-= Maatalous Foorum =-

Jari kirjoitti: Amaretto on VILJAA verrattuna aikaisiin lajikkeisiin. Tosin näillä nurkilla vehnänviljely on AINA tuuripeliä, puintikauden jatkaminen ja onnistuessaan hyvä tulos tekee yrittämisen kannattavaksi. Varsinkin kun typpeä ei tarvitse lähimainkaan samoja määriä kuin savimailla että pääsee samoihin valkuaispitoisuuksiin.

Jep, on se kyllä rajun näköistä Sama juttu tahtoo olla täälläkin, kaikkein paksumultaisimpiin maihin ei oikein vehnää uskalla kylvää, kun ei tahdo ehtiä valmistua.
Viime vuonna kylvin vehnää järvimaihin, kun kylvämään pääsi huhtikuun viimeisellä viikolla, silti puimaan pääsi vasta syyskuun puolivälissä. Viime vuonna tosin lämpösummaa kertyi kasvukauden pituuden huomioiden ennätyksellisen vähän.
Tämän takia olenkin antanut tautiaineita vain havaittuun tarpeeseen ja vain pienen annoksen kerralla, saa sitä sinne lisää laitettua, jos tarvetta näyttää olevan.

Eilen Kruunu sai Cometit ja Juventusta. Tiheässä kasvustossa piti vähän aikaistaa ruiskutusta kun on luvassa sadekausi? Ensimmäiset kylvöt jo savella kukinnan alussa ja hiedalla vasta tähkä kurkkii.

Vilde muuten puhdasta, mutta lippuvehden kärjessä mustaa laikkua. Alemmat lehdet terveitä ja saaneet hyvän tautisuojan. Ensimmäiset pääversot kukassa.

Onko kenelläkään havaintoja vehnä- ja tähkäsääskistä? Tänään kävin ostamas ansavärkkejä ja huomenna ajattelin käydä laittamas niitä pellolle. Pitää tänä vuonna ottaa oikein asiaksi tuo sääskien torjunta, koska viime vuonna oli osasta kurttuisia vehniä ja syyksi epäillään sääskejä. Silloinkin kysyttiin eräältä kollegalta, että onko ansoissa näkyny mitään. Hänellä ei ollu näkyny, mutta meidän laihoihin niitä oli ilmeisesti tullu . Tänään ajoin Kruunuille tähkälle Menaraa ja taas näyttää siltä, että samalla kylällä samanlaisilla pelloilla Zebrat on parempia.

Ei nyt ihan kasvitaudeista kyse, mutta niihin verrattavista jutuista.

Sääskistä: Kukkivan vehnän ruiskuttaminen lienee turhaa, silloin ei ole enää kriittisimmät hetket, koska ei ne sääsket vaan niiden toukat syövät niitä jyväaiheita. Monet vehnälajikkeet kukkivat jo tupessa, tähkän pilkistäessä esiin.

Parhaita aineita sääskille lienevät esim. Karate tai Roxion, joilla on kokemuksen mukaan pitkäaikainen teho ja karkoitusvaikutus. Roxionia(dimetoaattia) ei saa laittaa pohjavesialueille.

Sääskien arvioitu tuho on ollut ainakin Länsi-Uudellamaalla joskus useita tonneja /ha , hl-painot alle 70 ja muutenkin huonolaatuinen sato.

-SS-

Eilen tuli kruunulle ajettua amistar 0,3l+ zenit 0,3l+ kestac 0,2+ urea 21kg seos 2purkillista ehti ajaa ennen sadetta/sihtien sakkautumista

Nonii,just tuli loputkin vehnät ajettua tautiaineella. Loppujen lopuksi ainoastaan noin 10ha:n koeruutu jäi yhdelle ohralohkolle johon ei tautiainetta,tämäkin ala koostui suurimmaksi osaksi pystyyn kuivanneesta kasvustosta ko. lohkolla. Tuntuu siltä että on saanu olla ruutan kanssa riittämiin liikkeellä,tunteja tuli traktoriin vajaa sata ja kelit olleet todella rikki ruiskutuksia ajatellen,tuulista ja kylmää,loppupuolella sateitakin. Nämä heinäkuun alun sateet sai aikaan päätöksen että tautiaineet ajettava vaikka kesäkuu olikin todella kuiva eikä taudeista merkkiäkään.

Jari kirjoitti:Nonii,just tuli loputkin vehnät ajettua tautiaineella.

