-= Maatalous Foorum =-

errav kirjoitti:ekat amilot saa kyntää ylös ei orastunut käytännössä ollenkaan. voiko aamulla ajettu glyfo vaikuttaa ku illalla kylvin?

Täälläkin Amilot näyttävät heikoilta, syynä etanapopulaatio, joka on syönyt pellon paikoittain tyhjäksi.

Urho-vehnät näyttävät ainakin toistaiseksi erittäin hyviltä.

Tiistaina pruutattiin Amistarit (0,65 l / ha) rukiille, kun oli oikein mainio ruiskutuskeli. Nyt on sitte herran hallussa tästä eteenpäin..

16.9. rutikuivaan maahan kylvetyt Magnifikit ovat aika pienellä oraalla, mutta eiköhän se siitä silti. Olis saanu sataa enemmän, mutta minkäs teet. Eihän vehnä ei ole niin nuuka syksyn tilanteen suhteen? Jotkut jopa tähtäävät siihen, että ei olisi niin tuuheaa syksyllä

Köysti kirjoitti: Eihän vehnä ei ole niin nuuka syksyn tilanteen suhteen? Jotkut jopa tähtäävät siihen, että ei olisi niin tuuheaa syksyllä

Oma Tarso-pelto on myös vasta tällä viikolla alkanut vihertämään. Syysvehnän ei tarvitse välttämättä tulla edes pinnalle syksyllä. Riittää kunhan vaan itää. Myöhään itänyt syysvehnä vaatii kyllä keväällä hyviä hermoja. Varsinkin jos tulee aikainen ja kylmä kevät. Kuinka pitkään malttaa odottaa, että alkaako syysvehnä kasvamaan vai rikkoako ja kylvää jotain muuta. Kyllähän maata ruuvimeisselillä tms. tonkimalla pitäisi nähdä, onko vehnä hengissä vai ei. Koko alan tutkiminen sillä tavoin on vaan aika työlästä...

Pasi kirjoitti:

Köysti kirjoitti: Eihän vehnä ei ole niin nuuka syksyn tilanteen suhteen? Jotkut jopa tähtäävät siihen, että ei olisi niin tuuheaa syksyllä

Oma Tarso-pelto on myös vasta tällä viikolla alkanut vihertämään. Syysvehnän ei tarvitse välttämättä tulla edes pinnalle syksyllä. Riittää kunhan vaan itää. Myöhään itänyt syysvehnä vaatii kyllä keväällä hyviä hermoja. Varsinkin jos tulee aikainen ja kylmä kevät. Kuinka pitkään malttaa odottaa, että alkaako syysvehnä kasvamaan vai rikkoako ja kylvää jotain muuta. Kyllähän maata ruuvimeisselillä tms. tonkimalla pitäisi nähdä, onko vehnä hengissä vai ei. Koko alan tutkiminen sillä tavoin on vaan aika työlästä...

Parista kohtaa lohkoa ottaa lappiollisen kasvustoa sisälle pannuhuoneeseen yms. lämpimään, niin näkyy aika pian onko eloa. Näin jossain neuvottiin.

Olen miettinyt, voimaperäisen syysvehnänviljelyn apuna harson käyttö keväällä lopettaisi arvelut siitä , jääkö kesäksi mitään vai ei.

Nyt kun syysvehnillä tekee tekee syksyllä 3 ruiskutusta, lannoituksia 1 + 4 kesällä, kesäruiskutuksia 3 ja kastelee vielä kesäkuulla, nin harso sopisi siihen kuin nenä päähän.

Tai kasvihuone. Sitten satopotentiaalit saataisiin kunnolla ulos.

Nytkin laatu ja valkuaispitoisuus olivat melko samat, hl-paino oli kevätvehnässä lähes 10 kg parempi. Sato Epos - kevätvehnässä pienemmällä kokonaistypellä oli 2 tonnia parempi. Ja kevätkynnetyllä jyrkällä etelärinteellä kasvoi se Eposkin ihan OK, ei tarvinnut syysviljaa välttämättä ollenkaan.

Mutta kukapa sitä satoa kaipaa nykytilanteessa. Olisi ihan OK. jos voisi kylvää syksyllä, keväällä 50 kg typpeä milloin kerkiää ja käy kesällä kerran ruiskulla ja pui siilokuivana helteisessä heinäkuussa. Silloin hyväksyisin sen neljänkin tonnin sadon, mut en "kasvuohjelmasyysvehnästä". Rukiissa näin voi menetellä.

Kyllä myöhäänkylvetyissä syysvehnissä, vaikka ei olisi juurikaan vihreää, kyllä siellä seuraavana syksynä kasvusto on, mutta ei mikään seitsemän tonnin, vaan kolmen tonnin kasvusto.

Ruis ei kasva myöhään kylvettynä, vaikka kuinka tekisi mieli uskoa. Heinämäiseksi jää ja jyväsato on todella heikko.

