-= Maatalous Foorum =-

aksu kirjoitti:Vehnä huonontunut todella paljon, lehdet kellastuu kärjestä ja tuntuu että koko kasvusto kuolee siihen paikkaan. On saanut acanto+tilt käsittelyn kertaalleen, eikä mitään elukoita pahemmin ollut. Liekö joku ravinteen puutos?

Kupari , kalium, ne nyt on ihan kirjallisuudessa ekana vastassa.
Rikki ja typpi tekee yleistä keltaisuutta.

Mutta vedenpuute, juurten mataluus tai maan kovuus, lajikkeen poudanarkuus, se tekee myös lehtienkärkien kellastumista. Kun kasvukausi alkaa märkänä, ja lannoituskin on pinnassa, ei juuria liene varautuneena yhtäkkiseen veden vetäytymiseen alaspäin ? Ainakin jos on esimerkiksi Quarnaa, Anniinaa, Bjarnea.

Ja tautiruiskutus ei korvaa kastelua eikä ravinteita, heikossa kasvukunnossa olevaa kasvustoa ei varmaankaan pitäisi ruiskuttaa näillä petroolipohjaisilla aineilla, ei kasvunsääteillä eikä propikonatsolityyppisillä tautiaineilla. Puhtaat strobiluriinit eivät kuulemma vähennä kuivuuden ja helteenkestoa vaan voivat jopa hiukan parantaa sitä.

Keski- ja Itä-Suomessa näköjään tulee vettä paremmin. Eikun tauteja ruiskuttamaan, satoa voi odottaa sieltä saatavan mukavasti.

-SS-

Nyt kun olisi 3-4 viikkoa poutaa niin olisi sato laarissa.

Keväällä oltiin viikko pari myöhässä ja nyt taidetaan olla viikko jo edellä kasvukautta.
Joku tälläistä kesää ennustikin.

Wilpo kirjoitti:Keväällä oltiin viikko pari myöhässä ja nyt taidetaan olla viikko jo edellä kasvukautta.

Hyvin on kertynyt lämpösummaa , tosin se on mennyt hukkaan , koska vesi rajoittaa kasvustoa. Elokuussa kaikki puitu, jos tämä keli jatkuu.

Kasvustot ovat etelässä jo kohta valkotuleentumisvaiheessa, eiköhän siitä viimeistään kahden viikon päästä ole puimakunnossa.

Tämä vuosi heinäkuun osalta muuten muistuttaa etelärannikolla kovasti vuotta 2003 sekä myös vuotta 2006. Heinäkuussa oli tropiikinomaista ja kuivaa, ja lisäksi vuonna 2006 heinäkuussa Suomusjärvellä satoi alle 1 mm ! Silloinkin lyhytkasvuiset viljat jäivät altavastaajiksi, "kääpiölajikkeilla" hyvä jos sai puimurinpöydälle tähkät kerätyksi.

Epos näyttää olevan herkempi kuivuudelle kuin muut myöhäiset, vaalenee helteessä jopa ennen Zebraa. Zebrallakin lienee hiukan herkkyyttä kuivuudelle, Bjarne ja Quarna ovat tuottaneet edes lähelle Kruununkaan satoa lähinnä vain vuonna 2008 , joka oli märkä ja kylmä vuosi. Kuivina vuosina ero satoisiin on ollut noin 2 tonnia.

Mitä Etelän Mies voittaa valtalajikkeisiin tai huippusatoisiin myöhäisiin verrattuna jollakin Bjarnella ? Ihanteellisena vuotena sama sato kuin muilla, valkuaisesta ehkä lisiä, kaikilla joka paikka täynnä vehnää, hinnat laskevat pohjille, kuivina vuosina pari tonnia pienempi sato, lähes kaikista lajikkeista tulee silloin valkuaista, ja sateisena syksynä romahtaa Bjarnesta kaupan päälle sakolukukin ?

Miten minusta alkaa tuntua, että taas joku lajikekauppias yrittää vedättää ?

-SS-

Tässä tuvan ympärillä näkyy keltaisia ohrapeltoja ja oma vaalenemisen aloittanut syysvehnä. Jos sääennusteet pitävät paikkansa niin kuumaa pitäisi tulla taas alkavaksi viikoksi. Vois ajatella niin, että kolmen viikon päästä olis savikoille kylvettyjä monitahoisia ohria ja syysvehniä puintikunnossa.

Sadetta on saatu aika vähän täs kesällä ja nyt sitten sataa kun viljoissa on jyvät täynnä. Onneksi edes toukokuussa satoi niin kevätvehnät tulivat riittävän tiheiksi. Syysvehnä kans onnistunut aika hyvin, koska maakunnassa pyöriessäni en ole nähnyt yhtään huonoa kasvustoa.

Täällä vettä tullut kuukauden aikana vain 10 mm, siitäkin 6 mm juhannuksena.

Murtola_Lasse kirjoitti:Täällä vettä tullut kuukauden aikana vain 10 mm, siitäkin 6 mm juhannuksena.

--kyllä on vaihtelevaa.Tässä satakunta kilsaa pohjoisempana tuli jussinakin 25-40mm vettä.Viime yönäkin 10mm.
--nyt sitten kevään märkyydestä hyvin selvinneet kasvustot alkaa olla lakoriskin alla.
--on kyllä erikoinen kasvukausi.Itsellä mm. toiseen kertaan kylvetyt ohrat kellastuivat tuohon juhannussateeseen.Kaiken kaikkiaan ohravuodesta tulee ihan floppi meikäläiselle.
--positiivisena piirteenä täytyy todeta että hukkakauran torjunta on onnistunut tänä vuonna erityisen hyvin.Ruiskutetuilta alueilta emme ole löytäneet yhtään hukkista.Toinen positiivinen asia on että rapsista ja vehnästä näyttäisi olevan mahdollista saada satoa.

