Puinnit 2007

[NISU]

Kaikki kuminat puitu ,sato huonoin vuosiin noin 500kg/ha ,jospa ensi vuonna paremmin!

[Auts]

Tänään alkoi kauran puinti. Kosteus 22%, metsäreunoista puidussa satsissa.

[Make]

Puinnit ohi. Vähän jäi oljenpaalaus kesken.

[jari2]

Tänään saatiin ohrat puitua ja ehkä ens viikolla pääsee kauran puintiin

[marklain]

Meikä sai myös sunnuntaina ohran puinnit päätökseen.
Scarlett ja kosteus pyöri siinä 16 ja 18% välillä.
HLP on suurinpiirtein 75kg

Määrällisesti sato jäi omasta mielestäni keskivertoa alhaisemmaksi.

[SS]

Akusti ruis ja Tarso vehnä tuli loppuviikosta puitua, puintikosteutta oli vielä 25-30%, mutta kun sateita lupaili. Satoa tuli odotetun kohtalaisesti ruista melkein 3tn/ha hlp 79kg ja vehnää melkein viisi hlp 79kg.

Olen itse hiukan epäilevä koko syysvehnänviljelyn järkevyydestä, jos satotaso on 5 tonnia. Sanoisin, että 9 tonnia, niin kuin 2001 satokisan kärkiporukalla, pitää tulla, jotta maksaa vaivan. Siis lisävaivan nykymallin mukaiseen satoisaan kevätvehnään verrattuna. Eikä kelpaa enää kasvipeitteisyydeksikään ! Pthyi.

Esimerkkinä monelta vuodelta, syysvehnällä yli 3 tonnin sadon saadakseen joutuu ainakin laittamaan:

- Topsin/ Beret yms peittaus
- kahukärpäs- ja viirukaskasruiskutukset lämpimänä syksynä
- talvituhoruiskutus Basso, joka toinen vuosi Topsin/Amistar (kallis !)
- 30 kiloa ylimääräistä typpeä
- keväällä vähintään Ally & Primus isoiksi kasvaneiden saunakukan ja mataran torjumiseksi
- Zenit härmäsaastunnan torjumiseksi
- CCC
- loppukesällä Stereo/Tilt ja typpiliuos valkuaisen nostamiseksi
- Mahdollisesti Moddus/Terpal

Ja satoa tulee viisi tonnia. Joo.

No , sitten Zebraa on ollut "täytteeksi" jo useana vuotena peräkkäin:
- Siemen siilosta
- olen kylvänyt ilman NPK:ta, pelkillä siemenvantailla (kun en ole viittinyt sotkea keväällä konetta)
- oraalla levittänyt 400 kg pintaan oulunsalpietaria samalla kun olen antanut syysvehnälle sen toisen levityksen.
- Express tai muu halvin gramma-aine
- ei yhtään tauti- tai lakoruiskutusta

Ja satoa viisi tonnia, viime kesänä kuusi tonnia.

Niin, niille, jotka alavat änkätä tähän, olen myös tehnyt "kasvuohjelman mukaisia" kevätvehnälohkoja, ja näinä muutamana tulisen kuumina ja kuivina kesinä kaikki ylimääräiset ruiskutukset ovat vain stressanneet viljan aivan ruskealaikkuiseksi kääpiöksi ja loppukin sato on haihtunut kuin saharan ilmaan.

Ja syysvehnän ja kevätvehnän puintiaikojen ero on ollut 8-10 päivää. "Vanhanajan" kesinä luonnollisesti satoisaa ja myöhäistä kevätvehnää puidaan vasta syys- lokakuun vaihteessa, mutta tokkopa nuo ilmat tuosta enää muuttuvat entiselleen.

-SS-

[traktorikuski]

Elvi ruista tuli puitua 9-11.8.Satoa tuli ihan mukavasti, mutta tosi epätasaisesti valmistunut. Viskosa ohraa kokeilin eilen, sekin oli tosi epätaista tavaraa. Kylvetty 11.5. Seuraavaksi olis Juuso ruista, miten kestävää sakoluku sillä on? Viime vuonna sakoluku oli 184, mutta se ei saanu yhtään vettä, mutta tänä vuonna ku sataa joka toinen päivä. Putoileeko se yhtä nopeasti kuin syysrukiit vai onko se kestävämpi?

