-= Maatalous Foorum =-

Käytiin ottamas hiukan kuvia kylvöksistä. Kuvat otettu aivan metsänpuoleisesta päisteestä. Junkkari, jolla oli kylvetty eri pellolle metsän reunaan, jäi kuvaamatta, kun paristot loppuivat kamerasta. Sillä pellolla oli todella paljon paskaruohoa. Claydonilla oli myös kylvetty erilliselle lohkolle, siitäkin kuvia.

Päässä, josta kuvat otettu on havaittavissa syviä uria paikoittain. Nämä urat näkyvät monista kuvista.

Bertinin koneenkäyttäjälle oli käynyt joku todellinen kämmi, kun paikoin pelto aivan tyhjä.

Kuvat osoitteessa http://s190.photobucket.com/albums/z128/suorakylvokoe/

Kuvan otsikosta tai tiedostonimestä näkee mikä kone kyseessä.

jed kirjoitti:Käytiin ottamas hiukan kuvia kylvöksistä. Kuvat otettu aivan metsänpuoleisesta päisteestä. Junkkari, jolla oli kylvetty eri pellolle metsän reunaan, jäi kuvaamatta, kun paristot loppuivat kamerasta. Sillä pellolla oli todella paljon paskaruohoa. Claydonilla oli myös kylvetty erilliselle lohkolle, siitäkin kuvia.

Päässä, josta kuvat otettu on havaittavissa syviä uria paikoittain. Nämä urat näkyvät monista kuvista.

Bertinin koneenkäyttäjälle oli käynyt joku todellinen kämmi, kun paikoin pelto aivan tyhjä.

Kuvat osoitteessa http://s190.photobucket.com/albums/z128/suorakylvokoe/

Kuvan otsikosta tai tiedostonimestä näkee mikä kone kyseessä.

Varsin heikoilta näyttää ainakin kuvissa melkein kaikki, tuo claydon on näyttänyt ihan kohtalaisesti onnistuneen saapa nähdä mitä siitä tulee. Tume ja vääderi kuvienperusteella ainakin heikkoja sameato ja krause näytti ehkä vähän paremmilta omaan silmään kuvista katsottuna. Mutta ei tule kyllä noista oraista mitään runsaita satoja sen voin veikata.

Tossa kokeessa on ongelmana kerranteiden pieni määrä. Tulokset tulevat yhden koeruudun perusteella joka kylvetään koneen omistajan tekemillä säädöillä. Hajonta voi olla suurta johtuen koneen käyttäjän toimenpiteistä.
Hyvä koe menee hukkaan.
Koe voisi kyllä toimia suorakylvön ja tavanomaisen kylvön vertailuna, jos olisi tavanomaisen kylvön vertailukohde olemassa.

Twin kirjoitti:Tossa kokeessa on ongelmana kerranteiden pieni määrä. Tulokset tulevat yhden koeruudun perusteella joka kylvetään koneen omistajan tekemillä säädöillä. Hajonta voi olla suurta johtuen koneen käyttäjän toimenpiteistä.
Hyvä koe menee hukkaan.
Koe voisi kyllä toimia suorakylvön ja tavanomaisen kylvön vertailuna, jos olisi tavanomaisen kylvön vertailukohde olemassa.

Toisaalta en sanoisi ihan noinkaan, kylvökokeisiin ei ole yhtä ainoata "oikeaa" tapaa. Sekä suorakylvöäkään ei ole vielä ihan loppuunasti hiottu eikä sitä oikeaa tyyliä vielä kirjaan kirjoitettu.

Ideanahan on että kylväjät ovat oman koneensa käyttäjinä parhaimmistoa ja täten osaavat niillä mahdollisimman hyvin kylvää ja tavoitteena mahdollisimman hyvä tulos, toki ne säädöt vaikuttaa mutta helpot säädöt tekee koneesta myös hyvän ja sekin kokeessa näkyy.

