-= Maatalous Foorum =-

Kuminalohkon toinen ja viimeinen sadonkorjuu lähestyy. Seuraavana vuonna on lohkolle tarkoitus laittaa kauraa. Kaverilta saan sianpaskaa, urakoitsija tekee levityksen todella edullisesti ja siihen päälle tullee vielä se neljäkymppiä tukea lannan sijoituksesta.

Kannattavaa touhua siis. Lohko on kuitenkin vähän märänpuoleinen ja tuumin, että onko kuinka paljon järkeä siinä, että tilaisin levityksen heti kuminanpuinnin jälkeen, mikäli maa vain kantaa? Keväällähän se olisi parempi typen haihdunnan kannalta, mutta jos sattuu vähääkään sateisempi kevät, sen voi unohtaa, koska parinkymmenen kuution kärry jää silloin kiinni. Keväällä lisäksi muutama muukin lohko kaipaa sitä paskaa ja kyseinen urakoitsija on silloin melko kiireinen.

Tämän kesän sademäärät ei toki oo mitään lupaavia, eli saattaa joka tapauksessa jäädä tältä syksyä, mutta jos tolkuttoman märkää ei ole, oletan vastapuidun kuminasänkipellon kantavan paremmin syksyllä kuin keväällä kun se on muhinut talven yli.

Syyslevityksessä karkaa osa typestä. Sillä on kuitenkin sijoittava levitin, mikä vissiin vähän hillitsee hävikkiä. Oletan myös, että maahan painettu typpi nopeuttaa loppukesällä ja syksyllä kasvijätteen maatumista, jonka seurauksena sitten keväällä tätä kasvimassaan sitoutunutta org typpeä on vastaavasti enemmän saatavilla.

Tavoitteena ei ole huippusato, vaan työmäärän tasaus ja kulujen karsinta. Onko varhainen syyslevitys siis ok?

No lasket sen silleen, että typen menetät kaiken ja fosfori jää niin silloin pelaa. Laskennassa joudut kuitenkin ottamaan typen huomioon ja se alentaa ensi vuoden typen määrää.
Mutta miksi et laita syysviljaa tai vaikka syysrapsia? Ymmärtääkseni kuminaa puidaan kohta niin syysrapsillekkin on hyvät edellytykset. Sinne reilu määrä paskaa niin tulee edullinen kylvös ja jos säästyy keväälle niin voit sen tonnin lisätä satotavoitteeseen..

Eli mun mielipide on, että syyslevitys keväälle on hieman hukkaan heitettyä, mutta pakon sanelemana sitä tehdään.

ja101 kirjoitti: Eli mun mielipide on, että syyslevitys keväälle on hieman hukkaan heitettyä, mutta pakon sanelemana sitä tehdään.

Höpsis. Enemmän syyslevitys vaikuttaa kuin keväinen rypeminen ja siitä seuraava sadonlasku. Kokeilemallahan se selviää, kuinka paljon ravinteita laitettu ja mitä sadossa poistuu. Omilla mailla osa turvemaista saa syyslevityksen ja keväällä vähän starttityppeä, toimii hienosti kun typpeä ei niinkään tarvita kuin fosforia ja kalia. Savimaalla tilanne voi olla toinen, kun se typpi tärkein ravinne.

Levitys lokakuulla, ja kyntö perään.

Tänä vuonna oli jalo ajatus levittää samoille pelloille ennen syysrapsin kylvöä, kesantoon kun jätin. Näyttää pahalta kun pelto märkä ku mikä, sateiden pitäisi loppua just nyt. Voisi olla vielä mahdollista... Tällä tavoin kaikki menisi oikeasti talteen, syysrapsi kun tarvii kovasti voimaa jo syksyllä eikä niinkään keväällä, tai ainakin satovaste parempi reilulla syystypellä kuin keväällä levitetyllä.

Joo ei kevätlevityskään ongelmatonta ole. Työn kannalta olisi paras levittää syksyllä, koska silloin yleensä pellot kantaa, mutta kyllä sen typen voit unohtaa keväältä paitsi laskennassa. Ja tämä siis savimaalla.

Maalaji on HHt/erm + Mm ja happamuus välillä 5,1-5,9. Syysrapsia saatan kokeillakin, mutta koska lohko on myös vähän liian painanteinen, ei ehkä maksa vaivaa. On melkoisen suuri riski, että sekä syysvehnä että syysrapsi hukkuvat ja/tai jääpolte vie ne.

Ehkä ajatan paskat ja annan isän kylvää ne rapsit (se sitä ehdotti) jos se viittii.

Jos se epäonnistuu tai jää kylvämättä, keväällä sitten vaan kaura ja maltilla starttityppeä. Luulis jotain tulevan. Turvemaa-valtaisilla riistapelloilla kaura tuntuu kasvavan komeasti ilman mitään lannoitetta.

Onko sillä kyntämisellä muuten mitään merkitystä jos urakoitsijalla on kuitenkin sijoittava levitin? Eikö se vaan lisää typpihävikkiä jos maa sen jälkeen käännetään?
Ollaan tällaisia semisuorakylväjiä ja näin ollen pyritään mahdollisimman suureen kasvipeitteisyyteen.

Ite laittasin syysviljan - kuminan jälkeen rikka- ja tautipaine aika kova syysrapsille, lisäksi butisanin teho multamaalla kärsii.

Kumina imee hyvin ravinteita juurimukulaansa, joten kaikkea typpeä ei menetetä syyslevityksellä. Kyntäminen alkaa hajottamaan juurimukuloita ja ravinteita vapautuu. Kumina on aika vaikea torjuttava rapsista ja kuminan jälkeen rikkakasvipaine on yleensä melkoinen, joten syysrapsin esikasviksi ei voi kuminaa varauksestta suositella.