-= Maatalous Foorum =-

Ensinnäkin kiitos hyvästä vastauksesta. Liian usein nää nettipalstojen keskustelut menee tyhjänpäiväiseksi huuteluksi.

Itellä on kokemusta juurikkaan viljelystä nyt noin parinkymmenen vuoden ajalta ja vielä 90 luvulla yritettiin viljellä juurikasta noin puolella tilan pinta-alasta. Lopputuloksena oli jatkuvasti heikentyvä satotaso ja heikko kannattavuus. Vuosituhannen alussa tiputettiin ala puoleen ja periaatteena on ollut viljelykierto sj/vehnä/kaura/kaura/sj. Lopputulos tästä on jatkuvasti paraneva juurikassato, maan rakenteen parantuessa, sekä alueen keskiarvoon verrattuna paremmat viljasadot. Vehnä juurikkaan jälkeen tuottaa lähes aina 5,5-6 tonnia satoa 100kg typpilannoituksella. Valkuaiset on pyörineet 14-16 välillä. Jos vaihtais myöhäisempään lajikkeeseen satotason sais varmaan vielä isommaksi, lannoitusta pitäisi silloin kyllä lisätä. Nyt juurikasta on 12 ha ja kiloja tulee yhtä paljon tai enemmän kun aikanaan 20ha viljelmältä. Olennaista on mitoittaa pinta-ala niin että maan rakenne saadaan pidettyä kunnossa.

Suurin juurikkaan mielekkyyteen vaikuttanut tekijä on ollut jukon myyminen kierrätysmetalliksi. Sinisellä koneella, vaikka vanha onkin, nosto ei tunnu enää työleiriltä, vaan tuon alan nostaa noin 40 tunnissa, ja multaprosentti tippui noin 4 prosenttiyksikköä. Nykyinen nostokone oli niin edullinen ja ylläpitokulut pienet, että nostokustannus on suorastaan naurettavan pieni. Harmittaa vaan että en ymmärtänyt vaihtaa konetta aiemmin.

Lehtikirjoittelussa on harmittanut asiat että negatiivisia kirjoituksia tehtailevat usein tahot joilla ei itse ole aariakaan juurikasta, tai kuten Satakunnan maakuntalehdessä, etujärjestön pois tippuneet paikallisedustajat, jotka ovat ehkä omaa häntää nostaakseen lytänneet viime vuonna oman järjestön neuvotteleman sopimuksen. Mun mielestä pitää muistaa että viime vuoden neuvotteluja käytäessä vehnän hinta oli jotain muuta kuin 240. Taloudellinen hyöty juurikkaan viljelystä näytti silloin paremmalta.
Itse uskon siihen että jos viljan hinta pysyy näin korkealla, tai jopa nousee, tulee euroopan laajuisesti juurikkaan hintaan nousua, joskin pienellä viiveellä. Ei se Saksalainenkaan viljelijä jaksa juurikasta viljellä jos hinta on huono viljaan verrattuna, vaikka satotaso siellä parempi onkin. Hinnan noususta täällä päävastuu on MTKlla jonka pitää olla tarkkaan perillä euroopan tilanteesta. Suurin ongelma koko touhussa tällä hetkellä on että ei uskalla investoida kun viljelijöiden lopetusvimmalle ei näy loppua osin Sucroksen epäonnistumisten takia. Surullisinta olisi jos tehdas menisi kiinni ja taas yksi vaihtoehto viljelijältä jäisi pois. Ei kuitenkaan oo kovin kauaa kun juurikas oli ainoa rahaa tuova kasvi monelle tilalle, eikä kukaan pysty sanomaan etteikö niin taas 5 vuoden sisällä olisi.