-SS-

Olin viime vuonna näihin aikoihin Belgiassa ja Ranskassa käymässä. Siellä käytännössä kaikki syysviljalle laitetut pellot olivat vain pienellä oraalla. Tuskin ne siitä paljoa kasvavat talvella, kun ei sielläkään niin lämmintä ole jatkuvasti. Oma elämäni ensimmäinen syysvehnäkylvös on samanlainen; vihreä, mutta ei tihentynyt. Katsotaan nyt, paljonko tulee mutta Etelä-Pohjanmaan alueella syysvehnän keskisato oli vuonna 2007 tai 2008 (en muista tarkalleen) 700 tai 800 kg parempi kuin kevätvehnällä joten kyllä siinä jo jotain ideaakin pitäis olla.

Siitä ei ainakaan täällä päin tule mitään, että yrittää ottaa maksimit irti esim. Amarettosta tai Epoksesta. Zebra on myöhäisin kevätvehnä, mitä uskaltaa kylvää (vapun aikoihin) ja sittenkin menee huonona vuotena märkänä puimiseksi. Pari tuttua kokeillut Amarettoa eikä kumpikaan viitsinyt toista kertaa niin myöhään puitavaa kylvää

Omat urhot näyttää kyllä ehkä vähän liiankin hyviltä. Saas nähdä kerkeskö liian tiheäksi. Lumihometta en ajatellu torjua ja syyslannoittuksena pelkkä broiskunlanta. Tässä vaiheessa ei näy merkittävää eroa kynnetyn ja lautasmuokatun välillä, mutta keväällähän sen vasta näkee...

Pohjanmaalla on nykyään sellaiset säät kuin Varsinais-Suomessa 60-70-luvuilla. Kevätvehnät olivat riskiviljaa sillon etelässäkin, monesti meni pilalle joko pakkasen tai vain valmistumattomuuden takia. Syysvehnistä saattoi tulla lehmänpas**lla lannoitettuna mitattuna alun kuudetta tonnia (Linna - Hankkija, Vakka - Jokioinen) .

Nykyään kun huhtikuussa ovat kevätkylvöt jo valmiit ja lämpösummaa kertyy huononakin kesänä kuin huippukesänä 30 v sitten, myöhäiset etelärannikon kevätvehnät ylivoimaisine sakolukuominaisuuksineen eivät olekaan se riskikylvös vaan juuri syysvehnät. Pohjanmaalla päivän pituus ei ole sen pitempi, ja syyskesän halloja saattaa edelleen esiintyä, totta kai syysvehnän voimaperäinen viljelyalue näin ajatellen onkin Oulun korkeudelta etelään. Ja hyvä se.

Karsea vehnän ylituotanto Suomessa ei varmasti ole syysvehnällä tehty, eli en kyllä tässä suostu olemaan ainoana tätä mieltä, että kevätvehnän sadot ovat menneet syyskylvöisten ohi useampana vuotena tällä vuosikymmenenä. Muualla maailmassa tietenkin on syyskylvöinen vehnä se ainoa vehnä.

Enkä vielä tämän yksittäisen vuoden perästä suostu uskomaan, että kevätvehnän laatu olisi jotenkin säännönmukaisesti huonompi kuin syysvehnän.

-SS-

Enkä minä vielä omalla kohdallani tämän yksittäisen onnenkantamoisvuoden jälkeen suostu uskomaan, että kevätvehnän sato olisi jotenkin säännönmukaisesti parempi kuin syysvehnän.

Rubinjo kirjoitti:Enkä minä vielä omalla kohdallani tämän yksittäisen onnenkantamoisvuoden jälkeen suostu uskomaan, että kevätvehnän sato olisi jotenkin säännönmukaisesti parempi kuin syysvehnän.

Näinhän se on, eivät vuodet eivätkä alueet ole veljeksiä, mutta käsi sydämelle, oletko varma esimerkiksi Magnifikin sakolukuominaisuuksista ja taudinkestävyydestä normaalina märkänä alkusyksynä ? Myöhäisten kevätvehnien ominaisuuksia, pl. ulkonäköä eivät useammankaan viikon sateet juurikaan verota.

Kuinka monta kuivaa ja lämmintä syyskuuta tässä on ollut jo peräkkäin ? Viimeiset viileät pilvidet kesät olivat 1998 ja 2000, ja esimerkiksi vuonna 1998 iti Tryggvekin pystytähkään.

Kai sitä sietää sietää laittaa enemmän kokonaislannoitusta, enemmän tautiaineita, enemmän ruiskutuskertoja, enemmän glyfosaattia, ainakin tutkimustietoa tuosta syysvehnäharrastuksesta saa itselle hyvin. Parinkymmenen lisävuoden jälkeen saattaisi jo sanoa, että tietää jo jotakin.

Ehkä tuo kevätvehnä on siitä syystä hyvä pitää, että saa ainakin siitä onnistumisen elämyksiä, ettei ala epäillä olevansa ihan taidoton tumpelo. Tai että tajuaa, että vuodesta toiseen jokatoinen vuosi kalkitsemalla ja hiveniä peltoon mättämällä ei aina pidäkään tulla heikko sato ?

