-= Maatalous Foorum =-

Vesa kirjoitti: Sen verran laskeskelin että tuommoisen rekkakuorman ite kuljettaminen (etäisyys 13km) tulis maksamaan vähintään saman verran mikä kyllä puoltaa aika vahvasti rekkakuljetuksen ottamista.

Se on kuin lotossa, yhtä harvoin näihin aikoihin iskee kohdalle joutilas puurekka. Ei mistään rekkamiestä puunkuljetukseen, kaikilla "kelirikon alta yllätyskuskauksia" niinkuin eräs asian ilmaisi. Eräs paikallinen lupas maanantaina tulla, mutta ei ole kuulunut eikä vastaa puhelimeen.

No,farmarissa on löpöä ja jonkinmoiset välineet kuljetukseen löytyy iteltä joten olen sitten pari päivää kelkkonut tässä klapivärkkiä ja ite meinaan myös kelkkoa kaikki kotio. Kelit pehmenee mutta näin kevyellä kalustolla kyllä pääsee aikas hyvin. Jos vain tuon löpön laskee menoeräksi niin kyllähän tässä palkoillekkin pääsee.

Viime yönä oli tullut viimeinen rekallinen. Ensimmäinen tuli joskus tammikuussa, joten pitkät oli rekan kulkuvälit.
Laskeskelin jo, että kauanko menee, kun lähden traktorilla ajelemaan n. 5 k-m3 kerrallaan 30 km: päästä?
Rekkamies ottaa 50 €/h ja rekassa tulee jptain 45 k-m3 kerralla. Joten kovin kaukaa ei traktorilla kannata lähteä hakemaan.

Niin on kiire rekkamiehillä nyt, että laskun hän aikoi kirjoittaa sitten, kun tulee kelirikko!

Pilketuotanto-opas on julkaistu

Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikön hallinnoima Kestävä metsäenergia- hanke on toimittanut oppaan laadukkaiden pilkkeiden tuottamisesta.
Nyt julkaistu opas on neljäs julkaistu opas polttopuun tekemiseen eri lämmitystapoja varten.

Opas on tarkoitettu lähinnä pilketuotannon harjoittajille tai pilkeyrittäjäksi aikoville metsänomistajalle ja maaseudun pienyrittäjille. Oppaassa käydään läpi koko tuotantoketju aina raaka-aineen hankinnasta valmiiden pilkkeiden varastointiin ja oikeaoppiseen polttoon.

Oppaan sisällön ovat tuottaneet Suomen metsäkeskuksen energianeuvojat yhdessä Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja VTT:n kanssa.

http://www.puulakeus.net/docs/109-GNS-p ... as_web.pdf

Ihan asiallinen oli tuo opas, lukaisin sen ensin läpi tuolta linkistä:)

Mulla alkaa olla kevään urakka putkessa, tänään sain hallin kutakuinkin täyteen ja vielä tuoretavaraa muutamalle asiakkaalle, niin saa pitää pienen tauon pilkonnassa, alkukesästä sitten taas lisätäyttö halliin. Tuo vellikytkin vallu on osoittautunut paljon paremmaksi, kuin osasin edes odottaa ilman koeajoa ostetusta vehkeestä jos vähänkin nukkuu se tulee hallista katon kautta ulos, en käsitä miten siinä voi olla niin uskomaton ero erelliseen traktoriin, tuo ei jää kuopimaan kasaa vasten vaan kiipeää klapikasaapitkin ylöspäin niin kauan, kuin sen antaa kiipiä, monta kertaa oon pelästynyt, että nyt tuli kattotuolit vastaan ja ne on sentään kuudessa metrissä.

Klapikauppias kirjoitti:Ihan asiallinen oli tuo opas, lukaisin sen ensin läpi tuolta linkistä:)

Aika mielenkiintonen toi ero klapien kulutuksessa/talous. E-Pohjanmaa 7 mottia vs. etelärannikko 2. Eli hiukan oikaisten: Klapikauppias saa menemään saman kokoselle asuinalueelle yli kolme kertaa enemmän tavaraa täkäläisen myyjän alueeseen verrattuna.

Rubinjo kirjoitti:

Klapikauppias kirjoitti:Ihan asiallinen oli tuo opas, lukaisin sen ensin läpi tuolta linkistä:)

Aika mielenkiintonen toi ero klapien kulutuksessa/talous. E-Pohjanmaa 7 mottia vs. etelärannikko 2. Eli hiukan oikaisten: Klapikauppias saa menemään saman kokoselle asuinalueelle yli kolme kertaa enemmän tavaraa täkäläisen myyjän alueeseen verrattuna.

Aika tylysti oikasit. E-pohojammaalla luultavasti ei olla täysin ostoklapien varassa.

Kaupoi kirjoitti:

Rubinjo kirjoitti:

Klapikauppias kirjoitti:Ihan asiallinen oli tuo opas, lukaisin sen ensin läpi tuolta linkistä:)

Aika mielenkiintonen toi ero klapien kulutuksessa/talous. E-Pohjanmaa 7 mottia vs. etelärannikko 2. Eli hiukan oikaisten: Klapikauppias saa menemään saman kokoselle asuinalueelle yli kolme kertaa enemmän tavaraa täkäläisen myyjän alueeseen verrattuna.

Aika tylysti oikasit. E-pohojammaalla luultavasti ei olla täysin ostoklapien varassa.

Juu ei, mut eipä täälläkään. Et kyllä toi ero varmaan x 2 on? Tossa on vaan selvä ero määrissä ja isommat määrät/käyttäjä ois tervetullut suunta tännekkin.

