan tiedä parempia keinoja.

Muuten lohkon sisällä pH voi vaihdella järkyttävän paljon. Ei äsken mainitun lohkon keskiarvo pH ole 7,1 vaan pelkästään toisen reunan. Toiselta puolelta löytyi 5,4. Keskiarvon mukaan kalkitseminen on aika turhaa. Yhdeltä 2,8 ha lohkolta olen ottanut kolme näytettä ja reunoilla oli 5,5 ja 5,6 mutta keskellä lohkoa 6,6. Mahtaa kalkkikuski kiroilla mielessään, kun annan hänelle levitysohjeet

[Wilpo]

Mitenkäs ne rikkipitoisuudet pellolla, mistä 1.2.2005 Raisiossa Viljapäivillä oli kovasti juttua. Taivaalta tulevat rikkilaskeumat lähentyneet niin alas, että ollaan jo teollisuusaikakauden alkuajan määrissä. Ja rypsikin nappaa maasta rikkiä 60kg/ha. Hyviä esimerkkikuviakin näyttivät mitä rikin puute teki purkkikokeissa. Rikkilannoitus suositukseksi antoivat nykyisin Suomessa: viljalla 10-20kg/ha ja öljykasveilla 10-50kg/ha.

Eikös tämä rikinpuutekin kellastanut vähän vartta ja lehtiä?

Kovasti olivat tutkimusta tehneet siitä että, jollei lisätä hivenlannoitusta. Lähtee Suomalaisen ruuan syöjiltä tukkain päästä.

[Carnivor]

Kemiran kertomaan pitää suhtautua aina vähän suodattaen. Eli pitäähän sitä omaa hivenaineellisia kehua, kun kilpailijoille eli Tigoteamille ja Viipurin apulannalla hivenet ovat heikkouksia.

Mangaanikelaatin vaihtoehto on mangaanisulfaatti, jossa olisi myös rikkiä. En tiedä imeytyykö rikki hyvin lehtien kautta. Pitää huomenna poiketa kauppaan kysymään kumpaa suosittelevat.

[Murtola_Lasse]

Meillä on Mn-kelaattia ruiskutettu jo v.1974 lähtien kasvustolle vuosittain jonkin verran, viljavuustutkimustulosten perusteella niille lohkoille, joissa on Mn-merkki ollut punaisella.
Mutta siitä ei ole koetulosta onko siitä ollut mitään hyötyä, toivottavasti on ollut, eikä myöskään onko Mn-pulasta kasvustot kärsineetkään.
Mangaanilannosta 5% kuivaraestettua v.1990 ja 1996 levitin yht. 2400 kg, joka pölysi kovin.
Masuunikuonaa Mn 0,5 % ja teräskuonaa Mn 2,5% on tullut myös levitettyä.
Superlehtiravinnettä ruiskutettu jonkin verran parina vuonna ja aiemmin X-lehtilannoksia.
Rypsille annettu Neko-viherlehtiravinnetta.
Mutta Mn-lukemat ovat silti välttäviä tai huononlaisia.

Peltoja on tullut kalkittua säännöllisesti, pH nykyään keskimäärin 6,1, maalajit HtS - Mt.

Tänä vuonna on varattu Kv hiven Y1 jonkin verran.

Solubooria ruiskutettu v. 1969-1984 yhteensä yli 2500 kg, 3-10 kg/ha ennen kylvöjä.

[Carnivor]

Tilasin pari purkkia kelaattia, koska sitä tunnutaan eniten käyttävän. Hinta oli kyllä kova, reilu 80 €/10l. Pitänee tulevaisuudessa miettiä halvempia lannoituskeinoja. Mangaanisulfaatti oli huomattavasti halvempaa, vain reilu 40 €/25kg. Riskinä on että jää kesän kiireissä sen vaatima ylimääräinen ajokerta tekemättä. Kelaatteja voi laittaa tankkiseokseen.

Olen tilannut Beston teräskuonaa ja masuunikuonaa, mutta ei niiden selosteessa näy mangaania. Kalkitus saattaa jäädä tekemättä, koska maat eivät tällä hetkellä kanna.

[Murtola_Lasse]

Mn kelaattia on tullut käytettyä vuosien kuluessa yht. kaikkiaan 400 litraa,
0,5-6 l/ha, isommat määrät ruiskuttu maahan ja pienemmät kasvustoihin torjunta-aineiden seassa, lohkoille joissa on Mn-lukema on ollut heikonlainen.

v. 2001 Mn-lukemat heikoin 8 maalaji sMm ja paras 210 maalaji Mt

[2850]

miten on voiko mangaani sulffaattia ruiskuttaa tankkiseoksena rikkakasviaineiden kanssa

[Murtola_Lasse]

miten on voiko mangaani sulffaattia ruiskuttaa tankkiseoksena rikkakasviaineiden kanssa

Katso "Peltokasvien kasvinsuojelu" oppaasta. Sieltä löytyy taulukko eri tankkiseoksille. Ei sovi ainakaan Primus, Barnon Plus, Puma Extra, Grasp, Monitor, Mavrik aineiden kanssa.