[SS]

Siis Juusolla on ollut alhaisempi sakoluku, mutta en itämisherkkyyttä osaa arvioida. Ei nyt ainakaan Amilon tasoa. Rento korsi ja kahujyvän oloinen sato ei innostanut, Amilon aikoina sitä kevätruista kokeilin muutaman kerran, kevätrikottuun ruismaahan. Nyt kun Elvi ja Riihi ovat varsin viljelyvarmoja ja vaatimattomia, ei itsellä ole kevätruis oikein ottanut tulta enää.

-SS-

[claas58]

Akusti ruis ja Tarso vehnä tuli loppuviikosta puitua, puintikosteutta oli vielä 25-30%, mutta kun sateita lupaili. Satoa tuli odotetun kohtalaisesti ruista melkein 3tn/ha hlp 79kg ja vehnää melkein viisi hlp 79kg.

Olen itse hiukan epäilevä koko syysvehnänviljelyn järkevyydestä, jos satotaso on 5 tonnia. Sanoisin, että 9 tonnia, niin kuin 2001 satokisan kärkiporukalla, pitää tulla, jotta maksaa vaivan. Siis lisävaivan nykymallin mukaiseen satoisaan kevätvehnään verrattuna. Eikä kelpaa enää kasvipeitteisyydeksikään ! Pthyi.

Esimerkkinä monelta vuodelta, syysvehnällä yli 3 tonnin sadon saadakseen joutuu ainakin laittamaan:

- Topsin/ Beret yms peittaus
- kahukärpäs- ja viirukaskasruiskutukset lämpimänä syksynä
- talvituhoruiskutus Basso, joka toinen vuosi Topsin/Amistar (kallis !)
- 30 kiloa ylimääräistä typpeä
- keväällä vähintään Ally & Primus isoiksi kasvaneiden saunakukan ja mataran torjumiseksi
- Zenit härmäsaastunnan torjumiseksi
- CCC
- loppukesällä Stereo/Tilt ja typpiliuos valkuaisen nostamiseksi
- Mahdollisesti Moddus/Terpal

Ja satoa tulee viisi tonnia. Joo.

No , sitten Zebraa on ollut "täytteeksi" jo useana vuotena peräkkäin:
- Siemen siilosta
- olen kylvänyt ilman NPK:ta, pelkillä siemenvantailla (kun en ole viittinyt sotkea keväällä konetta)
- oraalla levittänyt 400 kg pintaan oulunsalpietaria samalla kun olen antanut syysvehnälle sen toisen levityksen.
- Express tai muu halvin gramma-aine
- ei yhtään tauti- tai lakoruiskutusta

Ja satoa viisi tonnia, viime kesänä kuusi tonnia.

Niin, niille, jotka alavat änkätä tähän, olen myös tehnyt "kasvuohjelman mukaisia" kevätvehnälohkoja, ja näinä muutamana tulisen kuumina ja kuivina kesinä kaikki ylimääräiset ruiskutukset ovat vain stressanneet viljan aivan ruskealaikkuiseksi kääpiöksi ja loppukin sato on haihtunut kuin saharan ilmaan.

Ja syysvehnän ja kevätvehnän puintiaikojen ero on ollut 8-10 päivää. "Vanhanajan" kesinä luonnollisesti satoisaa ja myöhäistä kevätvehnää puidaan vasta syys- lokakuun vaihteessa, mutta tokkopa nuo ilmat tuosta enää muuttuvat entiselleen.

-SS-

Syysvehnän etu verrattuna kevätvehnään on syysviljan sopivuus kuiviin savimaihin jotka ovat osin rinnettä. Kevätvehnä onnistuu kyllä jos kaikki menee nappiin; ei saa tulla sadetta ennen orastumista koska silloin on paras sato mennyt vaikka kuorettuman rikkoo äkellä. Lisäksi pitää tulla sopivasti sadetta oraalle mikä ei usein onnistu koska alkukesä on täällä hyvin kuiva. Jos ei sadetta tule oraalle niin niin pienet jyvät ja sato. jne.
Suurin riski syysvehnillä täällä on kevät koska lumi sulaa aikaisin jos sitä ylipäätän on ollut ja sen jälkeen kevättuuli ja aurinko kuluttaa orasta hirveästi.
Puintiajoissa olet oikeassa. Vuonna 2005 Gunbon puintien päättyttyä aloitin saman tien aikaisin kylvetyllä Zebralla jonka puintikosteus oli alempi kuin Gunboon. Tosiin satoeroa oli melko paljon Gunbon hyväksi.

