-= Maatalous Foorum =-

Lisätyn lannoituksen sijaan taidan vehnällä kokeilla vähennettyä siemenmäärää.. trappet lähti, zebralla jatketaan.

Lisätypen vaikutus lienee selvä, mutta ajankohta ja sateisuus sekä muut tekijät vaativat kasvuston seuraamista ja oikea-aikaista toimintaa. Väitän edelleen, että Zebra nimenomaan tottelee kokonaistyppeä paremmin kuin jatkuvaa typpiliuoksella puisuttelua.

En ole kovin optimistinen Zebrankaan suhteen, se ei ole mikään korkean valkuaisen lajike. Silti aion sitä laittaa, ja siinä on monta syytä:

Plussia:

+Zebraan ei juuri tautilaikkuja tule. Esim. Ruotsin puolella tehdyt vertailevat tutkimukset vahvistavat sen.
+Zebra ei ole älyttömän myöhäinen, ja on puitavissa hieman raakana, helpeet sentään lähtevät irti.
+Zebran sakoluku on hyvä, ja sakoluvun kestävyys aivan riittävä parinkin viikon epäröintiin. Rahtipuimurille sopiva lajike
+Zebra ei mene helposti lakoon, ja on kuivinakin vuosina sen verran pitkää, että pystyy mukavasti puimaan.
+Zebran hehtolitrapaino on korkea, ainakin meillä ollut kaikkina vuosina runsaasti yli 80 kg

Miinuksia ovat:

-matalahko valkuainen, varsinkin multamailla
-vain kohtuullinen sato verrattuna Amaretto- ja Trappemiesten kymmeneen tonniin.
-herkkä tiivistyneelle ja kuivuvalle savimaalle


Viime syksyn Zebran valkuainen oli 11.9, Magnifikin 12.5 ja Epos - kevätvehnän 12. Ei lisätyppeä, sato oli syysvehnässä tautiruiskutuksienkin jälkeen vain 3000, kevätvehnillä Zebrassa alle 5000 ja Epos-kevätvehnällä 6500

Tuo vähenetty siemenmäärä on käynyt itselläkin mielessä, nykyään kun pitäisi olla 700 kpl/m2 ei ennen noin paljon laitettu ?

-SS-

Tulokset jäi kertomatta tähän aloittamaani ketjuun.

Anniina vehnää, 75kg typpeä kylvön yhteydessä ja oraalle noin 35kg. Näillä eväillä keskisato 5400kg/ha, valkuainen 13.4%- 13.2% ja muulta laadultaan parasta mahdollista leipävehnää Anniinasta ole koskaan saanut edes yhdeltä lohkolta paljoa yli viittä tonnia,samoissa oloissa Amaretosta lähes seittemän ja kaveri Zebrasta kuutta tonnia. Joko kasvukaudesta kiinni,ei ollut vertailukohtaa,tai sitten jaettu käsittely toimii.

Jatkossakin jatkan samalla linjalla, tosin ammoniumsulfaattia taidan tilata vielä kesän levitykseen ja sitä myös rypsille. Tarkoitus lintata voimaa kunnolla parhaille rypsimaille,jos tulisi se huippuvuosi ja saisi 3 tonnia rikki tällä tavoin?

Vaihdettiin rapsiin ja eväitä menee runsaasti.. Ammoniumsulfaatit kylvön yhteydessä siemensäiliöstä, rypsi menee piensiemenlaitteen kautta... Rikkipitoista salpietaria kasvustoon..

Amaretolle runsaasti typpeä, viimeiset ureana ruiskulla.. Tautiruiskutukseen kaveriksi rikkilannosta.. Keväällä hieman ammoniumsulfaattia..

Yhdeltä kartanon isännältä kuulin, että antavat amaretolle kylvössä 50kg typpeä ja loput 100kg oraalle.. Näin on saatu leipävehnään vaadittava valkuainen, mutta syy siihen on sadon aleneminen?

Tänä vuonna luulisi tulevan jaetun lannoituksen hyödyt esiin. Varmasti on vesi huuhtonut ravinteita mukanaan, jos on saatu jo pellot kylvettyä. Resepti Amaretolle on 100kg N kylvössä, 40kg N oraille ja 30kg N /ha ureaa liuotettuna ruiskuun tähkälletulovaiheessa.

tonii kirjoitti:Tänä vuonna luulisi tulevan jaetun lannoituksen hyödyt esiin. Varmasti on vesi huuhtonut ravinteita mukanaan, jos on saatu jo pellot kylvettyä. Resepti Amaretolle on 100kg N kylvössä, 40kg N oraille ja 30kg N /ha ureaa liuotettuna ruiskuun tähkälletulovaiheessa.