[Jorma]

Mangaanit on välillä 8-21 hivenlannoitusta en ole harrastanut, mitä nyt kuonan mukana hiukan tullut. Maan vesitalouteen olen kyllä yrittänyt paneutua ja ainakin itse uskon sen olevan paras konsti saada hivenet kasvien käyttöön, ainakin tulokset näkyvat miltei heti.

[Carnivor]

miten on voiko mangaani sulffaattia ruiskuttaa tankkiseoksena rikkakasviaineiden kanssa

Katso "Peltokasvien kasvinsuojelu" oppaasta. Sieltä löytyy taulukko eri tankkiseoksille. Ei sovi ainakaan Primus, Barnon Plus, Puma Extra, Grasp, Monitor, Mavrik aineiden kanssa.

Eikös siinä taulukossa ole mn-kelaatti? Kaikissa ohjeissa mitä luin varoiteltiin sekoittamasta sulfaattia kasvinsuojeluaineiden kanssa. Sakkautumisriski on kuulemma suuri, koska mn-sulfaatti ei yksinäänkään liukene sataprosenttisesti. Vettä suositellaan vähintään 400 l/ha. Näiden seikkojen takia päätin aloittaa mn-lehtilannoitukset helpommalla mutta kalliimmalla aineella eli mn-kelaatilla. Mutta jos joku on kokeillut sulfaattia ja todennut että onnistuu niin kertokaa. Muita hivenaineita luulisi voivan sekoittaa mangaanisulfaatin kanssa.

[Wilpo]

Nyt tuli KM-lehden mukana uusi Kasvinsuojeluopas 2005-2006. Sieltä löytyy kattavampi sekoitustalukko.

Taulukon mukaan Mg-, Mn-sulfaattia ja Cu-, Mn-kelaattia saa sekoittaa aika monen aineen kanssa.

[Carnivor]

Totta. Mitenkähän minä niitä taulukoita luin? Farmit.netin kysy asiantuntijalta palstalla varoiteltiin huonoa liukoisuutta. Mutta uudistetulla sivustolla vanhoja kysymyksiä on vaikea löytää. Arveluttavaksi tekijäksi jää vielä mangaanisulfaatin käyttöohjeessa oleva maininta: Levitettäessä käytettävä hengityssuojainta. Onko joku mangaanisulfaattia ruiskutellut ja millaisin kokemuksin?

[aksu]

Itselläni selvä mangaanin puute yhdellä lohkolla. Rypsissä en mitään oireita nähnyt, eikä ainakaan satoon ollut mitään vaikutusta. Ajattelin kuitenkin korjata mangaanin puutetta mangaaniravinteella ennen kylvöä 100kg/ha.

[Pelto-Jussi]

Totta. Mitenkähän minä niitä taulukoita luin? Farmit.netin kysy asiantuntijalta palstalla varoiteltiin huonoa liukoisuutta. Mutta uudistetulla sivustolla vanhoja kysymyksiä on vaikea löytää. Arveluttavaksi tekijäksi jää vielä mangaanisulfaatin käyttöohjeessa oleva maininta: Levitettäessä käytettävä hengityssuojainta. Onko joku mangaanisulfaattia ruiskutellut ja millaisin kokemuksin?

Onpa tullut ruiskuteltua ko. ainetta. Olen käyttänyt sitä korjaamaan sekä mangaanin että rikin mahdollista vajausta

Ei ole kovin "helppo": pyrkii sakkaamaan sekä seoksissa että ilman. Ehkä tuo liukenevuus on hiukan heikkoa. Lämmin vesi saattaisi auttaa. MnSO4 Menee kyllä aikansa kunnolla läpi, mutta yleensä jossain vaiheessa tankillista täytyy käydä putsailemassa pääsuodatin ja sitten työn jälkeen myös suuttimien sihdit. Olen käyttänyt viittä kiloa hehtaarille, vesimäärä parinsadan litran kahta puolta. Joskus on ollut kyytipoikana urealiuosta, toisinaan jotain tautiainetta tai jopa korrensääteitä, joskus ei mitään muuta, kerran magnesiumsulfaattia. Kaikista seoksista on tullut sama lopputulema: putsaushommia.

Voisi ehkä toimia, jos ruiskuttaisi kokonaan ilman suodattimia tai sitten väljillä suodattimilla ja isolla vesimäärällä.

Säkin kyljessä on rasti ja tuoteselosteessa kehotetaan käyttämään hengityssuojainta valmistetta käsiteltäessä. Sekoituksen yhteydessä jauhe pölyää hiukan, joten suojaimen käyttö on paikallaan. Veteen liukeneminen on nopeaa, mutta kuten aikaisemmin mainitsin niin ongelmat alkavat vasta kun sotkua ruvetaan puristamaan säiliöstä eteenpäin.

[kylmis]

Kuinkas tämä uusi multible? Onko sen käyttö yhtä haastavaa? Putsaushommat ei kauheasti kiinnostaisi.