Re: Rotoseeder kylvölaite saneeraus ja kerääjäkasvien kylvöö
Lähetetty: 02 Kesä 2015, 21:26
Mikä mahtaisi olla nopea kasvi keräämään ravinteet pommiin menneeltä kevätrapsipellolta? Suunnitelmissa kylvää lohkolle syysrapsi loppukesästä.
Jokaisen mielipiteille/ideoille avoin keskustelupalsta, maatalouden eri aiheista. Tule mukaan keskustelemaan. Jollet ole vielä rekisteröitynyt, paina rekisteröidy-tekstiä alapuolella.
http://murtola.com/foorum/
Ei harmainta haisua, mutta onko saunakukan ruiskutus kustannustehokasta, kun ruis on aika kova kaveri kilpailemaan?SS kirjoitti: Eli siis luomusta taitaa olla kysymys. Miten matara- ja saunakukkateho ruiskutuksissa voidaan varmistaa ?
--
Olisi kiintoisa nähdä, miten se apila puolitoista metriä korkeassa ruispöheikössä oikein selviää, kun siellä ei selviä mikään rikkakasvikaan. Ja silppurin pahnaputukarhoon ei tule ei jäännösviljaa ei juolaa ei mitään. Nämä siis sellaisia täystiheitä 140 kg typpilannoituksen ruiskasvustoja. pH 7.2.
40 v sokerijuurikkaan viljelyä. Aluksi 2007 oli niin kovaa, etten saanut sarkakyntövälttiä menemään maahan. Jos meni maahan toppasi vetokone. Hydrein paluuauran siipi nousi vaan kyljelleen ja viilu jäi pystyyn. Piikkipyörillä sitä peltoa on kynnetty ja vetoakseleita kieroonnutettu. Kaikki ravinteet tummanvihreänä, mutta kuparit ym. tietenkin huonosti liukoisena. P-luku siinä 100 nurkilla.TumppiW kirjoitti:Ei harmainta haisua, mutta onko saunakukan ruiskutus kustannustehokasta, kun ruis on aika kova kaveri kilpailemaan?SS kirjoitti: Eli siis luomusta taitaa olla kysymys. Miten matara- ja saunakukkateho ruiskutuksissa voidaan varmistaa ?
--
Olisi kiintoisa nähdä, miten se apila puolitoista metriä korkeassa ruispöheikössä oikein selviää, kun siellä ei selviä mikään rikkakasvikaan. Ja silppurin pahnaputukarhoon ei tule ei jäännösviljaa ei juolaa ei mitään. Nämä siis sellaisia täystiheitä 140 kg typpilannoituksen ruiskasvustoja. pH 7.2.
Ja ehkä pitää tarkentaa, että se passeli ajankohta on ennen viimeisiä kunnon yöpakkasia. Rouste vetää siemenen pari milliä maan sisään ja itäminen lähtee käyntiin, kun maa lämpeää.
Lajikekysymys on oikein oiva, itsekin seurailen kauhulla, kun Vysocaneja ei näy juuri laisinkaan rukiin seassa. Olisiko kevään myöhäiset yöpakkaset sittenkin niitanneet uusiseelantilaiset apilat? Sonjassa vara parempi?
Mutta sitä pitää hämmästellä, että jos pH on 7.2, kalsiumia ilmeisesti riittävästi, ruista kierrossa ja maat ovat tiiliskiveä. Rukiin jäljiltä pellon pinta on kuitenkin aika pehmoista, ja jos minimimuokkaus luonnistuu, pintaan saa melkoisen kukkamullan, etenkin jos satotasot ovat kohdillaan ja kompostoituvaa olkimassaa vähintään riittävästi. Vai onko pellossa kumminkin liikaa magnesiumia? Mielenkiintoista..