-= Maatalous Foorum =-

Riviväli on monen muun tapaan kompromissi hajakylvön ja jonkun maissin liki metrin rivivälin kanssa. Hajakylvö olisi paras, mutta kustannussyistä kaatuu korkeisiin kuluihin.

Jenkeissä käyttävät leveää riviväliä siksi, että kone on halvempi tehdä ja samalla traktorilla voi vetää leveämpää konetta. Työsaavutus kasvaa ja kylvö pystytään tekemään otollisimmissa oloissa verrattuna siihen, että kylvettäisiin kapeammilla värkeillä. Jenkkien oloissa 25 sentin riviväliä on pidetty aika sopivana kompromissina. Ainakin jos viljapelto on neliömaili, 256 hehtaaria. Meillä voi olla kapeampi riviväli, kun konekapasiteettia on enemmän ja lohkot pienempiä. Jenkit käyttävät vetovannasta. Kiekkovantaita käytettäessä riviväliä on järkevää kaventaa, koska kylvörivi on kiekoilla kapeampi. Isoissa suorakylvömaissa riviväli näyttää vakiintuneen 17 sentin paikkeille. Lienee aika sopiva meillekin.

12,5 sentin riviväli perustuu ensimmäisiin kylvömuokkauskokeissa 50- ja 60 -luvuilla saatuihin tuloksiin. Tuntuu erikoiselta, että silloisissa oloissa saatua tulosta ei ole sen enempää asetettu kyseenalaiseksi. Pikemminkin skandinaavinen koneteollisuus puolustaa sitä kynsin hampain. Olisihan se tylsää, jos joku menisi osoittamaan, että 12,5 sentin riviväli on tuhlausta. VM on harvoja uskalikkoja, rajan testaajia, vaikkei sekään ole uskaltanut mennä kovin leveään riviväliin.

12,5 cm on tällä hetkellä kompromissi joka sopii suomalaiseen suorakylvöön, sekä perinteiseen kylvöön. Haittana voi pitää kalliimpaa konekustannusta, sekä isompaa vetotehoa.
Polttovioitusriskin täytyy kasvaa mentäessä suurempiin riviväleihin.
90hv traktorilla voi kuitenkin vetää 3m konetta jolla on työsaavutus 2ha tunti. 20 kylvöpäivän aikana yksi kuski pystyy kylvämään 10h työpäivillä 400ha.
3m koneen kapasiteetti on valtava suomen olosuhteissa.

Twin kirjoitti:12,5 cm on tällä hetkellä kompromissi joka sopii suomalaiseen suorakylvöön, sekä perinteiseen kylvöön. Haittana voi pitää kalliimpaa konekustannusta, sekä isompaa vetotehoa.
Polttovioitusriskin täytyy kasvaa mentäessä suurempiin riviväleihin.
90hv traktorilla voi kuitenkin vetää 3m konetta jolla on työsaavutus 2ha tunti. 20 kylvöpäivän aikana yksi kuski pystyy kylvämään 10h työpäivillä 400ha.
3m koneen kapasiteetti on valtava suomen olosuhteissa.

Työpaikalla kylvettiin 3m vieskalaisella yli 400ha, ei silloin kyllä tuntunu kone enää läheskään valtavalta.. Yks mies kylvi koko ajan.. Toukokuun alusta melkein juhannukseen.. Pellot oli osittain hajallaan. Koneessa ei mitään teknistä vikaa ollu. Olis kelvannu vaikka edes 4m kone silloin

Jakezu kirjoitti:[
Työpaikalla kylvettiin 3m vieskalaisella yli 400ha, ei silloin kyllä tuntunu kone enää läheskään valtavalta.. Yks mies kylvi koko ajan.. Toukokuun alusta melkein juhannukseen.. Pellot oli osittain hajallaan. Koneessa ei mitään teknistä vikaa ollu. Olis kelvannu vaikka edes 4m kone silloin

