-= Maatalous Foorum =-

No mun pohjavesipeltojen keskellä on lähde josta juomavesi tulee joten oon kyllä aika tarkka noiden rajoitusten kanssa

Nyt kun vierekkäin on parhaiten onnistuneen lohkon kevätvehnän ja "keskilaatusen" syysvehnän näytepussit niin täytyy taas tosissaan miettiä kevätvehnän viljelyn mielekkyyttä. K-vehnä järkyttävää silppua ja s-vehnä nättiä isoa mollukkaa.

Rubinjo kirjoitti:Nyt kun vierekkäin on parhaiten onnistuneen lohkon kevätvehnän ja "keskilaatusen" syysvehnän näytepussit niin täytyy taas tosissaan miettiä kevätvehnän viljelyn mielekkyyttä. K-vehnä järkyttävää silppua ja s-vehnä nättiä isoa mollukkaa.

Juu toisinpäin on meillä. Parhaalta turvemullannäköiseltä lohkolta 6200 kg/ha Zebraa. Syysvehnästä hyvä jos 3000 kg multamaalta. Keltaisilta hiesusavirinteiltä ei taida juuri muista mitään tulla kuin syysviljoista. Nyt on vaan annettava osan rinteistä levätä , 15 vuotta syysviljaa, saunakukka ja luoho valtaa pellot, kun ei voi allya tms käyttää..

-SS-

SS kirjoitti: Nyt on vaan annettava osan rinteistä levätä , 15 vuotta syysviljaa, saunakukka ja luoho valtaa pellot, kun ei voi allya tms käyttää..
-SS-

Saunakukan kyllä saa torjuttua muillakin aineilla kun allylla mm. ratio,cantor, logran jne. toimii ihan hyvin kun annos reiluhko. luohon taas voi torjua pohjavesialueelta hukkakauraaineilla. Tietysti voi hyvä olla välillä pitää vähän taukoakin syysviljassa.

Rubinjo kirjoitti:Sato menee mulla suunnileen niin että epäonnistuneesta syysvehnästä tulee 4 tonnia ja hyvin onnistuneesta kevätvehnästä tulee neljä tonnia.

Mielenkiintoista oli katsoa ISO-vilja® -tuloksista kuluneen satokauden tuloksista:

Myönnän olevani väärässä: Syysvehnien keskisato oli kiistattomasti parempi, eli 4038 kg/h ja kevätvehnien siis pienempi, 4022 kg/ha. Raakavalkuainen 12.9% kummassakin.

Luulisi syysviljaa viljelevien ISO-vilja® -isäntien olevan valveutuneimpia, eli näin se näköjään sitten menee. Hiukan kuitenkin mietityttää, sillä typpikilon hinta on onkosenyt yli euron, eli ei taida saada kuudellatoista kilolla vehnää sitä syyslannoitusta kuitatuksi ?

Eilen illalla kun katsoi ihmisten - ja omia - syysvehnämaita, toivoisi, että riisin geeni saataisiin istutetuksi seuraavan sukupolven syysviljojen siemeniin.

-SS-

SS kirjoitti:

Rubinjo kirjoitti:Sato menee mulla suunnileen niin että epäonnistuneesta syysvehnästä tulee 4 tonnia ja hyvin onnistuneesta kevätvehnästä tulee neljä tonnia.

Mielenkiintoista oli katsoa ISO-vilja® -tuloksista kuluneen satokauden tuloksista:

Myönnän olevani väärässä: Syysvehnien keskisato oli kiistattomasti parempi, eli 4038 kg/h ja kevätvehnien siis pienempi, 4022 kg/ha. Raakavalkuainen 12.9% kummassakin.

Luulisi syysviljaa viljelevien ISO-vilja® -isäntien olevan valveutuneimpia, eli näin se näköjään sitten menee. Hiukan kuitenkin mietityttää, sillä typpikilon hinta on onkosenyt yli euron, eli ei taida saada kuudellatoista kilolla vehnää sitä syyslannoitusta kuitatuksi ?

Eilen illalla kun katsoi ihmisten - ja omia - syysvehnämaita, toivoisi, että riisin geeni saataisiin istutetuksi seuraavan sukupolven syysviljojen siemeniin.

-SS-

Väärässähän minäkin. Omista suurelta osin täysin pommiin menneitten syysvehnien sadoks tuli n. 4700 kg/ha. Hyvälaatusta leipäviljaa. Ja loppujen lopuks kovin kirineitten kevätvehnien sato n. 3300 kg/ha nippa nappa "leipälaatusta".

Mites se laatu niissä isoviljoissa mahtoko siinä hlp:sta olla mitään? Noin niinku rehu/leipäviljaa ajatellen.

Rubinjo kirjoitti:Saunakukka ei ole ongelma aukkoisessakaan kasvustossa syysviljoilla kun käyttää Allya tai Ally Classia. (Pohjavesialueet yms. asia erikseen.)

Eikä ole ongelma pohjavesialueillakaan kun käyttää Primusta.

Hei taas,

Tuli tässä kaivettua netistä maanviljelyyn liittyvää materiaalia ja vastaan tuli kanadalainen syysvehnän kasvatusopas.

http://www.gov.mb.ca/agriculture/crops/ ... 01s01.html

Mitä mieltä olette noista ohjeista? Hakusanoilla "winter wheat manual" löytyy paljon materiaalia, suomeksi aika vähän löytyy mitään viljelymanuaaleja, ainakaan noin perusteellisia.

Tulee vastaan syysviljan perustaminen taas. Mulla on yks multa pelto joka on ollut kesantona muutama vuosi ja kävin ruiskuttamassa glyfoa viime viikolla. On niitetty edelis vuonna ja tän vuoden heinät pinnalla. Kyntö saataa olla ongelmalista. Riitäiskö murskata tän vuoden kasvusto et kyntö onnistuis? Tiedän et maatuminen on nopeaa nyt, olisko murskauksen jälkeen hankmo käsitely ja antais muhia? Vai pitäiskö vaan suosiolla tilata suora kylvöä?

traktorikuski kirjoitti:Tulee vastaan syysviljan perustaminen taas. Mulla on yks multa pelto joka on ollut kesantona muutama vuosi ja kävin ruiskuttamassa glyfoa viime viikolla. On niitetty edelis vuonna ja tän vuoden heinät pinnalla. Kyntö saataa olla ongelmalista. Riitäiskö murskata tän vuoden kasvusto et kyntö onnistuis? Tiedän et maatuminen on nopeaa nyt, olisko murskauksen jälkeen hankmo käsitely ja antais muhia? Vai pitäiskö vaan suosiolla tilata suora kylvöä?

Kyntö tai suorakylvö.. Suorakylvössä jätä heinä pitkäksi. Kevytmuokkaukset ei onnistu yhdellä eikä kahdellakaan ajolla kesantoon/nurmeen. (okei, konekohtaisia eroja, josta saadaanki väittely pystyyn?).