-= Maatalous Foorum =-

Tämä on tosi mielenkiintoinen aihe, tästä oppii enemmän kuin maatalouskoulussa aikoinaan

Itsellä ollut viime vuosina enemmän kokeilua kuin suoraviivaista toimintaa. Tänäkin vuonna lähes kaikille lohkoille rikka+korrensääde+tauti-aineet vertailun vuoksi. Aika hyvin vuosikin on tullut vastaan lämpötiloineen, ainoastaan viime viikon ruiskutukset meni melkein yli rajan mitä on järkevää tehdä, kun kosteutta saisi olla lisää. Omat sekoitukset meni rikkojen osalta (kyntö tekee tehtävänsä ja viime syksynä juolat hyytyi onnistuneesti) menee MCPA tai +Logranilla hinnan ja helppouden kannalta, myöhemmin Terpal/Moddus/Cerone + Prosaro/Comet+. Saa nähdä miten onnistuu, toistaiseksi näyttää hyvältä mutta vettä saisi tulla kohta sopivin määrin.

Mielenkiinnosta voisi heittää vastakysymyksen:
- onko sellaista ainetta jota ei kannata käyttää (siis sääntöjen mukaan käyttötarkoitukseensa) ja josta ei ole käytännön hyötyä näkynyt selvästi tai se on aiheuttanut enemmän kuluja tai haittoja kautta linjan?

Cultio kirjoitti:
Mielenkiinnosta voisi heittää vastakysymyksen:
- onko sellaista ainetta jota ei kannata käyttää (siis sääntöjen mukaan käyttötarkoitukseensa) ja josta ei ole käytännön hyötyä näkynyt selvästi tai se on aiheuttanut enemmän kuluja tai haittoja kautta linjan?

Roxion (BASF dimetoaatti) hallan uhatessa tai kovalla helteellä. Vioittaa selvästi. Selvä ero ruiskuttamattomaan.

Sportak / Basso syysruiskutuksena talvenkestävälle perinteiselle rukiille täällä vähälumisilla alueilla. Kevättuhot ovat kaameat, ja aivan selittämättömät, nyt olen pitänyt lumihomeruiskutuksissa taukoa muutaman vuoden, alkanut taas rukiinviljely maistua, vaikka sitä hometta on selvästi näkyvissä, mut sieltähän se oras nousee.

Pienannosaineiden ruiskutus noin 3-lehtiasteella. Tämänhän huomasivat ainevalmistajat itse, että jossakin tilanteissa liian aikaiseen tehdyt pienannosrikkaruiskutukset tuhosivat kasvupisteen kyvyn tuottaa kunnollisia tähkiä. Muutenkin lehtivaikutteisten pienannoaineiden ruiskuttelu täysin puhtaaseen rutikuivaan kevät-oraaseen on ihan turhaa, myöhäinen ruiskutus on tullut nykyään entistä selvemmin muotiin, nin onkin edes jotakin torjuttavaa näkyvissä..

Kevätvehnän tauti- sekä kasvunsääderuiskutus (siis kummatkin) kuivana kesänä. Kaikki maatalouskaupat lainaavat vuoden 2007 tai vuoden 2004 Västankvarnin koetulosdokumenttia (sademäärät semmosta 300% normaalista) tukeakseen ainemyyntejänsä, mutta kun katsoo esimerkiksi kuivan vuoden 2006 dokumenttia:
http://www.vastankvarn.fi/document/Fors ... rt2006.pdf
Niin voidaan nähdä, että 1. Kummankin torjunnan tekemisellä alennettiin satoa useimmilla lajikkeilla verrattuna täysin tekemättömään. ja 2. Valkuaispitoisuus laski jopa kahdella prosenttiyksiköllä: ( Bild 16.)

Nämä käyvät yksiin omien havaintojen kanssa. Muinakin vuosina on ruiskutusten ansiosta osa valkuaisesta siirtynyt satoon eikä valkuaissato ole suurentunut välttämättä samassa suhteessa. Yhtä kaikki olen hyvin epäilevä rutiinomaisen ns. A-tautiruiskutuksen (rikkakasviruiskutuksen yhteydessä) järkevyydestä: B-ruiskutukset (eli tähkimisvaiheessa) näyttävät tehonneen huomattavasti paremmin ruiskutukseen kulutettua raha- ja ainemäärää kohden

-SS-

Cultio kirjoitti: Mielenkiinnosta voisi heittää vastakysymyksen:
- onko sellaista ainetta jota ei kannata käyttää (siis sääntöjen mukaan käyttötarkoitukseensa) ja josta ei ole käytännön hyötyä näkynyt selvästi tai se on aiheuttanut enemmän kuluja tai haittoja kautta linjan?