Juurikkaan kannattavuuteen en ota kantaa kun tuo ekonomia on alani ulkopuolella. Kantaa otan kuitenkin tuohon kirjoitukseen maastullissa. Kirjoituksen alussa moititaan että viljelyttämisessä on kaikki mennyt pieleen ja syytetään siitä asioista päättäviä. Päätöksentekijät ovat viljelystä vieraantuneita ja sitä rataa. Seuraavaksi kirjoittaja esittää seuraukset näiden edellämainittujen päättäjien toimista. Viljelypinta-alat ovat liian isot, kiertoa liian vähän ja nosto tehdään liian isoilla ja painavilla koneilla. Sitten kertoo kirjoittaja että viljelijän arvostus on nolla. Rehellisesti sanottuna en ymmärtänyt tähän mennessä kirjoittajaa ollenkaan. Kirjoittaja siis epämääräisesti nimeämättä syyttää joitakin "päättäjiä" sellaisista asioista jotka ovat juurikin niitä asioita joita viljelijä itse ratkaisee. Ei ketään päättäjä käske viljelijää nostamaan niitä juurikkaita Holmerilla johon kirjoittaja todennäköisesti viittaa. Viljelijä itse päättää tilansa viljelykierron ja tilan resurseihin sopivan pinta-alan. Se että viljeliän arvostus on nolla niin se ei käsittääkseni riipu viljeltävästä kasvista tai tuotantosuunnasta.
Mitähän ja ketä ovat nämä hurahtaneet henkilöt jotka ajaa poliittisia päämäriä. En oikein millään lailla ymmärrä mitä poliittisia päämääriä tähän juurikasviljelyyn oikein liittyy paitsi jos mennään eu tasolle jossa ranska ja saksa ovat jo jonkin aikaa olleet sitä mieltä ettei missään muussa maassa saisi viljellä mitään.
Lopuksi kirjoittaja mainitsee että on kyse kansallisomaisuuden hävittämisestä ja että vastuunkantajat pistävät päänsä pensaaseen. Tässä asiassa lienee hieman perääkin mutta toki tämä kansallisomaisuuden hävittäminen tapahtui jo paljon aikaisemmin , silloin kun viljelijät myivät omistuksensa sokeriteollisuudesta melko hyvään hintaan.
Kaikenkaikkiaan tuo maaseudussa ollut kirjoitus oli mielestäni ymmärrettävä purkaus mutta oikeaa asiaa siinä ei ollut eikä tuo kirjoitus mielestäni ollut juurikaan mietitty. Tämän kaltaiset purkaukset ilman oikeaa asiaa ja ilman ratkaisumalleja ovat mielestäni melko arvottomia. Toki voi olla niin että tämä kirjoitus sisälsi sellaisen sanoman jonka jokainen asiantunteva viljeliä ymmärsi mutta minun täytyy ainakin todeta ettei se itselleni auennut, mutta toki enhän kyllä olekkaan viljelijä.

Viime vuosi ja tämä vuosi on ollut haastava kuten nykyään on tapana sanoa mutta juurikkaalla on mielestäni muutamia hyviä ominaisuuksia. Väitän että aika monella juurikasviljelijällä oli tänä vuonna viljelyssä aikaisia viljalajikkeita juurikin juurikkaan takia ja näin ollen puinnit aika monella onnistui kohtuu hyvin. Väitän myös että rypsiä/rapsia olisi ilman jurttia ollut enemmän. Juurikas säilyy maassa melko hyvin myös sateessa mutta vilja ei. Viljelykiertoa ajatellen juurikas on kuitenkin mielestäni ihan hyvä ja sen korvaaminen jollakin toisella kasvilla aiheuttaa myös omat ongelmansa myös korjuuajankohtiin.
Joakim tuossa edellä murhettui peltoteitä eikä syyttä mutta mielestäni niihin uhrattu sora tai murske ei mene hukkaan pitkällä tähtäimellä ajateltuna. Juurikkaannostokoneita on paljon kevyempiäkin kuin nuo itsekulkevat, tilan kone on omapainoltaan 7000 kg eikä ole juko.

Meillä jää juurikkaat maahan tänä vuonna olosuhteiden ja maalajien yhteensopivuusongelmien takia ja enää ei ensi vuonna kylvöön mene kun tulee tästä ihan riittävästi miinusta viivan alle vaikka muuten kasvina sopisi erinomaisesti muun viljelyn kanssa yhteen. Jos olisi tänä vuonna saanut nostettua niin olisihan sitä ensi vuonna kylvöön laitettu juurikasta mutta ei tällaista taloudellista riskiä kannata enää ottaa.