Kaverit kylvi aika äkkiä tuon 300-400ha,oli toki isojakin lohkoja. Vaihtoivat kuitenkin nelimetriseen. Paras vuorokausisaavutus noin 70ha,eli kyllä silläkin ehtii,samassa rykäyksessä tais mennä useampana päivänä putkeen lähes samaa luokkaa eli kylvöistä suurin osa muutamassa päivässä. Apuna liete eli apulantaa vähän sekä suurimmat lohkot 60ha

Itse pidän tosihyvänä päivänä jos 20ha kylvän 3m:n koneella,vielä en ole siihen vieskalaisella pystynyt Puolitoista hehtaaria jos tulee tunnissa kymmenen tunnin päivässä,se on jo tosihyvin,yleensä päivä paljon pitempi ja työsuoritus silti 15ha:n luokkaa.
Joutuu ajamaan niin hiljaa että työsaavutus kärsii liikaa,lisäksi vaikka itellä isohkojakin peltoja,yleensä päivään mahtuu 5-10kappaletta tilkkujakin. Sarkaojat kapeilla päisterummuilla on muuten valtava hidaste,tullu huomattua kun tuli sellaisia maita ostettua ja tilusvaihdon ollessa käynnissä ei kannata salaojittaa. Rypsin kylvö nopeaa,apulannan tankkaus aina välillä ja taas mennään,vehnän kylvö vie taas aikaa kun konetta tankattava vähän väliä ja säkeistä hiiapilla nostellen täyttö vie aikaa verrattuna täyttövaunuun tms.

Reissumies kirjoitti:

Jari kirjoitti:Tiedä sitten missä menee raja että alkaa haittaamaan mutta KM:n tämän vuoden satokilpailu voitettiin vieskalaisella kylvettynä,riviväli koneesta riippuen 15.6- 14.3cm. Omassa 15cm enkä ole huomannut olevan haitaksi,kasveilla enemmän tilaa sivullepäin jos itse rivissä onkin ahdasta.

Jep, aitosuorakynnettyyn, aitosuoraäestettyyn ja aitosuorakylvökoneella kylvetty.

KM:n kannessa lukee aika isoilla kirjaimilla: 'VILJAKISAN VOITON RATKAISI MAALAJI'. Kylvökoneen merkki lienee niitä vähiten asiaan vaikuttaneita tekijöitä

Ja Pro Agria suunnittelemalla lannoituksella! (Oli pakko mainita!)

Mitä nyt noin neljäkymmentä prosenttia (40%) suurempi typpimäärä verrattuna AA:n suositukseen

Cultor kirjoitti:[KM:n kannessa lukee aika isoilla kirjaimilla: 'VILJAKISAN VOITON RATKAISI MAALAJI'. Kylvökoneen merkki lienee niitä vähiten asiaan vaikuttaneita tekijöitä

Ja Pro Agria suunnittelemalla lannoituksella! (Oli pakko mainita!)

Mitä nyt noin neljäkymmentä prosenttia (40%) suurempi typpimäärä verrattuna AA:n suositukseen

Niin,eiköhän liene selvää että se kylvökoneen merkki toissijaista kun muut olosuhteet kunnossa. Tuo proagrian viljelysuunnitelma lähinnä huvitti,miksi teettää jollakin suunnitelmaa ellei sitä noudata lainkaan? Itse teen viljelysuunnitelman koska tiedän eniten pelloistani,mitään hyötyä teettää muilla. Samalla tavoin toimi ko. isäntäkin,toimi kokemuksen mukaan.

[quote="suorakylväjä"]Riviväli on monen muun tapaan kompromissi hajakylvön ja jonkun maissin liki metrin rivivälin kanssa. Hajakylvö olisi paras, mutta kustannussyistä kaatuu korkeisiin kuluihin.