Aineiden vaikutusta voi tehostaa esim. rypsiöljyllä n 0,5/ha ruiskutus ainoastaan aamulla ei helteen jälkeen...
Tuo Roxion/dimetoaatti aiheuttaa saman efektin eli sekin seoksessa mieluummin aamulla .
Aamu juurikkaan viljelijällä alkaa kello 04.00, yleensä parhat kelit ruiskutuksiin...

tekis mieli ajaa tolle streif-ohralle tautiaine + typpiliuos. lähinnä jyväkokoa tavoittelisin lisää. sitä on vaan 3 ha ja meinaan siitä siementä jatkaa itelle, tähkällä on jo. ja tarvis saada tosta lopusta typpiliuoksesta ero, ärsyttävää pullotella sitä pakkassuojaan taas.

mitä sanoo arvon raati esim. yhdistelmästä comet + sportak + typpi 10 l näissä keleissä. lämpötila +30 päivisin, ruiskutusaika tietysti kymmenen jälkeen illalla.

Joozeppi kirjoitti:tekis mieli ajaa tolle streif-ohralle tautiaine + typpiliuos.....lähinnä jyväkokoa tavoittelisin lisää.

Tuota. Välitöntä tutkimustietoa ei vielä oikein löytynyt , mutta yhdistelin kahta dokumenttia: MTT lajikekokeet 2002-2009. Siellä Streifin vaste tautiruiskutukselle oli ohrien pienemmästä päästä, 251 kg, Vilden luokkaa. (Arvella 1000 kg, Voitolla 600 kg)

Sitten Västankvarnin 2006 koetuloksista otan samankaltaisella vasteella ja muutenkin samankaltaisia Tockada ja Prestige, niillä kasvitautiruiskutus pienensi jyvää tai ei ollut juurikaan vaikutusta, parhaiten jyväkokoa suurensi korrensääteen käyttö joko yksinään tai kasvitautiaineen kanssa.

Eli seuraa tarkasti sääennusteita, jos tulee kosteita kelejä, ruiskuta, kuivalla et välttämättä saa haluttua vaikutusta. Paljonkohan tautiainevalmistajat uskaltaisivat tarjota tavaraa ruiskutettavaksi rutiininomaisesti, jos maksu maksettaisiin vain toteutuneesta lisäsadosta / lisätuloksesta ?

Lapissa , länsiranikolla ehkä ruiskuttaisin, etelässä ja Varsinais- Suomessa en ehkä. Jos Farmitsää nyt ollenkaan pitää paikkansa.

-SS-

kiitti Suur-Savo sulta on tullu hyvää tietoa tähän ketjuun. oon pitkälti samoilla linjoilla, että tautiaineita tulee ajettua liiankin rutiininomaisesti. itsekin tulee tähän syyllistyttyä ja ehkä nyt olis hyvä paikka jättää ajamatta. ei oo mitään ihan huippuja noi kevätviljat ja raakaa hellettä näyttää.

silti tuhti kevätvehnäkasvusto kannattaa strobiluriinilla suojata, lähinnä ränsistymistä vastaan. myöhäisenä vuonna tästä voi olla haittakin.

