-= Maatalous Foorum =-

Sepe kirjoitti:Ei tuo XJ ihan loppupään koneita ole, tuon jälkeen on väri, vantaisto ja listimet muuttuneet...

Taitaa olla 1995 mallin kone...

Koneen historiaan saatu selvyys ja se on valmistettu jo 1997, mutta palautunut tehtaalle vaihtokoneena muutaman vuoden ikäisenä ja jäänyt sinne punaisen ladon perälle varastoon useammaksi vuodeksi ja on siten tehtaalta viimeisenä ulos myyty 200:nen Juko mutta oli siinä vaiheessa jo useamman vuoden vanha. Koneessa on kaikki elevaattorit kumireunaisia, ei hyvä näillä keleillä? Jokunen yksirivinen Jukokin on joskus ollut Edenhall-vantaalla varustettuna myynnissä, liekö menee paremmin sitten märässä kelissä.

Edenhall-koneella toimivan urakoitsijan kun löytäisi niin keikkaa olisi tarjolla! Olisi kuitenkin paljon pienempi akselipaino kuin Holmerissa.

Nuo kumireunaiset hihnat on toivottomat ihan millä kelillä tahansa. Täryvantaisessa onneks oli yhtenäinen alamatto joka autto jo jonkin verran. Yhtenäinen ylämatto ja teollisuusharja rummustossa auttoi hieman lisää että kyseisellä koneella pystyi nostamaan edes auttavasti savella. Toivottoman huono esilistin olikin sitten jo liikaa joten hihat palo ja isäntä hommas thyregodin. Toivottavasti löytyy joku avittamaan nostossa jollei kelit parane. Jollei ajot paina päälle niin vielä ei ihan toivoton kiiru ole joten ehtii vielä nostokelejä ehkä hieman odotella kunhan varmistaa että urakoitsija on sitten tarvittaessa saatavilla. Säät tosin harvemmin paranee enää tässä vaiheessa. Hankala vuosi noston suhteen osui aloittavalle juurikasviljelijälle mutta toisaalta satopotenttiaalia onkin sitten ihan mukavasti. Toivottavasti onnistuu nostot.

Holmer ja Kleine saatavilla kun saavat omat osakastilat ajettua, hintaa reilu 300 hehtaarilta ja alvit päälle, joten urakointi kustantaa melkein 7000 euroa tälle alalle. Miksi muuten ne kumihihnaelevaattorit ei toimi märällä savella?

Miten on Thyregod pelannut pahalla kelillä?

Ei niitä varmaankaan vielä kannata ihan väkisin nostaa. Nostotappiot nousevat helposti suuriksi huonolla kelillä ja maan rakenne kärsii vuosiksi. Jossei kelit muuten parane, pikku pakkasella menee yleensä hyvin.

Siis itse elevaattorit toimii vaikka millä kelillä mutta kun suurin osa irtomullasta ei poistu siinä elevaattorissa kun ei ole tilaa varista niin rummustolle tulee aivan liikaa tavaraa ja sen jälkeen rummusto aika nopeaa tahtia tukossa. Vanhassa 1 rivisessä tuo elevaattori oli lenkeillä jolloin irtomultaa pääsi varisemaan huomattavasti enemmän. Tämän takia siirryttiin täryvantaaseen ja yhtämittaiseen leveään alamattoon jolloin hihnat jäivät kokonaan juurikasvirran ulkopuolelle ja näin saatiin lisää puhdistustehoa.
Tuo thyregod pelaa ihan ok huonossakin kelissä joskin multaa tulee sitten jo reilusti mutta samalla tavalla se meno lakkaa kuin kaikilla muillakin koneilla.Ensimmäisenä ongelmat alkaa kun savea alkaa kertyä seinämiin ja kun se irtoaa niin iso paakku tulee säiliöön.Samoin ruletit alkaa tukkeutumaan ja loputkin puhdistustehosta häviää. Nosto loppuu yleensä siinä vaiheessa kun aumalle pääsystä tulee vaikeaa, silloin on aika odotella sateen loppumista.

No nyt alkaa mennä perille ongelman ydin noiden hihnareunaelevaattorien kanssa! Tuon pellon tuhoutuminen vuosikausiksi juuri pelottaa noiden isojen hirmukoneiden kanssa kun akselipainot alkavat olla yli 15tn täysillä säiliöillä. Kuljetusvuoro vasta 24.11 joten aikaa siihen on kyllä vielä, meinaa vaan pukata stressiä päälle kun olisi kuitenkin jonkinlainen satokin tarjolla ja kelit ihan järkyttävän märät.

renkimikko kirjoitti:Siis itse elevaattorit toimii vaikka millä kelillä mutta kun suurin osa irtomullasta ei poistu siinä elevaattorissa kun ei ole tilaa varista niin rummustolle tulee aivan liikaa tavaraa ja sen jälkeen rummusto aika nopeaa tahtia tukossa. Vanhassa 1 rivisessä tuo elevaattori oli lenkeillä jolloin irtomultaa pääsi varisemaan huomattavasti enemmän. Tämän takia siirryttiin täryvantaaseen ja yhtämittaiseen leveään alamattoon jolloin hihnat jäivät kokonaan juurikasvirran ulkopuolelle ja näin saatiin lisää puhdistustehoa.

Mä olen nostanut kahdella Jukolla 20 ja 200:lla, kummassakin noissa oli rummusto vantaalta asti, eli elevaattorin paikalla oli lyhyistä rummuston tukeista tehty tunneli. Missä vaiheessa tuo versio on jäänyt pois?
20 tiettävästi oli kyllä vanha, jotain ihan alkupäätä mitä Jukolla oli kaksirivisiä tehty.
Siinä oli säiliöelevaattorikin puolet kapeampi kun 200:ssa, olisiko ollut sama kuin 10:ssä. Välitys oli muutettu nopeammaksi että ehtii vetämään jurtit säiliöön, säiliön etureunaa oli korotettu mutta silti jos kierrokset päästi traktorissa nousemaan turhan korkealle jytisi jurtit traktorin katolle..