Jenkeissä käyttävät leveää riviväliä siksi, että kone on halvempi tehdä ja samalla traktorilla voi vetää leveämpää konetta. Työsaavutus kasvaa ja kylvö pystytään tekemään otollisimmissa oloissa verrattuna siihen, että kylvettäisiin kapeammilla värkeillä. Jenkkien oloissa 25 sentin riviväliä on pidetty aika sopivana kompromissina. Ainakin jos viljapelto on neliömaili, 256 hehtaaria. Meillä voi olla kapeampi riviväli, kun konekapasiteettia on enemmän ja lohkot pienempiä. Jenkit käyttävät vetovannasta. Kiekkovantaita käytettäessä riviväliä on järkevää kaventaa, koska kylvörivi on kiekoilla kapeampi. Isoissa suorakylvömaissa riviväli näyttää vakiintuneen 17 sentin paikkeille. Lienee aika sopiva meillekin.

Ameriikassa kun on tullut kierreltyä niin kommentoinpa:

Käyttävät vetovantaan lisäksi yksi ja kaksi kiekkoisiakin vantaita. Eikä se vetovannas ees oo mikään hallitseva malli. Vetovantaalla sen rivivälin on oltava leveä, jotta saadaan vantaan auraama maa (ja kasvinjäte kans, vaikuttaa tautipaineseen) kylvörivien väliin. Tällainen "harjakylvö" vähentää tuulieroosiota matkimalla luontaisia "dyynejä". Kosteuttakin säästetään. Kaltevalla pellolla (jopa yli 40%) leveä riviväli ei aiheuta vantaiden hakeutumista samaan uraan niin helposti koneen liukuessa sivuttain. On iso juttu siellä... Ja sitten vetovannashan on maahakuinen ja koneen ei tarvi olla niin painava kuin kiekkokoneet. Täällähän suorakylvimet painaa reilun tonnin / työleveysmetri ja sillä kaavallahan 15 metrinen painais 20 tn? Vedäpä sellaista sitten säiliöt täynnä kaltevalla pellolla! Joten vetovantaalle syynsä. Lähinnä käyttävät sitä muista syistä kuin että se olisi hyvä siemenen sijoittamisessa. Toisaalta lannoitteen sijoittaa 2-3 tuumaa syvempään kuin siemenen jota pitävät tärkeänä ja kaikki suorakylväjät jotka minä olen tavannut lannoittavat kylvön yhteydessä reilun starttilannoituksen.

Sieltä löytyy paljon kylvinkonevalmistajia jotka ei tee vetovantaita ollenkaan. Toisaalta oon seissy tänä syksynä vetovantaalla kylvetyllä vehnävainiolla josta satoa tuli 6,8 tn/ha 12 tuuman vuotuisella sademäärällä. Joten mahtuu sitä tavaraa harvempaankin riviväliin. Ja oli siellä muitakin mukana, joten ei se unta ollu.

Milläs sää Suorakylväjä muuten kylvät? Ois koneen hankinta eessä ja kokemukset ois aina mukavia.

Jari kirjoitti:

Cultor kirjoitti:[KM:n kannessa lukee aika isoilla kirjaimilla: 'VILJAKISAN VOITON RATKAISI MAALAJI'. Kylvökoneen merkki lienee niitä vähiten asiaan vaikuttaneita tekijöitä

Ja Pro Agria suunnittelemalla lannoituksella! (Oli pakko mainita!)

Mitä nyt noin neljäkymmentä prosenttia (40%) suurempi typpimäärä verrattuna AA:n suositukseen

Niin,eiköhän liene selvää että se kylvökoneen merkki toissijaista kun muut olosuhteet kunnossa. Tuo proagrian viljelysuunnitelma lähinnä huvitti,miksi teettää jollakin suunnitelmaa ellei sitä noudata lainkaan? Itse teen viljelysuunnitelman koska tiedän eniten pelloistani,mitään hyötyä teettää muilla. Samalla tavoin toimi ko. isäntäkin,toimi kokemuksen mukaan.

No miksiköhän niitä viljelysuunnitelmia tehdään kohtuullisen innokkaasti melkein joka torpassa nykyään kaikenlaisilla typpimäärillä? Varmaan se -40 % vois johtua muustakin syytä, kuin ettei Aulis osaa laskea 10 tn sadon vaatimuksia...