Mielenkiintoisia ovat SS-miehen näkemykset. Olen nyt kahtena vuonna ajanut tautiaineet kaikille viljoille. Strobi+toinen valmiste. Viime vuonna kaurasta ja vehnästä parhaat sadot forever. Tänä vuonna harkitsin hetken aikaa, koska mm. ohra oli todella surkean näköistä ruiskutushetkellä. Nyt pari viikkoa myöhemmin tilanne on ohran osalta korjaantunut ja kasvusto näyttää olosuhteisiin nähden yllättävän hyvältä. Olen siinä uskossa, että strobi nimenomaan elvyttäisi viljoja. Mitään tieteellistä näyttöä ei kahden vuoden jäljiltä tietenkään voi olla. Vaatii varmaan ainakin viiden vuoden seurannan ja pohdinnan ennenkuin uskaltaa ottaa jotain kantaa ruiskutuksen hyödyllisyyteen. Olen ajanut aineet nimenomaan ekalla kerralla, yhdessä rikkatorjunnan kanssa. Uskon, että se myöhäisempi ruiskutus olisi tehokkaampi, mutta 12m ruiskulla ei pahemmin kiinnosta lähteä kasvustoja tallomaan. Täytyy seurata tilanteen kehittymistä ja yrittää tehdä havaintoja. En ole pitänyt ainekustannusta vielä pahana, koska ollaan pyöritty 25e:n hujakoilla, kiitos nettikaupan tuotteiden. Sanotaan sillain, että joku 40e hehtaarikustannus saisi kyllä harkitsemaan ruiskutuksia tarkemmin.

Vuonna 2009 maksoi viljaliike puintikosteana kaupan varastolla vehnästä 26€/tonni ja kaurasta 16€/ tonni. Laskelmieni mukaan Kohdallani on tarkoituksenmukaista rajoittaa lannoitteen, kasvusääteen ja tautiaineiden käyttöä. Hintaa pudotti rahdit rahtikuivatukseen ja vientisatamaan. Tuskin kuivatushinnassakaan valtavasti ilmaa oli joten kaupan maksamat hinnat todennäköisesti olivat kohtuulliset. Onko nykyään laskennallisesti taloudellista pyrkiä 70-80 luvun entisajan vapaan lannoituksen ja halvan polttoöljyn aikaisiin hehtaarisatoihin. Kuka tai mikä hävitti puimureista rikkaruohonsiemensäiliöt, oli aika jolloin rikkakasvimyrkytyksiäkään ei tarvittu?

tuulen kirjoitti:Vuonna 2009 maksoi viljaliike puintikosteana kaupan varastolla vehnästä 26€/tonni ja kaurasta 16€/ tonni

Kukaan ei kuitenkaan vielä tiedä millä hinnalla kasvussa oleva sato tullaan myymään eli mitään varmaa ei tautiruiskutusten kannattavuudesta voi vielä sanoa.

Uskonto on ihan ok, mutta kyllä maanviljelyssäkin on laskento tärkeä. Laskukone on tärkein maatalouskone. Kyllä viljanviljely näillä lämpösummilla kuivatuksineen, kallistuvalla löpöllä ja kallistuvilla lannoitteilla on arveluttavaa. On se "tehokas" viljely tietenkin hyvillä sivutuloilla avustettuna tehtävissä.

Taitaa se EU alkaa asetella sääntöjä kemikalienkäytöllekin maanviljelyssä?

kylmis kirjoitti:Mielenkiintoisia ovat SS-miehen näkemykset. Olen nyt kahtena vuonna ajanut tautiaineet kaikille viljoille. Strobi+toinen valmiste. Viime vuonna kaurasta ja vehnästä parhaat sadot forever.

Aika moni muukin taisi saada viime vuonna parhaan vehnäsadon ikinä, tautitorjunnasta riippumatta.
Vehnää tuli yli 6 tn myös ilman tautiaineita (vehnä-ohra-vehnä)

Noin yleisesti rikkaruiskutuksen yhteydessä tautiaine turha. Muutama vuosi tuota tuli kokeiltua, eipä enää laiteta. Saattaa ehkä olla hyötyä jos viljelee samaa peräkkäin kevymuokkauksella tai suorakylvöllä ja on kostea kevät.

Rapsin jälkeen vehnä (zebra) oli täysin puhdas loppuun asti ja pysyi vihreänä viikon tai pari naapureita pidempään, olisi ollut aivan turha ruiskuttaa.

tuulen kirjoitti:Uskonto on ihan ok, mutta kyllä maanviljelyssäkin on laskento tärkeä. Laskukone on tärkein maatalouskone. Kyllä viljanviljely näillä lämpösummilla kuivatuksineen, kallistuvalla löpöllä ja kallistuvilla lannoitteilla on arveluttavaa. On se "tehokas" viljely tietenkin hyvillä sivutuloilla avustettuna tehtävissä.