Tämä varmaan tarvii ravinnetaselaskelman luvan, jos todella 170 kg N/ha laittaa. Tuo viimeinen varmaan on 30 kg ureaa eikä 30 kg typpeä ?

200-230 kg N ha sijoittamalla tuo ihan samalla tavalla valkuaista, eikä tarvii käydä tallaamassa, siitä on ihan riittävästi 80-luvulta kokemusta, 1100 kg typpirikasta, Drabant ja Kadett, kyllä kasvoi silloinkin 7 tonnin satoja kunnon valkuaisella.

-SS-

30kg typpeä myöskin urealannoituksena.

tonii kirjoitti:Tänä vuonna luulisi tulevan jaetun lannoituksen hyödyt esiin. Varmasti on vesi huuhtonut ravinteita mukanaan, jos on saatu jo pellot kylvettyä. .

Tämä on varmaan tosiasia. Muutama vuosi sitten satoi meillä kylvöjen jälkeen melko reippaasti ja silloin ainakin sato oli pettymys vaikka vuosi muuten oli varsin kohtuullinen sääolosuhteiden osalta. Eli lisätypen tarve on tällä kertaa aika ilmeinen.

Sehän on kaikin puolin harmillista kun panokset kirjaimellisesti valuvat hukkaan ja on aika ymmärrettävää että ihan ensimmäisenä ei käy mielessä lisäpanostusten tekeminen. Kaikesta huolimatta laatuviljaan olisi silti pyrittävä jotta sato sitten kävisi kaupaksi.

Olen keskustellut tilanteesta oman päämieheni kanssa ja hän on tullut sen verran vastaan että pystyn nyt myymään TwinN tämän kauden erikoishintaan 130 e/ 5ha. Laitan hinnan näin näkyviin koska tätä kirjoitettaessa nettisivuilla www.twinn.fi on vielä vanha hinta näkyvissä.

Toivottavasti tällainen tietoisku ei herätä pahaa mieltä vaikka se hiukan markkinoinnin puolelle meneekin.

Laitetaan nyt tähän vielä tämä sivu, joka löytyy minikokoisen linkin takaa http://www.twinn.fi/terms.html

Muutama suursäkillinen jäi y-nelosta kun lannoitevantaiden kautta ei mennytkään niin paljoa kun kiertokoe kertoi joten ajattelin kylvää viskalla lisää oraalle vielä kun ymp.maksimikin antaa myöten ja rikkaruiskutuksen ajouratkin ovat vielä sopivasti esillä.

Vähän hailakkaakin tuo Eemeli- kauran oras näyttää paikoin olevan joten kokeillaan nyt ensimmäistä kertaa kautta aikojen tällä tilalla ajaa pintaan kauralle lannoitetta. Josko siitä jotain apua olisi vielä tässä vaiheessa.

Itse kanssa levitin vähän salttua kevätvehnälle ja ohralle heikkoihin/vaaleisiin paikkoihin. Ohralle vielä lehtilannosta ruiskulla. Sääntöjen sallimat määrät muuten jo kylvössä annettu. Ei niiden ravinteiden luulisi savimaasta äkkiä mihinkään kauas huuhtoutuvan.

Vesa kirjoitti:Muutama suursäkillinen jäi y-nelosta kun lannoitevantaiden kautta ei mennytkään niin paljoa kun kiertokoe kertoi joten ajattelin kylvää viskalla lisää oraalle vielä kun ymp.maksimikin antaa myöten ja rikkaruiskutuksen ajouratkin ovat vielä sopivasti esillä.

Vähän hailakkaakin tuo Eemeli- kauran oras näyttää paikoin olevan joten kokeillaan nyt ensimmäistä kertaa kautta aikojen tällä tilalla ajaa pintaan kauralle lannoitetta. Josko siitä jotain apua olisi vielä tässä vaiheessa.

30-40 kiloa typpeä viskalla pintaan sateen alle teki kyllä lähes ihmeitä kauralla. Oraan väri tummui kyllä kertaheitolla,ei olisi uskonut että tuollainen ero voi olla kun ei ole ennen kokeillut. Voipi olla että jaettu systeemi jatkuu ensi vuonna, sen verran yllätyin positiivisesti tästä kyllä.

paitsi et jos ei sadakkaan. tääl ei oo satanu kuukauteen eikä näytä vettä tulevankaan et milläs levität..

Alkukesästä tein pienen koealan, jossa oraslannoituksen multasin rikkaäkeellä:
Aika pahannäköiseksihän se oras menee äkeen jäljiltä, mutta toipuu kyllä nopeasti..


http://www.youtube.com/v/RHK9AngaxYI&st ... autoplay=1


Ehkäpä viikon-pari myöhemmin tehtynä vikuuttaisi orasta vähemmän, kuten videon loppupuolella olleesta syysrypsin kylvöstä kauran sekaan käy ilmi..