Pelloistas varmaan tiiät kaiken, mutta ettäkö kaikesta muustakin... Toisaalta jos maalaji ratkaisee kaiken, niin sittenhän se on ihan sama mitä sinne kylvää? Huipputulos tulloo kunhan muistaa kylvää.

Ookko tosiaan sitä mieltä, ettei Ansalehdolla oo mitään annettavaa neuvonnan sektorilla? Jos oot, vois olla hyödyllistä miettiä miksi moni menestynyt tila käyttää Aulista! Eihän se oo touhunnu mukana hommissa muutaman kymmenen vuotta omasta kiinnostuksesta, joka lienee paras motiivi.

En missään määrin väitä, etteikö Pro Agrialla oo paljonkin ongelmia neuvonnassa, mutta väitän että osaamistakin löytyy. Vaikkapa Aulikselta...

Tulihan päästeltyä...älkää ottako vakavasti...ei maanviljelys niin kovin tärkeetä oo.

Reissumies kirjoitti:No miksiköhän niitä viljelysuunnitelmia tehdään kohtuullisen innokkaasti melkein joka torpassa nykyään kaikenlaisilla typpimäärillä? Varmaan se -40 % vois johtua muustakin syytä, kuin ettei Aulis osaa laskea 10 tn sadon vaatimuksia...

Pelloistas varmaan tiiät kaiken, mutta ettäkö kaikesta muustakin... Toisaalta jos maalaji ratkaisee kaiken, niin sittenhän se on ihan sama mitä sinne kylvää? Huipputulos tulloo kunhan muistaa kylvää.

Ookko tosiaan sitä mieltä, ettei Ansalehdolla oo mitään annettavaa neuvonnan sektorilla? Jos oot, vois olla hyödyllistä miettiä miksi moni menestynyt tila käyttää Aulista! Eihän se oo touhunnu mukana hommissa muutaman kymmenen vuotta omasta kiinnostuksesta, joka lienee paras motiivi.

En missään määrin väitä, etteikö Pro Agrialla oo paljonkin ongelmia neuvonnassa, mutta väitän että osaamistakin löytyy. Vaikkapa Aulikselta...

Tulihan päästeltyä...älkää ottako vakavasti...ei maanviljelys niin kovin tärkeetä oo.

Enhän mä mitenkään Auliksen laskentaa moittinu,sitä tarkoitin että miksi teettää suunnitelma muilla ellei sitä noudata?? Eihän siinä oo mitään järkeä,samahan se on tehdä itse kun tietää mitä haluaa. Aulis näkee papereista millaista peltoa,viljelyhistorian ja tavoitteen,sen mukaan tekee suunnitelman. Isäntä sitten kuitenkin viilaa oman maun mukaan,vähän sama kun kysyisi että millasta bensaa pitää sahassa käyttää ja vastaus että 2.5% seosta,isäntä tekee sitten 1.5% seoksella Tarkoitan tällä että tuo laskettu typpimäärä olisi varmasti ollut riittävä normaalivuonna,jopa liikaakin,ja tämän mukaanhan sitä pelataan. Isäntä otti riskin ja laittoi enemmän,normivuonna ois ollu melkovarmuudella ongelmia?

Maalaji tosiaan ratkaisee kaiken,siitä sitten isäntä alkaa miinustamaan satotekijöitä omilla valinnoillaan,tekemisillä ja tekemättä jättämisillään. Raaka,puhdas hiekkamaa ja toisaalta multamaa,sama mitä tekeekin ei samaan tulokseen pääse molemmissa. Kaikki alkaa ojituksesta ja päättyen ruiskutuksiin,sillä välillä on paaaljon valintoja joissa voi luottaa joko tuuriin tai kokemukseen,yleensä tarvitaan molempia