[Jari]

Tänään aloitin kaverin ohralla,eka läntillä kosteus 14%,toisella yli 20%.
Ellei huomenna ruista,jatkoa joskus ens viikolla sateiden jälkeen. Sitten taitaakin olla puitavaa samalle päivälle 100ha kun kaikille pitäisi puida yhtäaikaa

[-jk-]

Esimerkkinä monelta vuodelta, syysvehnällä yli 3 tonnin sadon saadakseen joutuu ainakin laittamaan:

- Topsin/ Beret yms peittaus
- kahukärpäs- ja viirukaskasruiskutukset lämpimänä syksynä
- talvituhoruiskutus Basso, joka toinen vuosi Topsin/Amistar (kallis !)
- 30 kiloa ylimääräistä typpeä
- keväällä vähintään Ally & Primus isoiksi kasvaneiden saunakukan ja mataran torjumiseksi
- Zenit härmäsaastunnan torjumiseksi
- CCC
- loppukesällä Stereo/Tilt ja typpiliuos valkuaisen nostamiseksi
- Mahdollisesti Moddus/Terpal

Ja satoa tulee viisi tonnia. Joo.

Nyt ei tullut panostettua syysviljoihin paljoa. Topsiinia meni vähän kylvökoneen peittaajalla, ruiskutukset jäi lumihome- ja kevään rikkaruiskutuksiin. Tarso olisi tarvinnut tautiruiskutuksen, mutta näytti niin puhtaalta tähkälletulovaiheessa ettei raaskinnut mennä sotkemaan. Urho pysyi ihmeen terveenä loppuun asti, ilmeisesti rypsi esikasvina vaikutti. Kärsi sitten taas enemmän kevään kylmyydestä ja kuivuudesta ja jäi paikoin harvaksi, sato noin 3500kg/ha. Ruis talvehti parhaiten, se jäi vaan jo syksyllä harvaksi, kun kylvö kauran sänkeen ei oikein onnistunut. Eikä satotavoitettakaan ollut kuin se 5 tonnia. Ja keväällä sitä laskettiin rukiin ja Urhon osalta.

[Tutti]

Tänään alottelin Tofta-ohralla. Puintikosteus 18% nurkilla.
Melko nopeesti valmistui kuitenkin. Maanantaina tuli kokeiltua tuota ensimmäisen kerran. Silloin kosteus oli vielä noin 25%, jäi vajaaseen säiliölliseen sillon.

[TumppiW]

Toissapäivänä puitu Anniina oli kosteudeltaan 18-20 % metsänreunassa. Tänään kävin kokeilemassa toista lohkoa, kosteus iloiset 27%.
Kylvetty 10.5. Sato jäi heikoksi (3500 kg/ha), olisi kaivannut tautiruiskutuksen jyvien täyttymiseksi. Vehnä oli apilanurmen suojaviljana, jos sateista jatkuu pitkään, apila kasvaa läpi... odotellaan.

Edit: Jatkoin härkäpavulla. Sato tuommoiset 4000 kg/ha, eli aika hyvä ottaen huomioon, että harmaahome pudotutti lehdet ja osa paloista jäi peltoon kun ei uskaltanut laittaa pöytää maahan asti... Hauska kasvi, mutta hidas puitava.

[Agronautti]

Tiistaina aloittelin puinnit Voitto-ohralla, kosteus siinä 20%..vajaa 5ton/ha.. tänään ohrat loppuun eli se toinen lohko , suopellolla jossa paha lako ja juola läpi..kosteus yli 25%. Pakko oli ottaa pois kun sateita lupailee..tähkät&jyvät oli isot ja tuosta taisi kuitenkin se viitonen lähteä.. Kyllä ohra on pa**a vilja, en taida enää ohraa laittaa..

Eilen puin 1 ha Anniinaa pois ruis"kokeilun" tieltä, kosteus 19-25%, yön yli oli kärryssä eikä ollut lämmennyt yhtään:shock:.. Tänään jatkoin samaista vehnää nyt kosteus 17-22%..sato tässäkin 5 kieppeillä, kirvat taisi viedä kovemman sadon ...tämä lohko kylvetty 8.5...

[SS]

Magnifik ei nyt nin rehuvehnää ollutkaan.

Sako 330
Valkuainen 12,7
Hl-paino 82,2

-SS-