Tässä pohjois-satakunnassa alkaa pikkuhiljaa olemaan tämä kasvukausi taputeltu, alkukesä oli märkää ohrat varsinkin kärsi melkoisesti ja muutenkin haittasi kylvöjä melkoisesti, nyt sitten juhannuksen jälkeen ei montaa milliä ole satanut vehnän tähkät on ainakin ihan valkoisia jo nyt ja edelleen lupaillaan lämmintä eikä liiemmin sateita eikä ne sateet enää tilannetta korjaisi paljoakaan toki vähän auttaisi. Hyvänä poikkeuksena on muutamat hemmetin komeat ruiskasvustot.

Nyt on ilmennyt sellainenkin ominaisuus, että keväällä märkiin paikkoihin tehdyt touot ovat alkaneet kellastua. Jossain vaiheessa esim. kaurat olivat hyvin tasaisia, mutta kuivuuden saapuessa kylään, on notkopaikat ja päisteet alkaneet kellastua toden teolla. Ei näin selvää tiivistymisen aiheuttamaa katoa ole hetkeen aikaan nähty. Vehnä näyttää menestyvän tänä vuonna kaikista parhaiten. Ohrat oli kesäkuun loppuun asti melko sekulia, mutta ovat jostain syystä alkaneet toipua ja ovat loppujen lopuksi ihan kelvollisia. Kaura on nähdäkseni ottamassa eniten takkiinsa kuivuudesta.

Jep. Pahiten kuivuudesta kärsivät nyt ne jotka ensin ovat kituneet liian märässä.
Olen havainnoinut omilta vehnähalmeilta myös sellaisen muuttujan että parhaiten, suorastaan hyvin voivat ne vehnät jotka eivät saaneet kasvunsäädettä ollenkaan. On se onni ettei tullut enää tautiaineita tuhlattua tuonne. Hukkaan olisi menneet. Tähkien tultua esiin tuli esiin myös jonkin verran tähkäsääskiä. Nekin kai kuolivat janoon kun ei vioituksia tullut ollenkaan. Wellamo ei ole ottanut nokkiinsa läheskään yhtä paljon kuin kruunu.

kylmis kirjoitti:Nyt on ilmennyt sellainenkin ominaisuus, että keväällä märkiin paikkoihin tehdyt touot ovat alkaneet kellastua. Jossain vaiheessa esim. kaurat olivat hyvin tasaisia, mutta kuivuuden saapuessa kylään, on notkopaikat ja päisteet alkaneet kellastua toden teolla. Ei näin selvää tiivistymisen aiheuttamaa katoa ole hetkeen aikaan nähty. Vehnä näyttää menestyvän tänä vuonna kaikista parhaiten. Ohrat oli kesäkuun loppuun asti melko sekulia, mutta ovat jostain syystä alkaneet toipua ja ovat loppujen lopuksi ihan kelvollisia. Kaura on nähdäkseni ottamassa eniten takkiinsa kuivuudesta.

Tosiaan näin on. Rypsikin on hyvin eripituista, vaikka lähti tasaisesti alkuun. Kaura tuleentuu helteillä paljon normaalia nopeammin, vaikka kosteutta olisikin.

Kesäkuun alussa asiantuntijat kehotti täällä kylvämään viherlannoitusnurmia, ovatkohan vielä hengissä saati sitten tuottaneet jotain. Vehnän kylvön piti olla suurinpiirtein liian myöhäistä, nyt on 4.6 kylvetyt Anniinat jo kukkineet. Voihan nekin tietysti vielä käristyä.

-Justus- kirjoitti:Jep. Pahiten kuivuudesta kärsivät nyt ne jotka ensin ovat kituneet liian märässä.
Olen havainnoinut omilta vehnähalmeilta myös sellaisen muuttujan että parhaiten, suorastaan hyvin voivat ne vehnät jotka eivät saaneet kasvunsäädettä ollenkaan. On se onni ettei tullut enää tautiaineita tuhlattua tuonne. Hukkaan olisi menneet. Tähkien tultua esiin tuli esiin myös jonkin verran tähkäsääskiä. Nekin kai kuolivat janoon kun ei vioituksia tullut ollenkaan. Wellamo ei ole ottanut nokkiinsa läheskään yhtä paljon kuin kruunu.

Pelkkä propikonatsoli-tyypin tautiaine. ilman mitään korrensäädettä pudotti Magnifikin korrenpituutta noin 10 cm, ja tähkänpituudestakin yhden jyväkierroksen.

Onneksi se oli ruiskutettu niinkö nollaruutu ja suurin osa jäi ruiskuttamati.

-SS-

Kokeilin ohranjyvää puristella ja yllättävän sitkeä oli jo. Kyllä savikolle kylvetyn Vilden pitäis elokuun puolivälissä olla valmista tavaraa jos ei mitään ihmeellistä tapahdu. Täällä päin syysvehnistä Urho näyttäis olevan jo aivan keltaista kun täysillä ruokittu Magnifik on vasta vaaleanvihreää. Kylänmiesten rukiit on jo kauttaaltaan keltaisia, luulis että pian niitä puidaan. Vanha kuivaaja siivottiin tänään ja puimurin huoltomiestä odottelen tulevaksi. Näin se vaan puintioffensiivi lähestyy.

Mitenköhän käy.Toukokuun puolivälissä kylvetty ohra jo kokonaan keltasta.
Jos ne on valmiita jo ennen elokuun puoliväliä voi paino olla aika alakantissa
ja vihneet tositiukassa.Kaurakin on kirjavoitunut tosi nopeasti.