Niin,ja omista maistani en tosiaankaan tiedä kaikkea,jos tietäisin,toimisin varmasti erilailla ja saisin huippusatoja jokaisena vuonna. Nyt huippusatoja tullut 2002,sen jälkeen heikommin joten aika monta vuotta mennyt tavoitellen edes sitä mihin joskus pystynyt. Tosin taloudellinen tulos saattaa olla parempi,nykyään tulee enemmänkin mietittyä tulosta kuin satoa. Tosin nytkin tilauksessa Amaretto kevätvehnää,ei sattumalta

Tuohon neuvonnan tasoon,itsekin Aulikselta neuvoa kysyneenä allekirjoitan täysin tuon neuvonnan asiantuntemuksen tason,löytyy niin monenlaista neuvojaa. Toinen toistaa opittuja tietoja,toinen kokemusperäisiä ja isänniltä kuultuja vinkkejä. Kuinka löytää sellaiset henkilöt jotka oikeasti tietää jotain uutta,tai muistuttaa edes vanhoista ja hyväksi koetuista seikoista,siinä onkin tekemistä

Tuo sun viimenen lause,ei maanviljelys niin tärkeetä oo... On se,se on työtä ja se pitää ottaa vakavasti ja mielenkiinnolla Mikään ei palkitsevampaa kuin onnistuminen,varsinkin kun siihen on suunnitelmallisesti pyrkinyt.

Niin,huomenna takaisin pellolle,vielä on "syystyöt" kesken...

Reissumies kirjoitti:Ameriikassa kun on tullut kierreltyä niin kommentoinpa:

Käyttävät vetovantaan lisäksi yksi ja kaksi kiekkoisiakin vantaita. Eikä se vetovannas ees oo mikään hallitseva malli. Vetovantaalla sen rivivälin on oltava leveä, jotta saadaan vantaan auraama maa (ja kasvinjäte kans, vaikuttaa tautipaineseen) kylvörivien väliin. Tällainen "harjakylvö" vähentää tuulieroosiota matkimalla luontaisia "dyynejä". Kosteuttakin säästetään. Kaltevalla pellolla (jopa yli 40%) leveä riviväli ei aiheuta vantaiden hakeutumista samaan uraan niin helposti koneen liukuessa sivuttain. On iso juttu siellä... Ja sitten vetovannashan on maahakuinen ja koneen ei tarvi olla niin painava kuin kiekkokoneet. Täällähän suorakylvimet painaa reilun tonnin / työleveysmetri ja sillä kaavallahan 15 metrinen painais 20 tn? Vedäpä sellaista sitten säiliöt täynnä kaltevalla pellolla! Joten vetovantaalle syynsä. Lähinnä käyttävät sitä muista syistä kuin että se olisi hyvä siemenen sijoittamisessa. Toisaalta lannoitteen sijoittaa 2-3 tuumaa syvempään kuin siemenen jota pitävät tärkeänä ja kaikki suorakylväjät jotka minä olen tavannut lannoittavat kylvön yhteydessä reilun starttilannoituksen.

Sieltä löytyy paljon kylvinkonevalmistajia jotka ei tee vetovantaita ollenkaan. Toisaalta oon seissy tänä syksynä vetovantaalla kylvetyllä vehnävainiolla josta satoa tuli 6,8 tn/ha 12 tuuman vuotuisella sademäärällä. Joten mahtuu sitä tavaraa harvempaankin riviväliin. Ja oli siellä muitakin mukana, joten ei se unta ollu.

Milläs sää Suorakylväjä muuten kylvät? Ois koneen hankinta eessä ja kokemukset ois aina mukavia.

On siellä Ameriikoissa itsekin tullut trampattua.
Vetovantaita on käytössä, samoin kiekkoja ja molemmille tekijöitä. Jenkeissä on muistaakseni peltoa hieman enemmän kuin Euroopassa. Siihen sopii monenlaista. Vetovantaita käytin esimerkkinä siitä, ettei 12,5 sentin riviväli ole mikään luonnon laki.

