-= Maatalous Foorum =-

Kiertyminen taudin aiheuttamaa... Parilla lohkolla on kanssa, jossa ollut viime vuosina liian monta kertaa vehnää. Samoilla lohkoilla käy jokin elukka nakertamassa lippulehtiä, särmästi rivissä vaakasuunnassa lippulehdessä 2-3 reikää. Tämän johdosta lehti notkahtaa.

Kasvunsääteitä ei tänäkään vuonna ajettu kuin syysvehnälle ja rukiille. Kevätvehnälle ainakin turhaa, vaikka typpeä menee luokkaa 170 kg/ha. Avainsana; jaettuna. Syysvehnät saivat himpun vajaa 170kg/ha syksy mukaan lukien + 35 kg/ha härkäpapu-lisä. Katsellaan paljonko syksyllä saa kerättyä talteen ja millasella valkuaisella. Tautiaineet pohdinnassa, mutta näillä viljan hinnoilla tulee melko varmasti ajettua. Ei oo vielä mitään kiirettä ajaa, viljelykierto pitää tauteja kyllä loistavasti poissa pl. nää 2 lohkoa.

Kotipellon hernettä sekä lähipellon Einar-ohraa, taustalla tuloillaan oleva ukkonen joka tappoi Ilmajoella miehen. Ukkonen pysyi poissa ja kasvustot toistaiseksi pystyssä.

Kaikkiaan odotukset korkealla, puidessa sitten petytään

Mitä mieltä olette nurmi/heinä-sadoista? Minulle paalaa urakoitsija ja hänen mielestään seudulla tosi epätasaista vaikka vettä ja lämpöä olikin keväällä. Omilla palstoilla hieman sama fiilis, odotin kyllä parempaa satoa vaikkakin ihan ok. Vaikka näyttää tiheältä ei massaa ole, muina vuosina melkein päinvastoin.

tonii kirjoitti: Samoilla lohkoilla käy jokin elukka nakertamassa lippulehtiä, särmästi rivissä vaakasuunnassa lippulehdessä 2-3 reikää. Tämän johdosta lehti notkahtaa.

Tuo voi olla myös tuulen aikaansaannosta. Eli tuulen niktuttaessa lehteä tarpeeksi kauan, taitoskohtaan tulee reiät.

En tiedä mikä ihme luontoa vaivaa mutta just eilen tähkälle puhjenneet vehnät alkaa kukkimaan lähes samantien ku löytävät tiensä ulkoilmaan?

Ajattelinpa et onhan tässä nyt pari päivää aikaa vetää tautiaine et tähkät on kunnolla pihalla mut ..piip.. posket, pieleen meni

Töissä on kyllä komiat kasvustot. mitäköhä mahtaa amaretostaki tulla. ja rahtikylvetty rapsiki komiaa. ohdake vaa kiusaa ku ei tää uus maa-vaikutteine kitke sitä.

7220 kirjoitti: ja rahtikylvetty rapsiki komiaa. ohdake vaa kiusaa ku ei tää uus maa-vaikutteine kitke sitä.

Mä ajattelin kiertää rypsilohkot reppuruiskun kanssa, kun hukkakauroja tarkastelen. Saa sitten ohdakepesäkkeen tullessa kohdalle ruutata Sekator OD + MCPA:t niskaan. Vai oliskohan glyfostaatti turvallisempi valinta, kun tuskin sinne minkään hengityssuojaimen kanssa viittii lähteä?

Astral kirjoitti:En tiedä mikä ihme luontoa vaivaa mutta just eilen tähkälle puhjenneet vehnät alkaa kukkimaan lähes samantien ku löytävät tiensä ulkoilmaan?

Ajattelinpa et onhan tässä nyt pari päivää aikaa vetää tautiaine et tähkät on kunnolla pihalla mut ..piip.. posket, pieleen meni

Joo, sama havainto.
Mihinkä tuo lauseke että ruiskutettava ennen kukintaa perustuu? Varoaika kuitenkin vielä erikseen.
Aine edustajien mukaan voi ruiskuttaa ja jos haetaan samalla tehoa punahomeeseen tuo oikea ruiskutusajankohta nimenomaan on kukinnan alussa.
Jostain muistan lukeneeni euroopassa käytössä olevasta ohran "korvien pesusta" eli tautitorjunta tehdään kun kasvi on reilusti tähkällä? Ohrahan kuitenkin kukkii heti kun tähkä tulee näkyviin.

kevinc kirjoitti:

7220 kirjoitti: ja rahtikylvetty rapsiki komiaa. ohdake vaa kiusaa ku ei tää uus maa-vaikutteine kitke sitä.

Mä ajattelin kiertää rypsilohkot reppuruiskun kanssa, kun hukkakauroja tarkastelen. Saa sitten ohdakepesäkkeen tullessa kohdalle ruutata Sekator OD + MCPA:t niskaan. Vai oliskohan glyfostaatti turvallisempi valinta, kun tuskin sinne minkään hengityssuojaimen kanssa viittii lähteä?

Mites Matrigon, jäisi pesäkkeen ympäriltä rypsi henkiin. Tosin reppuruiskulla tulee helposti suihkittua niin reilusti että palaa kaikki..
Kallistahan tuo tietysti on mutta tehoaa hyvin ja pesäkekäsittelyyn tuskin kovin paljoa kuluu.
Käy muuten varmaan urheilusta kävellä reppuruiskun kanssa rypsimaassa..

On kyllä komeat kaurakasvustot, komeimmat minun muistini mukaan ja suunnilleen viikon verran kasvukausi etuajassa. Ei ole kyllä ihmekkään, kasvuolosuhteet ovat ainakin täälläpäin suomea lähes ihanteelliset. Sateita ja lämpöä juuri sopivassa suhteessa niin kyllähän tämmöisissä olosuhteissa tykkää viljat kasvaa.