Make kirjoitti:Ei niitä varmaankaan vielä kannata ihan väkisin nostaa. Nostotappiot nousevat helposti suuriksi huonolla kelillä ja maan rakenne kärsii vuosiksi. Jossei kelit muuten parane, pikku pakkasella menee yleensä hyvin.

Jotkut savimaat kuten mulla menee hyvin jos oikein hiton märkää eli vesi seisoo tai sitten just pikku pakkasella kun savi murenee ja varisee pois. Nyt sunnuntaina kun kokeilin niin teki sellaista kivaa savipalloa juurikkaiden sekaan...

Väkisin ei kannata nostaa, turhaa itsensä ja koneiden kiusaamista.

Mulla samalla värityksellä oleva XJ100, muistaakseni -97 mallinen... Esilistimellä ei hommia tänä vuonna kun ajan niittosilppurilla rivit puhtaaksi.

Neljä vuotta tuli 200-Jukolla nosteltua (n40ha/v) ennen kimppa Edenhallia. Eroa ei paljonkaan ollut Juko 100 kun samaa lohkoa ajeltiin joskus kokeeksi.
Tänä vuonna kun jurtti on iso voi vantaan takaosaa avata reilusti. Päästää silloin osan savesta jo vantaalta läpi eikä nosta sitä rummustolle. Puhdistus myös helpottuu kun avara vannas ei "linttaa" sitä savea jurttiin niin tiukasti.
Poista koneesta rummuston takana oleva suoja, se on oikea kurapesä. Työturvallisuus kait sen vaatisi jos on vieraita hommissa.
Takana ylimmän puhdistusrummun yllä (rummun ja ylärungon välissä) oli ainakin omassa 200:ssa säädettävä kumieste. Nosta se niin ylös kuin saat tai poista kokonaan jos sieltä ei tule jurtteja ulos.
Monta kikkaa kyllä on, ei näillä keleillä vielä pitäisi homma olla mahdotonta.

Taisi olla jotain 1994 tai 1995 kun tuo uudenmallinen kaksrivinen juko tuli markkinoille ja tuo tunneliversio poistui mallistosta.
Tuosta jukosta saa heittää kaikki suojat ja esteet heti alkuunsa pois tai ainakin me heitettiin. Jukon ongelma näillä keleillä savimaalla on ne nyrkinkokoiset savipallurat joita tuo rummusto auttamatta sorvaa. Tätä ongelmaa poistamaan laitettiin rummustoon katuharja jota hydraulisesti pyöritettiin. Tämä toimikin ihan hyvin ja samalla se painoi juurikasmassaa vasten rummustoa jolloin puhdistusteho parani. Laahavantaisesta 200 ei ole kokemusta koska se näillä savilla ei toimi. Senverran on itselläkin kokemusta jukosta että kyllä näillä keleillä ja näillä savilla on jukon rajat vastassa jos haluaa edes auttavasti puhdasta juurikasta mutta maalajikysymyksiähän nämä puhdistuvuudet on.

Ainakin Sauvossa on savimaat nyt niin märkiä että savipalloja ei tule. Ongelma alkaa paikoin olla ja peltojen kantavuus.

Tiimo kirjoitti:Neljä vuotta tuli 200-Jukolla nosteltua (n40ha/v) ennen kimppa Edenhallia. Eroa ei paljonkaan ollut Juko 100 kun samaa lohkoa ajeltiin joskus kokeeksi.
Tänä vuonna kun jurtti on iso voi vantaan takaosaa avata reilusti. Päästää silloin osan savesta jo vantaalta läpi eikä nosta sitä rummustolle. Puhdistus myös helpottuu kun avara vannas ei "linttaa" sitä savea jurttiin niin tiukasti.
Poista koneesta rummuston takana oleva suoja, se on oikea kurapesä. Työturvallisuus kait sen vaatisi jos on vieraita hommissa.
Takana ylimmän puhdistusrummun yllä (rummun ja ylärungon välissä) oli ainakin omassa 200:ssa säädettävä kumieste. Nosta se niin ylös kuin saat tai poista kokonaan jos sieltä ei tule jurtteja ulos.
Monta kikkaa kyllä on, ei näillä keleillä vielä pitäisi homma olla mahdotonta.

Mulla ei tuota kumiestettä ylärullan päällä ole, eikä sieltä oikeestaa tule kuin päisteessä ylös nostaessa jotain pieniä ulos. Tosin tässäkin on kaks versioo eli onko se ylin pitkä- vai pätkärulla?
Pätkärulla ylimpänä oli ilmeisesti lisävaruste?

Nyt kokeiltu myös Juko 10:llä mutta olipa niin märkää että jämähti Valmet 305 ja Juko 10 peltoon. Täytyy kai uskoa että ne juurikkaat on annettava olla ja nostetaan sitten jos joskus keli kuivuu tai sitten ei nosteta lainkaan.

Tuossa lienee ongelma maan "tottumattomuus" sokerijuurikkaan viljelyyn. PItkään viljellyillä plinisavilla vesi ei mene maahan vaan juoksee kaltevia pintoja pitkin poin. Pinta voi olla liukas velli, mutta pohjalta tosiaan löytyy vaalea ja kivikova kerros, josta esim. piikkilevikkeet saavat pitävän otteen.

-SS-