-= Maatalous Foorum =-

Olen tässä räknäillyt, kun tuota apilanurmea pitäisi luomussa niittää.

Puhdistusniittoja tehtäisiin pari-kolme kertaa kesässä ja nurmen lopetus sitten murskataan ennen kyntöä.

Eli kumpi noista olis parempi vaihtoehto niittoon ja nurmen lopetuksen silppuamiseen?
Kompromissiä kai joutuu tekee väkisinkin.

Onko jotain ideoita miten tuon homman saisi hoidettua helpoiten ja toki halviten.

Niittokone. Edullinen. Ei vaadi paljoa tehoa. Nopea ajaa.

Minulla on 2,5 m piennarmurskain, otti aina hurjasti voimaa, ja hyydytti kovassa apilakasvustossa helposti 125 hv traktorin. Aikaa ja polttoainetta paloi.
Nyt Cabe on ollut muutaman vuoden kokonaan käyttämättä, kun hommasin 3m niittokoneen. Työsaavutus hyvillä lohkoilla jopa 4 ha/tunti. Traktorina 6300 Valmet n. 90 hv. Ajan pintakaasulla ja tasaisella pellolla jopa yli 20 km/h.

Lisähyötynä näen, että pitkänä kaadettu heinä hajoaa hieman hitaammin. Silloin hajoaminen om parhaassa vauhdissa seuraavana vuonna, kun ravinteita tarvitaan enemmän.

Itse niitän viherlannoitusnurmet vähintään kolmesti kesässä. Tai oikeastaan latvon. Eli niitossa sängen pituus on n. 20 cm. Silloin kasvu on tehokasta ja jatkuu nopeasti. Samalla niitetty nurmi painuu nopeasti muun kasvuston sekaan.

Pyrin lopettamaan nurmet kultivaattorilla. Se onnistuu, jos niittoja tehdään riittävän usein, jolloin niitetty kasvimassa ei ole liian pitkää. Samoin, kun viimeisen niiton jälkeen odottaa pari viikkoa, uusi kasvu sitoo niitetyn massan paikoilleen, jolloin muokkaukset onnistuvat hyvin.

Toki murskaus voisi olla joissain tilanteissa parempikin keino, esimerkiksi jos pitäisi saada pitkäksi kasvanut nurmi nopeasti muokkauskuntoon. Tuossa tilanteessa todennäköisesti itse virittelisin kyntöauraan tai kyntötraktoriin jonkinlaisen lahmarin, enkä edes yrittäisi niittäen tai murskaten saada hommaa onnistumaan. En kuitenkaan katso, että murskauksesta saisi muutoin mitään hyötyjä niittoon nähden.

Ai niin, jos sänki on kovin pitkää, silloin tehokas murskain voisi auttaa. Pitkää sänkeä ei pidä niittää. Sen muokkauksesta voi tulla hankalaa. Silloinkin murskaimissa on paljon eroja. Ainakaan Cabe ei murskaa sänkeä riittävästi. Tosin olen niittänyt rukiin sängen kerran. Silloin niitto onnistui, kun kerääjäkasvin sai kasvamaan tehokkaasti sängen läpi, ja kyntö onnistui hyvin. Odotusaikaa niiton ja kynnön välissä oli hieman yli puolitoista kuukautta.

Kiitos vastauksesta.

Niittokone jo on, muttei kelvollinen. (lieriökone)
Olen naapurilta vuokrannut Ala-talkkarin viherleikkuria ja latvonut sillä apilat ja sillä se onnistuu hienosti ja kevyesti.
Mietityttää lähinnä tuo lopetusvaihe, siihen tuo ala-talkkari tuskin enää riittää.

Kultivaattoria en omista, mutta aurat on. Siksi ajatus oli, että nurmi murskattaisiin tosi lyhyeksi, että menisi kyntöauroista läpi.
Mikäs muuten on lahmari? Googlekin tarjoaa vain kahmareita.

Jos unohdan tuon murskaimen, koska mitään pientareiden ajoa ei ole urakointimuodossa ja omat pellonreunat voi ajaa tuolla lieriökoneellä joka löytyy.
Millainen niittokone olisi hyvä tuollainen 90hv traktorin perään?

Vai pitäiskö olla kaksi eri vempelettä niittokone ja murskain. Menee kyl liian kalliiksi...

Lahmarilla tarkoitan (lahmata=laahata) jotain systeemiä, jolla saisi pitkän heinän kaadettua maahan samansuuntaiseksi kuin kyntösuunta on. Silloin kynnettävä heinä kääntyisi siististi viilun sisään, eikä jäisi juurikaan törröttämää, viilujen välistä. Joskus -70 luvulla lahmattiin vanhoja laidunnurmia kynnön yhteydessä. Olikohan pyörän ketjut roikkumassa vetovarsissa. Joskus -90 luvun lopulla kynsin tähkään itänyttä ruista, ja silloinkin jotain oli roikkumassa vetovarsista auran ja traktorin välissä.

Minusta nurmea ei kannattaisi murskata liian lyhyeksi. Tai oikeastaan siihen pitäisi olla joku silppuri, että heinä menisi niin lyhyeksi,ettei se varmasti häiritsisi kyntöä.