Vetovantaita käytetään mm. Kanadan preerialla, missä työleveydellä ja työsaavutuksella on merkitystä. Ja pystyy kiekkovannaskoneitakin tekemään isoja, myynnissä on ainakin 60-jalkaisia, rapiat päälle 18-metrisiä.

Suomessa lienevät kiekot järkeviä, sillä mitä olen rapakon takaisia lähteitä lukenut, kiekko sopii vetovannasta paremmin kosteisiin oloihin. Ei tukkeudu yhtä herkästi. Vetovannas tekee kiekkoa leveämmän vaon, joka ei ehkä märissä oloissa täyty.

Itse kylvän vanhalla Massikan 130:llä. Kelpo peli ja ennen kaikkea yksinkertainen. Työleveyttä 2,625 metriä ja riviväli 17,5 senttiä. Helpompaa kylvöä on vaikea keksiä. Valitettavasti ei tehdä enää, uusimmat 80-luvun puolivälistä. Jos miettii uusia, Semeaton pienin sivupyöräinen on ehkä lähinnä, tai GP:n pienin sivupyöräinen. Mutta suosittelemaan en rupea. Jokainen tekee kuten parhaaksi katsoo.

Säiliöiden koosta ollaan monta mieltä. Massikalla kylvää yhdellä täytöllä 70-80 aaria. Riittää minulle. Satakunta hehtaaria pistelee vaivatta keväässä ja enemmänkin, jos olisi tarvetta. Suorakylvössä on aikaa enemmän kuin perinteisessä.

Samoihin aikoihin olen aloitellut kuin naapurit perinteistä. Jos ei silloin ehdi, viikon päästä käy yhtä hyvin, tai kahden. Kylvin tänä vuonna kauraa pian vapun jälkeen ja sattuneesta syystä taas aivan toukokuun lopulla. Puinnissa eroa vajaa viikko, sadot aika samat, myöhäisestä ehkä hieman enemmän.

Massikan eteen riittää 60-70 -heppainen takaveto. Nelikko olisi etu, sillä jokitörmissä tahtoo pyörä lipsua. Liian vähän painoa vetävillä.

Kaikenlaista on tullut kylvettyä, heinistä ja rypsistä viljoihin, camelinakin onnistui mukavasti. Kaikenlaisia maalajeja. Viisi vuotta takana.

Jari kirjoitti:

Cultor kirjoitti:[KM:n kannessa lukee aika isoilla kirjaimilla: 'VILJAKISAN VOITON RATKAISI MAALAJI'. Kylvökoneen merkki lienee niitä vähiten asiaan vaikuttaneita tekijöitä

Ja Pro Agria suunnittelemalla lannoituksella! (Oli pakko mainita!)

Mitä nyt noin neljäkymmentä prosenttia (40%) suurempi typpimäärä verrattuna AA:n suositukseen

Niin,eiköhän liene selvää että se kylvökoneen merkki toissijaista kun muut olosuhteet kunnossa. Tuo proagrian viljelysuunnitelma lähinnä huvitti,miksi teettää jollakin suunnitelmaa ellei sitä noudata lainkaan?

Onhan se hyvä pohja lähteä pelaamaan upporikasta tai rutiköyhää Voisin vaikka arvella, että keskimääräisissä sääoloissa olisi tullut vähemmän kiloja ja lakoviljaakin olisi puitu

Milläs sää Suorakylväjä muuten kylvät? Ois koneen hankinta eessä ja kokemukset ois aina mukavia.

suorakylväjä kirjoitti:On siellä Ameriikoissa itsekin tullut trampattua.
Vetovantaita on käytössä, samoin kiekkoja ja molemmille tekijöitä. Jenkeissä on muistaakseni peltoa hieman enemmän kuin Euroopassa. Siihen sopii monenlaista. Vetovantaita käytin esimerkkinä siitä, ettei 12,5 sentin riviväli ole mikään luonnon laki.

