Claas Dominator

[sirkussonni]

muuten suosittelen leikkuupillin ottamista suosiolla käteen ja sytkärillä nip nip nip shwoot liekki päälle menee kuin veitti sulaan voihin

-SS-

En kyllä ihan ekaksi ala claasia purkaan kyljen kautta pillillä, ei mun ens syksyyn niin kiire ole , että ei vois vähän vaivaakin nähdä remonttiin tehdä. Enkä ole koneeseen niin kyllästynyt, että polttamaan alkaisin.....

[SS]

muuten suosittelen leikkuupillin ottamista suosiolla käteen ja sytkärillä nip nip nip shwoot liekki päälle menee kuin veitti sulaan voihin

-SS-

En kyllä ihan ekaksi ala claasia purkaan kyljen kautta pillillä, ei mun ens syksyyn niin kiire ole , että ei vois vähän vaivaakin nähdä remonttiin tehdä. Enkä ole koneeseen niin kyllästynyt, että polttamaan alkaisin.....

Et ny jummartanu. Otetaan tietty se pöytä ensteks irti kolakuljettimesta. Muutaman minuutin homma. Sitten irrotetaan hihnapyöränsuoja vasemmalta ja hihna poies sieltä moottorin suunnalta.Ja tietty se toinenki hihna joka menee pöydälle päin. Irrotetaan korkeusmerkin vaijeri ja muut suojukset luukut ja tilpehöörit mitkä irti saa. Sitten laitetaan trukkipiikit tai joku muu kannatus kolakuljettimelle. Irrotetaan sylinterit sokat poies alta. Sitte kattotaan niitä saranoita joiden ympäri kiertyy se kola puimuriin nähden, otetaan siellä alla olevan semmosen läpän kannattimet, latanpätkä ja poikittain 60 mm tangonpätkä sinne alle ulettuu; ne on kahdella pultilla kiinni siinä kolakuljettimen alapuolen läpän kannakkeena. Ne on irrotettava, koska muuten ei tule kolakuljetin pois, ottaa se pieni kanttaus kiinni. Se läppä on saranoitu kas. Sitten irrotetaan puintikelan etuluukku. Sitten taas kiinnitetään huomio siihen saranointikohtaan: Lyödään semmoinen työntävarrentapin näkönen ylös siitä laakeroinnin etureunasta, kummaltakihn puolelta siis, pitää irrottaa semmoset peltilukitukset tietty ensin. Sitten lähtee se kääntölaakerin etupuolisko pois. Siihenhän palikkaan sitä molyrasvaa olis kerran vuodesa siveltävä. Nyt voidaan peruuttaa puimuri pois kolakuljettimesta.

Sitten sen kolakuljettimen purku on se vaikeempi juttu ilman kovia otteita, koska se yläakseli on kasattu niin sinne kolakuljetinkopan yläpäähän että se on työnnetty sisään siitä sivupellin (paksua levyä !) aukosta niiden ketjupyörien "läpi" siellä sisällä ja kiilat on lyöty kiinni ja sitten laakeripesä ja laakeri ulkopuolelta kiinni siihen levyyn. Muuten kietomissuojat on miljoonalla pikkupultilla kiinni siinä akselin ympärillä, niin että rattaat vaan hiukan pilkistää sieltä raosta. Kun kaikki on piukassa, on aika pa***mainen homma purkaa siellä laatikossa niitä kiiloja ja saada vielä joku romulaakeri pois akselilta. Kummallakin puolella on ainakin laakerinpoistohomma, ja on hihnapyörä ja levykytkin siellä vasemmalla lisäksi kato. On mukavampi viedä se pötkö verstaalle ilman sitä koko kolakuljetinkoppaa, eli vaan se akseli laakereineen ja vetorattaineen ( 3 kpl) ja siis pala pois vaan rohkeesti kummankin puolen pellistä että vois sitten purkaa rauhassa. Se ei oikeasti ole peltiä sen kolakuljettimen sivu siellä laakerointipisteen kohdalla vaan jotakin 3-4 mm levyä, jota on hyvä hitsata takaisin kuosiinsa.

Itse olen melko epätekninen, mutta nämä paikalliset pajat ja ammattihitsaamot tekivät sen homman alta aikayksikön, kun itse olin pitelemässä ja nostelemassa osia trukilla ammattilaiselle paloiteltavaksi. Saahan sitä koittaa naputella ja liukuvasaroida ja muuta kyyristellä siä kopassa, mut helpommin se meni kunnon pajalla.

Voit laittaa YV:tä jos kiinnostaa enempi mulla on joitakin osia jäljellä. Varaudu myös uusimaan kolakuljettimen ketjun yläohjain ja sen akselin ympärille kääritty kietomissuojapeltiryhmä. Nekin tehtiin uudet, kun olivat aika puhki ja osa rutussa.

Tuosta polttelusta:

Kun katsoo käytettyjen puimakoneiden tarhaa, aika monessa koneessa on juuri tällä tavalla nypätty joku läpimenevä akseli laakerilevyineen pois, ei laadukas brändi estä suunnittelijaa olemasta täysin pölö, mitä tulee myöhemmin tehtävän purun ja kasauksen suunnittelemiseen.