Lieriökone kyllä karhottaa turhan paljon. Sen jälkeen kyntö voi olla aika hankalaa. Alatalkkaria en tunne, mutta jos sillä saa niitettyä tuollaiseen 20 sentin sänkeen, pitäisi kynnön kyllä ihan hyvin sujua. Odottaa vain niiton jälkeen pari- kolme viikkoa, niin jälleenkasvun pitäisi kyllä sitoa niitetty kasvusto riittävän hyvin paikoilleen. Ainakin jos kesän niitot on tehty riittävän usein, eikä kaadetun nurmen pituus olisi ainakaan paljoa yli 25 cm. Uskon kultivaattorin olevan helpommin tukkeutuva, kuin kyntöaurojen. Tietysti auroissakin on eroja. Vanhat sampot varmaankin tukkeutuvat tosi herkästi.

Niittokoneeksi lautaskone. Leveyttä sen mukaan, kun haluaa. Minulla on 3 m, ja suurempi olisi jo aika hankala monessa paikassa. Niitto kyllä onnistuisi. Käytettyinä 2,4 - 2,5 metrisiä on jo aika hyvin markkinoilla. Uusinakin niiden hinnat ovat järkeviä. Oma 3 m maksoi vajaat 6 k€ alv 0 uutena pari vuotta sitten.

Jos ala ei ole kovin suuri ja alatalkkari on edullisesti käytettävissä, kyllä silläkin niitot tekee. Todennäköisesti sen jättämä olki on lyhyempää, kuin niittokoneen.

Komppaan Donia. Olen käyttänyt Maschion piennarmurskainta (hidas ja polttoainetta meni sikana) ja vaakaleikkuria (Alatalkkari sekä Major, renkaanjälkiin jää liian pitkää tavaraa).
Jossain mielessä ideaalinen vehje olisi kaksoisteräniittokone: leikkaa vain kerran, niittojälki on terävä, nurmen jälkikasvu on hyvä.

Energiankulutus on alhainen ja hinta kohtuullinen. Varjopuolena on se, että osuma salaojakaivoon, kiveen tai töyssyyn tekee nopeasti selvää jälkeä useammasta terästä tai ehkä koko palkista.

Valmistajia alla kalleimmasta halvimpaan:
http://doppelmessermähwerk.de/product_i ... maehwerke/
http://www.kunzelmann-peter.de/
http://www.voga-gmbh.de/bcs_bcs-heckmae ... ex_609.php
http://www.aebisuisse.ch/de/agrar/produkte/maehwerke

Mutta ehkä vähemmän kokeellisesti selviää joko lautasniittokoneella (jalakset plussaa) tai Ala-Talkkarilla (jos nappaa ylemmän teräsarjan pois ja pitää terät terävinä, työjälki paranee kummasti).

Virnaa ei oikein ollut fiksua niittää kesän ensimmäisellä niitolla. Kahdenkin niiton jälkeen se 1. niiton "pohjaverkko" oli siellä maata vasten, sitkeänä ja takertuvana, vielä lokakuulla, ja kultivaattorista tuli harava ja kyntöaurasta paalain.

Jokin raskas lautasmuokkari ehkä olisi toiminut, lapiorullaäkeestä tuli nopsaan virnarullajyrä.

-SS-

Mulla ei virnaa ole, mutta on se puna-apilakin tosi paksu matto.

Miten sitten sen virnan selvitit?

Kyl se melkein on niin, että hommaan jostain niittokoneen, johon sitten värkkään jotkut renkaat/jalakset, jolla voi niittää ylempää, eli latvon apilat.
Sitten kun nurmi päätetään, se pitäis tehdä joko murskaimella tai vaakaleikkurilla lyhyeen sänkeen.
Parin viikon odotus ja sitten auroilla ympäri. Varmaan niissäkin veitset olis paremmat, kuin nykyiset kiekkoleikkurit...

marklain kirjoitti:Mulla ei virnaa ole, mutta on se puna-apilakin tosi paksu matto.

Miten sitten sen virnan selvitit?

Kyl se melkein on niin, että hommaan jostain niittokoneen, johon sitten värkkään jotkut renkaat/jalakset, jolla voi niittää ylempää, eli latvon apilat.
Sitten kun nurmi päätetään, se pitäis tehdä joko murskaimella tai vaakaleikkurilla lyhyeen sänkeen.
Parin viikon odotus ja sitten auroilla ympäri. Varmaan niissäkin veitset olis paremmat, kuin nykyiset kiekkoleikkurit...

No ostin kouruteräisen kesantoleikkurin ja ajelin hitaasti maata myöten, multaakin hiukan mukaan. Kivikosketuksia tuli luvattoman paljon. Silti sitä "rastasverkkoa" jäi sinne pyöränpainumaan. Loppu oli sitten sitä tuttua 10 metrin kyntöveto, aurat ylös ja leikkaamaan paalia pois.
Helpolla en enää ala leikkimään tuollaisen kasvin kanssa, koska eipä seuraavan kesän satotasossa juurikaan näkynyt. Kahden kesän peltotyöt, yhden kesän sato. Jotenkaan en saanut rahatulvaa ryöpsähtämään tililleni tuolla tavalla.

Apila-italianraiheinäkasvusto sentään oli helppoa tuolle vältille, vain noin muutama paakunrepimistä per hehtaari, vaikka oli kesän niittokoneen karheet siellä mätimässä juuressa. Virnaa ei enää ikinä. Lisäksi sertisiemenen hukkakaurasaastuntakirje kun tuli Evirasta, niin kruunasi homman hienouden.

-SS-