SamiT kirjoitti:Meillä jää juurikkaat maahan tänä vuonna olosuhteiden ja maalajien yhteensopivuusongelmien takia ja enää ei ensi vuonna kylvöön mene kun tulee tästä ihan riittävästi miinusta viivan alle vaikka muuten kasvina sopisi erinomaisesti muun viljelyn kanssa yhteen. Jos olisi tänä vuonna saanut nostettua niin olisihan sitä ensi vuonna kylvöön laitettu juurikasta mutta ei tällaista taloudellista riskiä kannata enää ottaa.

Mä en nyt tiedä nykyajan strategioita mutta jos nyt oikeasti siellä maassa on juurikasta ja se on laadukasta eli ei jäätynyttä niin ei muuta kun pitkä soittokierros kaikille nostajille ja kun kunnon pakkaset iskee niin silloin pari konetta peltoon. pari klaine tai holmeria nostaa sun jurtit päivässä. Ainakin ennenvanhaan oli ihan joulukuussakin nostokelejä. Eri asia jos sade vei jo sadonkin

Mä en nyt tiedä nykyajan strategioita mutta jos nyt oikeasti siellä maassa on juurikasta ja se on laadukasta eli ei jäätynyttä niin ei muuta kun pitkä soittokierros kaikille nostajille ja kun kunnon pakkaset iskee niin silloin pari konetta peltoon. pari klaine tai holmeria nostaa sun jurtit päivässä. Ainakin ennenvanhaan oli ihan joulukuussakin nostokelejä. Eri asia jos sade vei jo sadonkin[/quote]

Joo, jos nyt ei oo pelto tulvan alla, niin käyhän tehdas vielä ja maa ei oo umpijäässä, eli kasvukausi sen kun jatkuu. Oikeella kalustollla saat ne vielä pois.

Kaivelin muuten sitä toimialasopimusta, ja todellakin on niin että sopimuslisiä, vajaat 10€/tn tulee jälkitilissä huhtikuussa. Eli yli 25% koko tilistä.

Jurttikuskin mukaan viimeinen vastaanottopäivä tehtaalla olisi ensi viikon perjantai 30.11. Eli siihen mennessä pitäisi sitten noita SamiT:n juurikkaita yrittää ylös. Jos nyt ylipäätään kannattaa rahtinostajaa ottaa...

Itsesäälistä tässä ei ole kyse vaan täydellinen tympääntyminen Sucroksen touhuun kun Salon tehdas loppui. Nytkin luvattiin ajattaa pakkasella ajetut juurikkaat pois mutta kuski ajaa oman ilmoituksensa mukaan oman aikataulun puitteissa oli juurikas sitten mitä tahansa...

Joko mä olen huono jurtinviljelijä tai hyvä viljanviljelijä kun en saa moista kate-eroa jurtin hyväksi millään mitä tässä kerrottiin. Tai sitten mulla on palkkavaatimus korkeampi Toki noston tökkimisen yksi syy on traktorin perässä roikkuva punainen kotimainen tuote, mutta siihen en nyt vaan ole halunnut satsata...

TepaR kirjoitti:Jurttikuskin mukaan viimeinen vastaanottopäivä tehtaalla olisi ensi viikon perjantai 30.11. Eli siihen mennessä pitäisi sitten noita SamiT:n juurikkaita yrittää ylös. Jos nyt ylipäätään kannattaa rahtinostajaa ottaa...

Muutama rahtinostaja käynyt katsomassa ja todennut kelin toivottomaksi, muutama todennut jo ensi hätään että tuntee maalajit täälläpäin ja ei lähde edes katsomaan. Jukolla nyt ei ole onnistunut yhtään kun ei edes listimen maapyörää saa pyörimään kun maan pinta niin kuralla. Taitaa olla Agroluxin nelisiipinen ainoa mahdollinen "nostokone" tälle syksylle.

Sepe kirjoitti:Eipä ole Jukosta pakkaskeliin, parin tunnin ajon jälkeen mattojen vetopyörät ummessa ja nosto loppui. Todennäköisesti neljä hehtaaria jää nostamatta, ei kanna edes kolmen pakkasyön jälkeen.
Tähän syksyyn on hyvä lopettaa???

Toi neljä hehtaaria eli n. 200T jää maahan ei onnistu kun kevät kynnetty hht...
Ensi vuosi kysymysmerkki, ei ainakaan yhtä paljon jurttia kun kaurakin vie voiton tuotolla vrt. Avenan avaushinnat...