Kun itse oli töissä päivät, oli kesällä tehtaan pihalla siä trukkilavan päällä se 48:n kolakuljetin, siihenkin meni puolentusinaa iltaa sitä purkaessa ja osia lajitellessa. Rusketusta sai mukavasti siinä. Eli kyllä siinä riittää moneksi puhteeksi pulttienaukasua ilman sen oikeesti kireen paketin purkamista ! Muistelen tässä siis vain tän asian, onha siinä ihmeteltävääkin ei se mene mitenkään keskeytyksettä van joutuu kääntelemään ja vääntelemään sitä kolakuljetinta, etä misä se on kii.

-SS-

[Jari]

Kiristelin tänään kaikki pöytään kuuluvat ketjut ja hilppeet,samoin kolakuljettimen. Oiskohan tuo vain venynyt,mittarissa vasta hiukan alle 800tuntia? Puitavat massat olleet kyllä suht rajuja,suuri osa puinneista tuoreviljaa litistykseen,muutenkin korsi tuppaa olemaan vihreää vaikka jyvät kypsiä. Ja paljon suojaviljoja joista heinä puskemassa läpi,viime viikolla sain tällaisessa kolakuljettimen ensimmäistä kertaa tukkoon ilman kantoa,syöttöä ei saa millään tasaiseksi ko. heinänmoskassa. Liekö sitten ketjut loppu, ainakin olleet töissä vrt. normi kuivanviljan puinti.

Kiristysvara alkaa loppumaan,kiristys ruuvia jälellä joku milli eikä oikean puolen kiristintä saanut lukittua normaalilla 3/4" 24mm hylsyllä. Piti ottaa pienemmän sarjan hylsy ja siihen nivelristikko, kiristimen lukituspultti alkaa kadota pakin pyörän alle,ei riitä pyörässä oleva reikä. Oire kertoo taudin Kiristin mielestäni reippaasti,oli selkeästi löysällä mutta nyt hyttiin kuuluu mielestäni jopa selvemmin ko. kalkatus, kiritetty vähintäänkin ohjeen mukaan. Joskus kokeilin löysätäkin mutta eipä auttanut asiaan.

Näin ne asiat selviää, en ole yksin "ongelman" kanssa. Hirveä vika,oudon iso ääni

[satakolmeviis]

Mitä mahtaa löytyä, kun ruvetaan talven aikana tekemään huoltoa Claasiin, pitäis kolkuljettimen ketjut vaihtaa, kohlimien laakerit, kaikki öljyt, pari hihnaa ym mukavaa

[Jorma]

Kiristelin tänään kaikki pöytään kuuluvat ketjut ja hilppeet,samoin kolakuljettimen. Oiskohan tuo vain venynyt,mittarissa vasta hiukan alle 800tuntia? Puitavat massat olleet kyllä suht rajuja,suuri osa puinneista tuoreviljaa litistykseen,muutenkin korsi tuppaa olemaan vihreää vaikka jyvät kypsiä. Ja paljon suojaviljoja joista heinä puskemassa läpi,viime viikolla sain tällaisessa kolakuljettimen ensimmäistä kertaa tukkoon ilman kantoa,syöttöä ei saa millään tasaiseksi ko. heinänmoskassa. Liekö sitten ketjut loppu, ainakin olleet töissä vrt. normi kuivanviljan puinti.

Kiristysvara alkaa loppumaan,kiristys ruuvia jälellä joku milli eikä oikean puolen kiristintä saanut lukittua normaalilla 3/4" 24mm hylsyllä. Piti ottaa pienemmän sarjan hylsy ja siihen nivelristikko, kiristimen lukituspultti alkaa kadota pakin pyörän alle,ei riitä pyörässä oleva reikä. Oire kertoo taudin Kiristin mielestäni reippaasti,oli selkeästi löysällä mutta nyt hyttiin kuuluu mielestäni jopa selvemmin ko. kalkatus, kiritetty vähintäänkin ohjeen mukaan. Joskus kokeilin löysätäkin mutta eipä auttanut asiaan.

Näin ne asiat selviää, en ole yksin "ongelman" kanssa. Hirveä vika,oudon iso ääni

Oletko varma, että ääni tulee kolakuljettimesta? Terä pitää myös aika kovaa ääntä, jos painimissa on väljää ja saattaa hajottaa teränkäyttölaitteen. Homma on helppo kokeilla käyttämällä konetta pöydän nivelakseli irti, jos kolisee ilman nivelakselia niin vika on syöttökuljettimessa.

[SS]

Niin, nyt muuten muistin, miksei niitä laakereita noin vaan saakaan pois yläakselin ollessa paikallaan kolakuljettimessa !

