khd, toi oli hyvä. Olenkin sanonut, että kun tytöt tulevat taloon silmät loistaen sanoon, että "isi, tää on mun poikaystävä" , niin minä sanon, että "väärin, toi on hulttio. Mees ny karvaleuka ja viä ulosmennessäs roskat samalla, ennen kuin..."
No, 70-luvulta lähtien asioita seuranneena, olen havainnut mm. sellaista, että sellainen oikeudentuntoinen ja vanhan perintökaaren peräänkuuluttama kaikkien jälkeläisten ja kummankin sukupuolen samanarvoisuus, mikä myöhemmin tuli lainsäädännössä muuallakin vallitsevaksi, eli esimerkiksi naisilla oli oikeus harjoittaa ammatteja ja omistaa omaisuutta, ja oikeus äänestää, että siis tämä oli varsin ainutlaatuista, sitä taustaa vasten vuoden 1734 perintökaari oli tavattoman moderni, siinä otettiin käyttöön lakiosan määritelmä, tämä lain henki julisti tätä vanhempien velvollisuutta kohdella jälkeläisiään taloudellisessa mielessä ainakin 50% :sti tasavertaisesti.
http://www.mtk.fi/mtk/ajankohtaista/tie ... I/1000097/
Tuo MTK:n arkistosta löytynyt julistus äsken vain kiinnitti huomiota, kun todellisuus on ollut sellainen, että spv-tilakauppojen hintataso on ollut varsin kohtuullinen , perintöveroseuraamuksia ei tule kuin pienehköllä kertoimella kerrotun verotusarvon alittavasta kauppahinnasta, ja ennakkoperintö- ja perintökaaren suosiolahjasäännökset on maatilakauppojen osalta käytännössä kumottu aikoja sitten. Ja se viimeinenkin euro perintöveroa tai osuus sisaruksille on liikaa ?
Merkittävää ja kovin tuttua ovat linkin julistuksen lauseet, huom, luin sen vasta äsken itsekin !:
"Saksassa nuori sukupolvi pääsee tilaansa kiinni paljon halvemmalla kuin Suomessa."
"Työvoima- ja elinkeinokeskus lainoittaa sukupolvenvaihdosta vain, jos tilan hinta perustuu sen alhaiseen tuottoarvoon. Verottaja kuitenkin katsoo tuottoarvoon perustuvan tilan hinnan niin alhaiseksi, että mättää päälle lahjaveroa. Miten yksi valtio voi olla samasta asiasta kahta eri mieltä?"
"Sisarosuuksien ja perintö- ja lahjaverojen maksaminen on tulossa yksinkertaisesti liian kalliiksi."
Tuo tuottoarvon korostaminen tilan hinnoittelussa on varsin mielenkiintoista: Jokainenhan tietää, että tavallisen talletustilin sisältämän omaisuuden tuotto on mitätön, reaalisesti jopa negatiivinen. Siis sen tilin tuottoarvo on todella pieni. Mutta onko sen arvo luovutushetkellä pieni ?
Noita sisarosuuksia moitittiin 80-luvulla tilan varmaksi konkkaan kaatajaksi: Monet ulkopuolisetkin ihmettelivät, miksi pitää maksaa sisarille eikä luopujalle. Se oli vaikea ymmärtää jonkun kaupunkilaisen sitä, että valtio rahoitti 74%:sti 55-64 - vuotiaan varhaiseläkettä tai vuoden 1995 jälkeen luopumiskorvauksia sataprosenttisesti, eli ei luopuja siitä tilanteesta kärsinyt, että tilanluovutus tapahtuisi paljonkin käypää arvoa alemmalla vastikkeella, kyllä siinä eläke antoi ainakin minimitoimeentulon, varsinaiseen eläkkeeseen asti. Yhtä nuoria työkykyisiä eläkeläisiä silloin olivat lähinnä puolustusvoimien upseerit, lenonjohtajat, tullimiehet ja sukupolvenvaihdoseläkeläiset. Ehkä poliisitkin aikaisemmin.
Sisarosuuksilla höystetyssä luovutuksessa kyse siis oli varmasti käypää alemmalla hinnalla tapahtuneesta tilakaupasta, vaikuttaen tulevien perillisten keskinäiseen asemaan. Ja maksuliikennettä näin ollen tapahtui lähinnä sisarusten välillä, silloin oli vielä olemassa ennakkoperintöjen lakiosamääräyksiä, vaikkakin lievennettynä.
Mutta ei se tilanne ole edelleenkään muuttunut: Kuuntelin juuri yhden pohjoisesta kotoisin olevan ihmisen huolta tilanteesta, jossa iäkkään eläkkeellä olevan maanviljelijän pellot ja metsät oli sovittu yhden sisaruksen kesken lahjanluonteisena luovutettavaksi heidän jo melkoisen isoon tilaansa lisämaaksi, tähän mennessä olivat jo vuokrallapitäneet, käytännössä ilman käypää vuokraa, kyseisestä sumplimisesta ei oltu hiiskahdettu kellekään, mutta tieto oli sitten kuitenkin tullut jotakin kautta muille, jotka olivat ottaneet asian sitten hieman negatiivisesti, kun asia oli tapahtumassa jo muutaman viikon päästä ! Vieläpä kun luopujalla ei ehkä ole selvää kuvaa enää tilanteesta tai omaisuutensa arvosta tai luonteesta.
Onko tällaisessa salailun ilmapiirissä luopujalla tahto suosia jotakuta lapsista ja samalla asioita piilottelemalla toivoa välien säilyvän muihinkin sisaruksiin, varsinkin kun tiedetään, että joku tyttäristä kumminkin sitä äitiä hoitamaan joutuu viimeiset vuodet, siellä laitoksessa ei nuorta isäntää näy, ja miniä ei muuten vaan tahdo.
Totta kai 99% spv-kaupoista tapahtuu ehdottomasti rakentavassa hengessä ja sisarusten välistä tasa-arvoisuutta toteuttaen, ja hyvät suhteet sukuun säilyttäen; mutta miksi juuri maanviljelijöiden etujärjestö haluaa leimautua todellisen k@sipäisyyden airueeksi, tämähän uudessa perintölaissa tavoite ja henki on ?
Minä ainakin allekirjoitan erään kylänmiehen viisaan lausuman, eli "saatu omaisuus ei ole itsehankitun väärti"
-SS-