Evolon sai taas puolihuolimattomasti yöllä pimeessä kertaäestyksellä ja Jukolla tämännäköiseksi. Laitetaanko uusi juonne Ruis-syysvehnä 2009-2010 auki ?
-SS-

SS kirjoitti:

Joomies kirjoitti:Eilen tuli ruiskutettua Amistaria rukiille.

Ehkä hiukan hötkyilyä. Tautiaineilla on tärkeää, ettei maanpinnasta eikä kasveista se tehoaine huuhtoudu pois, siinä maanpinnan kasvijätteissä se lumihome etenee sitten kevättalvella. Eli sanoisin, että melko aikaisessa vaiheessa olet ruiskutellut.

-SS-

Toisaalta kun tarpeeksi myöhälle odottaa niin tahtoo ruiskutuskelit loppua. Olen nyt kytännyt sopivaa hetkeä jo päiväkausia, mutta kasvusto on keskipäivälläkin vesimärkää vaikka ei olisi satanut moneen päivään. Suorakylvetyn rukiin mukana on sen verran puintitappio-ohraa että lumihomeen torjuntaruiskutus olisi mielestäni hyvä vakuutus.

turkki kirjoitti:

SS kirjoitti:

Joomies kirjoitti:Eilen tuli ruiskutettua Amistaria rukiille.

Ehkä hiukan hötkyilyä. Tautiaineilla on tärkeää, ettei maanpinnasta eikä kasveista se tehoaine huuhtoudu pois, siinä maanpinnan kasvijätteissä se lumihome etenee sitten kevättalvella. Eli sanoisin, että melko aikaisessa vaiheessa olet ruiskutellut.

-SS-

Toisaalta kun tarpeeksi myöhälle odottaa niin tahtoo ruiskutuskelit loppua. Olen nyt kytännyt sopivaa hetkeä jo päiväkausia, mutta kasvusto on keskipäivälläkin vesimärkää vaikka ei olisi satanut moneen päivään. Suorakylvetyn rukiin mukana on sen verran puintitappio-ohraa että lumihomeen torjuntaruiskutus olisi mielestäni hyvä vakuutus.

Oman uskon vahvistukseksi jo syyskuulla tehty ruiskutus toimii mainiosti. Mutta kun halutaan vaikuttaa lumihomesaastuntaan maassa, siellä lumen alla, olisi torjunta-aine saatava kasvustoon juuri ennen lumen tuloa. Tee nollaruutu, niin saat seuraavalla vuodelle eväät oman tilan kasvitautitorjuntaan.

Itsellä meni vajaat kymmen vuotta siihen, että ymmärsin luopua syksyn tautiaineruiskutuksista. Kevään tuhot eivät olleet lumihometta vaan sellaista vieoletinpunaista juromista ja kevään kuivilla keleillä vähittäistä harvenemista ja lopulta ohrankaltaista lyhyttä ja kärsivää kasvustoa.

Sitten kerran vain ei ollut säitä ja jätin sikseen, tuli märkä ja luminenkin talvi, lumihomettakin, mutta sieltä se homekuoren alta lähti lujasti kasvamaan se ruis ja oli aivan kiitettävä kasvusto ja sato.

Nyt olen ollut useana vuotena "ruakoton" ja annan rukiin olla. Yksi mikä vielä on ongelma, on se, ettei tule keväällä lähdetyksi riittävän aikaisin apulantaa kylvämään. Lumelle varmaan pitää salaa laittaa. Keväällä kuivuus viivyttää voiman siirtymistä rukiiseen, ja se verottaa nimenomaan rukiin satoa.

-SS-

Eikös ole niin, että lumihomeesta kärsineessä kasvustossa yksilöt ovat juuri violetinpunaisia (+seittimäisen sidoksen liimaamia)? Itse ajattelin hoitaa ruiskutuksen pois alta seuraavan mahdollisen ruiskutuskelin esiintyessä...

Shield kirjoitti:Eikös ole niin, että lumihomeesta kärsineessä kasvustossa yksilöt ovat juuri violetinpunaisia (+seittimäisen sidoksen liimaamia)? Itse ajattelin hoitaa ruiskutuksen pois alta seuraavan mahdollisen ruiskutuskelin esiintyessä...

Niin sitä ainevalmistajat kertovat. Sama vika kesällä, stressilaikkuja ruiskutetaan minkä keritään, ja ihmetellään kun koko sato haihtuu jonnekin keskikesän kuivissa helteissä.

Sisä-Suomessa ja 150 km rannikolta pohjoiseen lumihomesienten ruiskutukset lienevät välttämättömiä, en kiistä lainkaan.

Melkein koko talven paljaat orasmaat eivät tarvitse petroolia pakkasvaurioiden lisäämiseen, niitä tulee ihan normaalistikin.

-SS-