Vetovantaita käytetään mm. Kanadan preerialla, missä työleveydellä ja työsaavutuksella on merkitystä. Ja pystyy kiekkovannaskoneitakin tekemään isoja, myynnissä on ainakin 60-jalkaisia, rapiat päälle 18-metrisiä.

Suomessa lienevät kiekot järkeviä, sillä mitä olen rapakon takaisia lähteitä lukenut, kiekko sopii vetovannasta paremmin kosteisiin oloihin. Ei tukkeudu yhtä herkästi. Vetovannas tekee kiekkoa leveämmän vaon, joka ei ehkä märissä oloissa täyty.

Itse kylvän vanhalla Massikan 130:llä. Kelpo peli ja ennen kaikkea yksinkertainen. Työleveyttä 2,625 metriä ja riviväli 17,5 senttiä. Helpompaa kylvöä on vaikea keksiä. Valitettavasti ei tehdä enää, uusimmat 80-luvun puolivälistä. Jos miettii uusia, Semeaton pienin sivupyöräinen on ehkä lähinnä, tai GP:n pienin sivupyöräinen. Mutta suosittelemaan en rupea. Jokainen tekee kuten parhaaksi katsoo.

Säiliöiden koosta ollaan monta mieltä. Massikalla kylvää yhdellä täytöllä 70-80 aaria. Riittää minulle. Satakunta hehtaaria pistelee vaivatta keväässä ja enemmänkin, jos olisi tarvetta. Suorakylvössä on aikaa enemmän kuin perinteisessä.

Samoihin aikoihin olen aloitellut kuin naapurit perinteistä. Jos ei silloin ehdi, viikon päästä käy yhtä hyvin, tai kahden. Kylvin tänä vuonna kauraa pian vapun jälkeen ja sattuneesta syystä taas aivan toukokuun lopulla. Puinnissa eroa vajaa viikko, sadot aika samat, myöhäisestä ehkä hieman enemmän.

Massikan eteen riittää 60-70 -heppainen takaveto. Nelikko olisi etu, sillä jokitörmissä tahtoo pyörä lipsua. Liian vähän painoa vetävillä.

Kaikenlaista on tullut kylvettyä, heinistä ja rypsistä viljoihin, camelinakin onnistui mukavasti. Kaikenlaisia maalajeja. Viisi vuotta takana.

Jotenkin arvelin, että saattaisit kylvellä tän tyyppisellä koneella... oon itse aatellu juuri Semeaton tai GP sivupyöräistä, mutta eipä toi oo kauheeta kannatusta saanu muiden viljelijöiden keskuudessa. Ei nyt sillä, että tarviskaan muitten hyväksyntää... Perusteina mulla on ollu tälläiselle koneelle ketteryys, kohtuullinen paino, kylvöksen vähäinen tallaantuminen ja pienemmän vetokoneen tarve. Kylvettävää on ollut jonkun verran toista sataa, ja siitä on ihan hyvin selvitty 2½ raskashinattavalla. Säiliökoko on kyllä vähän pieni näissä suorakylvimissä, mutta jos koneeseen tykästyy, niin eiköhän näiden järeä rakenne mahdollista lisätilan värkkäämisen kohtuu vaivalla.

Reissumies kirjoitti: Jotenkin arvelin, että saattaisit kylvellä tän tyyppisellä koneella... oon itse aatellu juuri Semeaton tai GP sivupyöräistä, mutta eipä toi oo kauheeta kannatusta saanu muiden viljelijöiden keskuudessa. Ei nyt sillä, että tarviskaan muitten hyväksyntää... Perusteina mulla on ollu tälläiselle koneelle ketteryys, kohtuullinen paino, kylvöksen vähäinen tallaantuminen ja pienemmän vetokoneen tarve. Kylvettävää on ollut jonkun verran toista sataa, ja siitä on ihan hyvin selvitty 2½ raskashinattavalla. Säiliökoko on kyllä vähän pieni näissä suorakylvimissä, mutta jos koneeseen tykästyy, niin eiköhän näiden järeä rakenne mahdollista lisätilan värkkäämisen kohtuu vaivalla.