Kaikki juurikkaat tehtaalla. Juurisato 43.5 T/ha, multa 19.3%. Ensi vuonna kylvetään huomattavasti vähemmän. Pienempi ala mahdollistaa juurikkaan kylvön joka 3 vuosi samalle lohkolle. Nykyisellä pinta-alalla ongelmana on ankeroinen ja/tai betanal käyttörajat ja yhdellä lohkolla maan rakenne ( N141Hitec näytää hassulta 2 siipisillä auroilla. 3 siivellä suti vain paikallaan ).

Lisäksi ohdake ja juolavehnä alkaa olla ongelma. Itse ajoin alla olevalla yhdistelmällä pellot parhaimmillaan 3 kertaan. Täsmäruiskutuksella säästää huomattavasti torjunta-ainetta "isoon" ruiskuun verrattuna.

Mites ku kaikki puhuu lopettamisesta ja vähentämisestä. Ni ihmettelen vähän ku itselläni on ainakin sopimus ensi vuodeksi tehtynä ja siinä ilmoitettu ala mikä tarvii kylvää. Ni rikkoo ko porukat sopimuksia vai miten vähennys/lopetus onnistuu???

12,5 ha nostettu Jukolla ja tänään kävi rahtinostaja nostamassa Holmerilla pari hehtaaria

14ha 14,5 ha pinta-alasta nostettuna ja nuo loput aarit jääkin maahan. Huomenna menee kaikki tehtaalle

Ei hyvä, mutta kohtalainen tulos tälle vuodelle... vaan ei kyllä ole ennen näin myöhään jurttia nostettu

Tuntuu olevan "kulttuuriero" tässä jatkaa/ei jatka ja nostaa/ei nosta keskusteluissa.
Kukkamultamaiden viljelijät ei voi edes pahimmissa painajaisissaan kuvitella, millasta syöpää nää oikeat savikot voi olla pahimmillaan.

Rubinjo kirjoitti:Tuntuu olevan "kulttuuriero" tässä jatkaa/ei jatka ja nostaa/ei nosta keskusteluissa.
Kukkamultamaiden viljelijät ei voi edes pahimmissa painajaisissaan kuvitella, millasta syöpää nää oikeat savikot voi olla pahimmillaan.

Näin on, Rubinjo kirjoittaa asiaa! Olen jo jonkin aikaa rypenyt juurikasmaiden kynnössä, ja vaihtelu on suurta: ajoittain pelkkää kuraa traktorin mahaa myöten, itsekulkevan nostokoneen jäljissä, ja toisessa ääripäässä kun 3-siipiset paluuaurat laskee maahan niin kulku loppuu siihen! Veturina ennenkin mainittu 6-pyttyinen 120+-heppainen traktori, ja kyntö viistoon nostokoneen jälkiin nähden. Tuossakin taas yksi syy lopettaa juurikkaan kanssa rähniminen, saisi kynnöt tehtyä ajallaan ja ainakn kohtuullisissa keleissä, osan pelloista voisi myös kevytmuokata.

Sopimuksista sen verran, että jo historiasta tiedetään että sopimukset on tehty rikottaviksi.... No, eihän sentään tarkoituksellista rikkomista, mutta eihän tehdaskaan sille mitään voi, jos kahden huonon korjuusyksyn ansiosta juurikkaalle sopivat maat on piloilla, eikä huonoihin lohkoihin kannata kylvää, tehtaan edustajienkaan mielestä!

Itselle lohduttavaa lukea, että muillakin jurttimaan kyntö on ollut tänä syksynä pelkkää rypemistä ja liukastelua.
Luulin jo että vika on miehessä/auroissa/traktorissa.

Jurtinviljely jatkuu kaikesta huolimatta, pienillä pinta-aloilla jurtilla saa sentään
jonninmoisen toimeentulon viljaan verrattuna.

petse69 kirjoitti:Mites ku kaikki puhuu lopettamisesta ja vähentämisestä. Ni ihmettelen vähän ku itselläni on ainakin sopimus ensi vuodeksi tehtynä ja siinä ilmoitettu ala mikä tarvii kylvää. Ni rikkoo ko porukat sopimuksia vai miten vähennys/lopetus onnistuu???

Pitää välivuoden ensi vuonna kun sekin taas onnistuu ja sitten lopettaa.