Yritän siis sanoa jos kyseessä olisi ns. suorakylvökonetesti jossa yksi ainoa käyttäjä säätäisi koneet omien taitojensa mukaan ja kylvisi jyvät maahan kaikilla koneilla 4cm syvyyteen.

Mutta kyseessä on enneminkin suorakylvökoe jossa mukana useampi kone joilla osaavat (kokeneet) kuskit kylvävät niin hyvin kun pystyvät säädöillä jotka ovat hyviksi todenneet.

Eikös tuossa se perinteinenkin kylvö ollut mukana, muistelisin että ainakin viimevuonna olisi ollut.

Tämä koe on vain liian vaikea ammattilaisellekkin.
On tietty pinta-ala, apulantamäärä ja siemenmäärä jotka pitäisi onnistua kaikki käyttämään tasan yhteen yhdellä yrityksellä.
Ei onnistu.
Lopputuloksissa on heittoja joiden syy pitäisi pystyä analysoimaan.
Koe voi epäonnistua liian monella tavalla. Tänä vuonnakin siemen oli loppunut monelta kesken. Apulannan loppumista ei vielä tiedä. Kone oli tukkeutunut Bertinillä ja Tumella jostain syystä. VM kylvöpohja on vieläkin epätasainen vanhoista puintijäljistä.
Kylvösyvyyksillä kikkailu voi vaikuttaa lopputulokseen kesän säistä riippuen. Ja tietty kone saa käyttää muokkaria kylvön yhteydessä.

Twin kirjoitti:Tämä koe on vain liian vaikea ammattilaisellekkin.
On tietty pinta-ala, apulantamäärä ja siemenmäärä jotka pitäisi onnistua kaikki käyttämään tasan yhteen yhdellä yrityksellä.
Ei onnistu.
Lopputuloksissa on heittoja joiden syy pitäisi pystyä analysoimaan.
Koe voi epäonnistua liian monella tavalla. Tänä vuonnakin siemen oli loppunut monelta kesken. Apulannan loppumista ei vielä tiedä. Kone oli tukkeutunut Bertinillä ja Tumella jostain syystä. VM kylvöpohja on vieläkin epätasainen vanhoista puintijäljistä.
Kylvösyvyyksillä kikkailu voi vaikuttaa lopputulokseen kesän säistä riippuen. Ja tietty kone saa käyttää muokkaria kylvön yhteydessä.

Tuossa olet kyllä harvinaisen oikeassa, mielestäni koe olisi pitänyt tehdä vaan niin että kylvömääräksi olisi määrätty kilomäärät/ha jotka sitten olisi kiertokokeilla tarkastettu olisi ollut ainakin yksi mahdollinen tekijä pois laskuista. Siemenmäärä olisi ehkä voinut olla jopa kylväjien valittavissa.

Mä kyllä sadan nyt syorakylväjien naamalle hiukan, mutta ei pahalla.

En usko muokkaamattomaan kylvöön oloissa, joissa sadanta ylittää haihdunnan. Podsolimaannos toimii vesitaloudellisesti aivan toisin kuin kuivat preeriat, joiden viljelyyn suorakylvö on alunperin kehitetty. CA-yhdistys raijaa tänne asiantuntijoita, joiden omat kokemukset perustuvat aivan toisenlaisiin ilmasto- ja maaperäoloihin, hyöty tästä on olematon. Aivan lounaisimmassa Suomessa kosteusolot keväisin saattavat puoltaa suorakylvöä, muualla ei ennen ilmastonmuutoksen etenemistä ole suorakylvölle perusteltua syytä, jollei näennäisviljelyä lasketa.
Pitää nyt vielä sanoa, ettei matalan satotason viljely tee vielä näennäisviljelijää.

Tämä on tietysti vain kuriositeetti. Itä- Uudellamaalla hevospitäjässä kylässä, jonka nimi on näikin agraari, Riihioja, isäntä oli rakentanut kylvölannoitimeseensa telipyörät. Taisi olla jo 70-luvulla. Oli muistaakseni nostolaitekone? Suomi-innovaatiota!