Sanoisin, että nukkumalähiö asukkaat polttavat varmaankin saman verran puita olivat missäpäin maata vain, kyllä se tavallinen tunnelmatulien pitäjä tuossa kaupungin lähiössä yleensä pärjäilee täälläkin 2-3 heittomotilla talven. Mutta onko tuohon mukaan löydetty "oikeita" lämmittäjiäkin, juuri teen puita yhdelle asiakkaalle, joka on ottanut lähes koko ajan, kun niitä olen myynyt multa kolmekymmentä mottia märkää joka kevät ja niin tekee nytkin, ne nostaa äkkiä tuota keskiarvoa. Yleensä nuo paljon polttavat saa puunsa jostain tai niillä on itsellä puuta. Kun oikein alan ajattelemaan, niin tuon autonperäkärryn 6 mottia, hankkinnan jälkeen traktori asiakkaita jäljellä enää noin 5%, lopuille saa puut viedä autolla. Mikä on kaikkien kannalta hyvä, itseäkin tympii ajella traktorilla tästä seinäjoelle, ei niinkään sen ajelun takia, vaan niitten autoilijoiden, jotka ei pääse traktorista ohi vaan tekevät sitä jonoa sinne perään ja sitten, kun jonon viimeiset pääsee ohi ne piippailee ja huitoo autossa vaikka kyse on mun mielestä siitä, että jos joku ei autolla pääse traktorista edelle suoralla nevataipaleella, kun rekat ohittelee jonon perältä, täytyisi reilusti tunnustaa ettei ole enää kelvollinen liikenteeseen ja viedä kortti nimismihelle ja siirtyä taksikyytiin Siinä kun on vielä se, että kaikkein suosituin puun toimitus aika on klo 16,00 "kun mä tuun silloin töistä", niinku kaikki muutki

Epäloogista on klapikauppa. Kuukauteen ei oo menny kuivaa kun "itsenoutaville". Nyt sitte joku ostosysäys, vaikka kevättä pukkaa. Mistähän taas moinen?

Rubinjo kirjoitti:Epäloogista on klapikauppa. Kuukauteen ei oo menny kuivaa kun "itsenoutaville". Nyt sitte joku ostosysäys, vaikka kevättä pukkaa. Mistähän taas moinen?

Samoin.On saunapuut loppu kuulemma.

Mulla oli viimeviikko sellainen kysyntäviikko tälläviikolla ei ole kuivaa mennyt, kuin parimottia, ne on juuri näitä saunan lämmittäjiä, jotka nyt ottaa vielä puita, kun vain jostain saa. Nyt taisin ensimmäisen kerran päästä myymään ylivuotista, paljoa niitä ei jäänyt, sen verran, että sanomaan pääsee

Iltaa palstaveljille.
olen jo pitkään seurannut suurella mielenkiinnolla keskustelujanne klapikaupasta. Itse teen puuta myyntiin oman työni ohella,kuitin kirjoitan ja veroni maksan
Tienestini käytän yleensä kaluston paranteluun,kun koneiden kanssa on mukavaa pelata. Ensi kevääksi tulisi hankintaan tukkipöytä ja nyt sain hullun idean hieman erilaiseen toteutukseen. Minulla olisi valmiina vanha,mutta hienossa kunnossa oleva lantakärry. Miltäs kuulostaisi,jos laittaisin tukkikouran sen kärryn aisalle ja modifioisin sen tukkipöydäksi? Saisin sen kanssa haettua kuidut pinolta ja siitä klapikoneen viereen ja kuitua klapiksi...?

Junni kirjoitti:Iltaa palstaveljille.
olen jo pitkään seurannut suurella mielenkiinnolla keskustelujanne klapikaupasta. Itse teen puuta myyntiin oman työni ohella,kuitin kirjoitan ja veroni maksan
Tienestini käytän yleensä kaluston paranteluun,kun koneiden kanssa on mukavaa pelata. Ensi kevääksi tulisi hankintaan tukkipöytä ja nyt sain hullun idean hieman erilaiseen toteutukseen. Minulla olisi valmiina vanha,mutta hienossa kunnossa oleva lantakärry. Miltäs kuulostaisi,jos laittaisin tukkikouran sen kärryn aisalle ja modifioisin sen tukkipöydäksi? Saisin sen kanssa haettua kuidut pinolta ja siitä klapikoneen viereen ja kuitua klapiksi...?

Siitä vaan, on kirjoiteltu näitä vanhoja purkupohjakärryjä olevan käytössa eri muodoissa. Hydraulinen pyöritys vaan pohjalle ja puu liikkumaan.

Joo,hydrauliikalla laitan toimimaan,pitää vaan ottaa se teho traktorista kun koneen hydrauliikka ei anna myöden. Käyttö tulisi kahdella vivulla kun olisi tarkoitus apinoida se pukkarisylinteri-idea siitä palaxin megapöydästä. Laskeskelin että kärryyn menisi kerralla hieman yli 10 pinomottia rankaa, eli ihan kohtuu määrä.

E-Pohjanmaa 7 mottia vs. etelärannikko 2.

Tod näk ero on lämmitysosuudessa. EP:llä varmaankin keskimäärin enemmän puuhelloja/kakluuneja taloissa, ja perinteet on otettu mukaan kun nuorempi sukupolvi rakensi omaa. Vanhempi sukupolvi ehtii tehdä omat klapit mutta nuoremmat eivät töidensä puolesta ehdi tai viitsi.