Ne laakerit ovat pallomaiset ja ne vaihdetaan siihen pesään juuri samalla tavalla kuin vaihdettavat pallonivelet vanhaan foortiin. Eli se laakeri pyöräytetään poikittain ja sitten se tulee niistä koneistetuista löydemmistä kohdista poies. Eli kyyl se laakeripesä laakereineen pitää saada kokonaisena pois akselin päältä että tervemenoa vaan. Mut oli ihan toinen juttu kun saatiin se paketti verstaalle sellaisenaan ja hydraaliulosvetäjiin ja prässeihin kii. Sitä en muista tuleeko ratas sitä sivulevyn aukosta läpi jos ei, on se purettava se kiilakiinnitys siellä kolakuljetinkopan sisässä.

-SS-

[eberi]

Tuon kolalaakerin rasvausprojektista kun lukee, niin voi taas ihmetellä saksalaisen insinöörin typeryttä. Varmaan kivaa kun hajoaa kesken puintien.

[massikka135]

noniin eka syksy lähes takana 48 domilla... vikoja tullu useita... kytkinremontti mukaan lukien...

[satakolmeviis]

noniin eka syksy lähes takana 48 domilla... vikoja tullu useita... kytkinremontti mukaan lukien...

Ja sait puitua öö 15ha?

[massikka135]

jotai sitä luokkaa ehkä vähä enempi en oo täysin varma noist pinta aloist isä niist enemmän tietää ei voi muuta sanoa ku et kyl se sampo on mun mielest puimuri eikä claas...

[satakolmeviis]

Niin, toi 48 on sellanen koeruutupuimuri

[eberi]

Missä tuntimäärässä meni kytkin?

[massikka135]

tossa jo toinen kytkinremontti toinen omistaja tehny pari vuotta sit ekan kerran... nyt mittarissa 1540 H

[satakolmeviis]

Onpahan raju ero vanhalla ja uudella kuuskasilla,nopeuksissakin. 4.5km/h hitaimmillaan kakkosella,6km/h menee vajaalla 1100 ja 12km/ reilulla 2000 kierroksella. GPS:llä mittaillut vauhdit ja tehnyt mittaristoon merkit,5-7km/h normi puintivauhti, huonommassa laihossa voi ajaa kovempaakin. Itte ruttuutelin perjantaina ja lauantaina 30ha, satoa tuli 3000-4000 hehtoa,lähempänä tuota ylempää määrää. Enkä ajanut "länkiä vasten",sillai että kone kestää ja menee nätisti. Tavara kun oli märkää,niin puintitehoa rajoittaa kuskin järki,erottelukyky kyllä piisaa
Oli paras rykäys koskaan,normipäivänä hyvä jos saa sen 1000hehtoa. Tuohonkin sisältyi kilometrikaupalla suuntaansa siirtymiä lohkoilta toisille,9 lohkoa. Optimioloissa voisi saada päivässä kasaan 2000hehtoa? Tällekin koneelle pitää olla melkoinen kuivauskapasiteetti tai sitten kuten yo.esimerkissä, littuviljaa.

Eli jäi kone vaihtamatta viime talvena,kiitos kauppiaiden. Puidaan mitä ehditään,olettamuksella ettei kolmatta PSkaa syksyä voi tulla...

Kuuskasin ja viiskasin erot on melkoiset,kummastaki tuoreimmista versioista kokemuksia yhteensä 1500 tuntia. Ei usko ennenkuin kokee. Eron huomaa mm. tehontarpeena,kuuskasi tarttee ne turbon ja välijäähdytyksen tuomat lisähepat

Laitetaan nyt tännekin omat gps mittaukset, niin kauan kuin ne vielä muistan.

Ilman variaattoria, eli n.900 rpm = 4,4km/h
1000rpm = 5km/h
1200rpm = 6km/h
1500rpm = 7,5km/h
1800rpm = 9km/h

Tuossa kun on tullut noita peltojen reunoja niiteltyä ja samalla oon kattonu, että paljonko claas on päästänyt peltoon.
Näyttää siltä, että eniten menee peltoon silloin kun ajetaan ensimmäistä kierrosta ympäri tms. jolloin yleensä mennään ilman variaattoria eli n. 4,5km/h. Kun keskellä peltoa, missä on pitkää suoraa ja puretaan vauhdissa oon ajanut semmoista 6-8km/h ei ole ollenkaan jyviä pellossa

Ja kelan kierrokset oon pyrkiny pitämään ohralla siellä 1250-1300rpm, kun ohjeissa lukee 1300-1500. Tuntuu, että menee kohlimilta jyviä peltoon.

[Cultor]

Laitetaan nyt tännekin omat gps mittaukset, niin kauan kuin ne vielä muistan.

Ilman variaattoria, eli n.900 rpm = 4,4km/h
1000rpm = 5km/h
1200rpm = 6km/h
1500rpm = 7,5km/h
1800rpm = 9km/h

Suomentakaas klaassimiehet vähän, mä olen viimeksi ajanut Claasilla (Europa) joskus vuonna -69. Mitä tarkottaa 'ilman variaattoria' ja mitä nuo kierrosnopeudet, eikö Claasissa ole (ajo)nopeusmittaria?