Nyt vaan ei mitään kovia ukkossateita kaipailisi, lakoontumisriski on aika suuri koska kasvustot aika reheviä. Ajattelin kuitenkin pärjätä ilman korrensääteitä koska eemeli on kyllä näyttänyt edellisvuosina että miksi sitä sanotaan vahvakortiseksi lajikkeeksi. Ainakin näillä typpitasoilla menneinäkin vuosina lakoprosentti eemelillä on ollut pyöreä 0%.

bouli kirjoitti:

kevinc kirjoitti:

7220 kirjoitti: ja rahtikylvetty rapsiki komiaa. ohdake vaa kiusaa ku ei tää uus maa-vaikutteine kitke sitä.

Mä ajattelin kiertää rypsilohkot reppuruiskun kanssa, kun hukkakauroja tarkastelen. Saa sitten ohdakepesäkkeen tullessa kohdalle ruutata Sekator OD + MCPA:t niskaan. Vai oliskohan glyfostaatti turvallisempi valinta, kun tuskin sinne minkään hengityssuojaimen kanssa viittii lähteä?

Mites Matrigon, jäisi pesäkkeen ympäriltä rypsi henkiin. Tosin reppuruiskulla tulee helposti suihkittua niin reilusti että palaa kaikki..
Kallistahan tuo tietysti on mutta tehoaa hyvin ja pesäkekäsittelyyn tuskin kovin paljoa kuluu.
Käy muuten varmaan urheilusta kävellä reppuruiskun kanssa rypsimaassa..

Itse en ainekustannuksia suuremmin "surisi", jos reppuruisku selässä peltoa lähtisin talsimaan. Litralla Matrigonia (~60€) ruiskuttaa kaiken, mitä päivässä reppuruiskulla jaksaa levittää - ja menisi taatusti täsmänä ongelmapesäkkeisiin. Sekatoria en rypsimaahan ohdakkeille lähtisi ruiskuttelemaan - ennemmin sitten pelkkää MCPA:ta reilumpana annoksena.

Maaseudun Tulevaisuudessa oli Uudeltamaalta kuvattu aika lyhkästä ja kuivanutta kauraa. Jotenkan ei uutisesta ilmennyt, että kuiva alue ulottuu Varsinais-Suomenkin puolelle, eli ei ole mikään kovin pieni alue. Raja on Pertteli-Salo-Halikko itäpuoli, on vielä kuivaa, Halikossa ja Salossa on tullut kovia kuuroja.

Vettä Muurlas alle 50 mm kesäkuussa, jotain 20 mm toukokuussa. Heinäkuu kohta kolmanneksella, 4.5 mm vedellä. Viime vuoteen verrattuna toukokuun sademäärät ovat vähäisemmät, viime vuonna 150 mm. Eli alempana ovat pohjavedet, saattaa taas tulla vedenajoo ainakin Länsi-Uusimaalla, kaivot tyhjenee syksymmällä.

-SS-

Lyhyitä oli kasvustot ihan kaikkialla akselilla ,Loimaa,Huittinen,Salo, Marttila jne. Vettä saaneet vaihtelevasti, sadoista ei näin tottumaton osaa sanoa mitään kun tottunut puolta tuuheampiin kasvustoihin joista kilot jää pois

Västankvarnissa syysviljaruudut hyödyttömiä näin omasta näkökulmasta, lajikkeiden edustajatkin sanoivat että pohjoisempana viljelystä ei voi sanoa mitään ennenkuin kokeilee, eri lajikkeet reagoivat täysin eritavoin.
Kasvukausi tutun viikon,pari edellä täkäläiseen. Tosin lajikkeet myöhäisempiä, joten vertailu hiukan hankalaa.

Murtolan vanha isäntä näkyi näyttelyssä, nuorta isäntää en huomannut

Jari kirjoitti: Västankvarnissa syysviljaruudut hyödyttömiä näin omasta näkökulmasta, lajikkeiden edustajatkin sanoivat että pohjoisempana viljelystä ei voi sanoa mitään ennenkuin kokeilee, eri lajikkeet reagoivat täysin eritavoin.

Käsittämätöntä oli, ettei syysvehnäruuduilla ollut Magnifikia, joka on oli viime vuonna kolmanneksi viljellyin Urhon ja Olivinin jälkeen, ja tänä vuonna varmaan jo kakkosena. Todella luokatonta toimintaa!
Syysrapsiruudut olivat taasen erittäin mielenkiintoisia, niistä kiitos!

Mikäköhän ongelma mahtaa olla kaurassa kyseessä, oireet uusimmissa lehdissä. Kirvoja on hieman alemmilla lehdillä vieläkin vaikka kerran ovat jo karateakin saaneet niskaan (tuolloin niitä oli todella paljon) mutta aiheuttaisiko ne tuollaista?

Lohko erm mutaa ja todellakin kova kasvamaan vaikka lannoitus melko maltillista N n.70kg/ha joka sekin ehkä liikaa, ph heikko 5.5 mutta maanäytteissä muut arvot vihreällä, myös hivenet. Yleisnäkymältään vahvan oloista lippulehdet leveitä ja pituuttakin on kasvustossa vaikka on jarruakin saanut kahteen kertaan, mutta nyt väriin tullut rusehtava/kellertävä vivahde.

Viimevuonna myös ongelmaa kyseisellä lohkolla jäi kaurassa hlp alas, jyvät surkastui eivätkä täyttyneet juuri ollenkaan kasvusto periaatteessa pakkotuleentui hyvin nopeasti helteissä, silloin kasvustossa oli ruostetta mutta olisiko kuitenkin samasta ongelmasta kyse.
-