Tätä sivupyöräkone ihannointia olen ihmetellyt ja ihmettelen edelleen, ensinä tuo ketteryys 2.5 (puhumattakaan 3m) sivupyöräkone ei mielestäni yhdisty sanaan ketterä mitenkään jos verrataan takapyöräkoneeseen, kapeat metsätiet jne. saa unohtaa ja liikenteessäkin varsin pirullinen. Ihan ojien reunoihinkaan ei tarvitse kylvää. Kääntyvyys ehkä hieman parempi mutta sekin varsin pieni etu (tiedän että tarkoitit tätä).

Mitä sitten tulee painoon niin tietysti takapyöräkone laatikot täynnä vaatii enemmän tehoa, mutta tapeenvaatiessa ei niitä laatikoita ihan piripintaan edes tarvitse laittaa, kuitenkin iso etu on ne suuret säiliöt noin yleensä.

Sitten tämä kylvöksen tallautuminen, omasta mielestäni kohtuullinen tiivistäminen on ennemminkin suotavaa tietysti edellyttäen että maa muutenkin kuivaa ja hyvässä kylvökunnossa, perinteisessäkin kylvössä jyrätään. Takapyöräkoneessa taitaa yleensä kuitenkin olla jopa pienempi pintapaine kun sivukoneen kylvöksen päällä olevassa pyörässä ja jos vielä aletaan suurentamaan sivukoneen säiliöitä niin tilanne vain pahenee.

Tuosta taka-etupyöräkoneesta sanoisin sen verran,että kun on takapyöräkoneella jonkin aikaa kylvänyt, ei suostu enää sivupyöräkoneella kylvämään. Kannattaa kokeilla.


Miten muuten on? Jälkiharan asetus. Minulla kulkee Tumessa rivien välissä ja naapurin VM:ssä rivin kohdalla. Ajattelin kokeilla siirtää rivin kohdalle ensi keväänä. Itu tulee pintaan muokatulla monta päivää aikaisemmin ja mahd. liettymä halkeaa loven pohjalta. Mitähän Tumen suunnittelussa on mahdettu tavoitella.

Jokainen tulkoon autuaaksi uskollaan.

Sen verran voi vilkuilla muualle, etten ole missään muualla kuin Skandinaviassa nähnyt näitä takapyöräkoneita. Viljamaissa kuten Usassa, Kanadassa, Brasiliassa, Argentiinassa, Australiassa .... pyörät ovat kylvörivin etupuolella, koneen edessä, keskellä tai sivuilla. Kukaan muu ei tallaa kylvöstä.

Onneksi meillä on niin kuivat olot, että niin voi tehdä.

Säiliökoko on etupäässä kylväjän miellyttämistä - laiskuutta. Kun takapyöräkone vaatii vielä ison veturin, mikäs siinä on rallatella ilmastoidussa hytissä ja mahdollisimman etäällä siitä työstä, minkä takia pellolle mennään. Luomaan edellytyksiä seuraavan vuoden sadolle ja takaamaan siemenelle hyvät lähtökohdat.

Ymmärrän toki kapeat tiet. Sitä varten pitää hommata sellainen kone, joka mahtuu sinne. Silti en näe järkeä siinä, että kylvökoneella hoidetaan siemen kuljettaminen. Kyse on logistiikasta. Olen ollut havaitsevinani, että markkinoilla on kylvökonetta parempia kuljetusvärkkejä.

Jos olet selvinnyt kylvöistä ennen raskashinattavalla 3-metrisellä, suorakylvössä selviää ehkä 2,5-metrisellä. Jää niin monta työvaihetta pois.

Naapureiden näkemys hinattavasta suorakylvimestä ei ehkä ole pysyvää laatua. Ensimmäisenä vuonna naureskelevat, toisena ovat hiljaa ja katsovat, miten äijän käy. Kolmantena tulevat kyselemään, voisitko kokeilla pikkuisen minullekin. Muutos on aina vaikeaa. Mutta euro opettaa.