Näyttävät ihan kohtuullisilta lähes kaililla, joitain harmittavia tukkeutumisia on sattunut. Tavanomaisin menetelmin on näitäkin vastaan yrittämistä, että saa jäämään viivan alle enemmän euroja.
Eivät kai nämä nyt sentään näennäisviljelyn kriteerejä täytä.

Jussi T. kirjoitti:Mä kyllä sadan nyt syorakylväjien naamalle hiukan, mutta ei pahalla.

En usko muokkaamattomaan kylvöön oloissa, joissa sadanta ylittää haihdunnan. Podsolimaannos toimii vesitaloudellisesti aivan toisin kuin kuivat preeriat, joiden viljelyyn suorakylvö on alunperin kehitetty. CA-yhdistys raijaa tänne asiantuntijoita, joiden omat kokemukset perustuvat aivan toisenlaisiin ilmasto- ja maaperäoloihin, hyöty tästä on olematon. Aivan lounaisimmassa Suomessa kosteusolot keväisin saattavat puoltaa suorakylvöä, muualla ei ennen ilmastonmuutoksen etenemistä ole suorakylvölle perusteltua syytä, jollei näennäisviljelyä lasketa.
Pitää nyt vielä sanoa, ettei matalan satotason viljely tee vielä näennäisviljelijää.

Noinhan se asia on.

Täytyy muistaa että tulos ei tule pelkästään sadosta. Kun eteläisessä suomessa on kahtena vuotena kymmenestä niin märkää, että tulee satomenetyksiä. Tavanomaisessa kylvössä menetykset ovat yleensä 30-50% ja suorakylvetyssä 50-70%, niin katokorvaukset kuittaavat suorakylvetyssä paremmin menetetyn sadon arvon. Taloudelliset tappiot suorakylvetyissä ei ole yleensä yhtään suurempia kuin perinteisessä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ole näitä veden aiheuttamia tappioita ollut, mutta kuivuuden aiheuttamia on ollut. Suorakylvö on kuitenkin menestynyt kuivina vuosina hyvin.

Twin kirjoitti:Täytyy muistaa että tulos ei tule pelkästään sadosta. Kun eteläisessä suomessa on kahtena vuotena kymmenestä niin märkää, että tulee satomenetyksiä. Tavanomaisessa kylvössä menetykset ovat yleensä 30-50% ja suorakylvetyssä 50-70%, niin katokorvaukset kuittaavat suorakylvetyssä paremmin menetetyn sadon arvon. Taloudelliset tappiot suorakylvetyissä ei ole yleensä yhtään suurempia kuin perinteisessä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ole näitä veden aiheuttamia tappioita ollut, mutta kuivuuden aiheuttamia on ollut. Suorakylvö on kuitenkin menestynyt kuivina vuosina hyvin.

Tääkin on totta. Paikkalliset olosuhteet erityisesti vesitalous määrää viljelymenetelmän. Kuivissa oloissahan suorakylvö toimii ihan huipusti.

Mä odotan horsch pääsee ens keväänä suorakylvökilpailuun mukaan..

Mikä malli erityisesti kiinnostaisi Teräsmiestä ?

http://www.horsch.com/english/e-index.p ... n=produkte

Sprinterin vetovannas tuplanauhakylvöllä, myös yhteen nauhaan mahdollisuus ilman lannoitepuolta

Vannas vaihtoehdot tarkemmin esitteissä horsch.com sivuilla ladattavissa

http://www.horsch.com/english/e-index.p ... on=service

Kiekkomuokkain / Kiekkovannas Pronto

Vaiko Jyrsinsuorakylvö

Eipä nuo suorakylvökset miltään kovin kummoisilta näyttäneet. Mutta ei ollut hyvä perinteisesti kylvetty ruutukaan. Veikkaan että koko hyvin samalla lailla niistä tulee jyviä. Rapidin kuski oli selkeästi ollut ammattimies, kylvetty suoraan, kun osalla oli ajolinjat kauheeta mongerrusta. Muista enää että mikä niistä koneista oli mennyt tukkoon?