Taitaa se EU alkaa asetella sääntöjä kemikalienkäytöllekin maanviljelyssä?

Viime vuonna puintituore ohra 70€/tn+alv käteen, kaveri sai 80€/tn. Pellolta siilolle 300m- 10km.
Yllä mainituilla 16€/tn hinnoilla viljelyssä ei yhtään mitään järkeä... Eikä yllä olevilla hinnoilla viljan kuivaamisessa,takkiin tuli että heilahti kuivatuilla viljoilla vrt. tuoreena myydyt

Tänään hain Prosaroa purkillisen, aion venyttää siitä annoksen 23ha:n alalle, Tiltiä hieman jatkeeksi. Kasvustot alkaa olemaan öisin läpimärkiä,vaikka kuivaa onkin. Kasvustot täysin puhtaita taudeista, tähkälle alkaa tulemaan muutaman päivän päästä ja lajikkeena Vilde turvemaalla.

Oliko Jarin ohrahinta laskettu jakamalla viljaliikkeen tilityssumma toimitetun ohran painolla?

aurajokilaivuri kirjoitti:

kylmis kirjoitti:Mielenkiintoisia ovat SS-miehen näkemykset. Olen nyt kahtena vuonna ajanut tautiaineet kaikille viljoille. Strobi+toinen valmiste. Viime vuonna kaurasta ja vehnästä parhaat sadot forever.

Aika moni muukin taisi saada viime vuonna parhaan vehnäsadon ikinä, tautitorjunnasta riippumatta.
Vehnää tuli yli 6 tn myös ilman tautiaineita (vehnä-ohra-vehnä)

Joo kiitos Aurajokilaivuri lienee ymmärtänyt pointtini, ei pidä alkaa lynkata meikää, enhän miä mikään luomuilija ole.

Se vaan kannattaa mieltää, mikä on se minimitekijä oman tiluksen kasvussa, jos se on vesi, peittaamaton siemen, ravinnepuute, ei se kasvusto ole rehevä eikä laikkutaudeille altis niinkään. Jos lannoitetta mätetään vuodesta toiseen 7 tonnin satoon riittävästi, on tautiruiskutus tietenkin tarpeellinen.

Tautiruiskutuksella saa edes hiukan sitä pimeätä typpeä takaisin, kun ei alvivähennyksiäkän siittä...

-SS-

aurajokilaivuri kirjoitti:

kylmis kirjoitti:Mielenkiintoisia ovat SS-miehen näkemykset. Olen nyt kahtena vuonna ajanut tautiaineet kaikille viljoille. Strobi+toinen valmiste. Viime vuonna kaurasta ja vehnästä parhaat sadot forever.

Aika moni muukin taisi saada viime vuonna parhaan vehnäsadon ikinä, tautitorjunnasta riippumatta.
Vehnää tuli yli 6 tn myös ilman tautiaineita (vehnä-ohra-vehnä)

Noin yleisesti rikkaruiskutuksen yhteydessä tautiaine turha.Saattaa ehkä olla hyötyä jos viljelee samaa peräkkäin kevymuokkauksella tai suorakylvöllä ja on kostea kevät.

SS:n näkemykset ovat mielestäni ihan oikeita. Hyönteismyrkyt ja tautiaineet ovat turhia, jos kasvustossa ei selvää tarvetta ole eikä säätiedoituksen mukaan ole tulossa. Jos rikkaruohoruiskutuksen aikaan kasvustossa on jo niin paljon tauteja, että ruiskutus on tarpeen, on kylvetty kelvottomalla siemenellä. Orasvaiheen tautipaineeseen tehoaa tarpeeksi hyvin siemenerän valitseminen, peittaaminen ja kasvinvuorotus. Kevytmuokkauksella ja suorakylvöllä tautipaine on suurempi, mutta silloinkin pitäisi pärjätä ilman aikaisia tautiruiskutuksia oikein toimimalla lähes jokaisena vuonna. Satoa määräävä minimitekijä löytyy luullakseni aika monella joko maan rakenteesta/lajista tai pöydän äärestä. Lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet ovat tiettyyn rajaan asti tarpeellisia ja hyviä apuja, mutta ne eivät sentään ihmeitä tee, esim. paranna vesitaloutta tai poista itse tehtyjä virheitä.