Aika kovin kiriny kasvustot jos vehnät jo kokonaan tähkällä? Anniinaako? Mulla vielä yks rahtipaikan Zebra ajamatta ja omat Trappet. Trappeen laitan Menaraa ja vain loraus Amistaria. Sit vielä Trappeen lisätyppeä myöhemmin.

Rubinjo kirjoitti:

Jari kirjoitti:Nonii,just tuli loputkin vehnät ajettua tautiaineella.

Aika kovin kiriny kasvustot jos vehnät jo kokonaan tähkällä? Anniinaako? Mulla vielä yks rahtipaikan Zebra ajamatta ja omat Trappet. Trappeen laitan Menaraa ja vain loraus Amistaria. Sit vielä Trappeen lisätyppeä myöhemmin.

Ovat kirineet jossain määrin, lajikkeena Anniinaa sekä naapurilla Ainoa. Ei vieläkään samannäköistä kuin siellä oli yleisesti 1-2.7 Västankvarnin mennessä. Puinti mennee syyskuun lopulle,aikaisintaan puoliväliin.

Amistaria ajoin noille,omiin lurautin sportakia sekaan kun ei muutakaan ollut enää tarjolla varastossa lauantai-iltana. Ajoin hiukan etukäteen ts. ei kaikkia tähkiä näkyvissä koska ötököitä oli jonkinverran liikkeellä, niille luraus karatea. Lähdin oletuksesta että sääsket tekee enemmän vahinkoa kuin hieman myöhemmin ruiskutetusta tautiaineesta olisi hyötyä? Eka kertaa näin,yleensä tullut ajettua vehnän osittain kukkiessa. Anniinan ollessa kyseessä huimia sato-odotuksia ei ole luvassa vaikka kasvustot onkin mallikkaita,tulihan tähän viimeiseen satsiin myös 7kg/ha ureaakin,tehostamaan tautiaineen vaikutusta

On sit huomattava, että sääskille otollinen sää on monen päivän tyynet lämpimät säät, leppeä etelänpuoleinen tuuli. Kovat tuulet ja sateet työntävät ne pois tähkistä munimasta. Tossa mäännäviikolla oli 20 metriä sekunnissa ja kylmää sadetuiskua monta päivää, ja kappas, kerkes myöhäisimmätkin vehnät jo kukkia.

Aika hyvin tautiainevalmistajat varmistavat liiketoimintansa kasvua, kehittämällä uuden uhan kerrallaan. Kohta kyllä alkaa ruiskutusmatriisista loppua tila, kun parhaimmillaan viisikin ainetta sekoitetaan yhteen ruiskulliseen.

Rutiiniruiskutukset lienevät kohta välttämättömiä seuraavien vuosikymmenien kuluessa; sitten kun ihmisillekin laitetaan joukkolääkintänä kerran kuussa V-Pen Mega - puolikas kuuri - ihan sitä varten, ettei vaan tulis nuhaa, korvatulehduksia tai keuhkoputkentulehduksia...Canesten ja Daktarin- voitelu joka päivä - varmuuden vuoksi...

Mitenkähän on 50 vuoden päästä ?

Nii, leikki pois ja vähän uhkakuviakin: Tosiasiassa tuotteiden valmistajien ja käyttäjien yleisen ja erikoisen tietämyksen ero on suurimpia verrattuna mihin tahansa muuhun teollisuuden alaan. Eli myyntipäällyksien käyttöohjeet ja agribizneslehtien mainokset ovat lähes se ainoa tietolähde, joihin käytännön ruiskuttaja joutuu turvautumaan, vaikka itse tuote on high-tech-kemiaa, solubiologiaa ja biotekniikkaa.

http://frag.csl.gov.uk/cropspecific.cfm

Oheinen linkki antaa jonkinlaisen kuvan tautiaineista, ne aineet, joissa on todettu resistenssi Euroopassa, ovat merkityt "high risk" - koodilla. Mm. Amistar ja monet muut strobiluriinit ovat jo eilispäivän lumia muualla maailman vehnänviljelyalueilla. Prokloratsi on myös "medium risk" - merkinn'llä varustettu.

Lisäksi rukiilla Sportakin on havaittu aiheuttavan heikentynyttä talvehtimista. Ja minä kun kasvuohjelnmatäpinöin vuosikausia epäonnisesti sen rukiin talviruiskutuksen kanssa...olisipa tuonkin tiennyt.. (MTT: Maaseudun Tiede , 9.3.2009 , 66. vuosikerta, nro 1, sivu 12. )
-SS-

SS kirjoitti:
Lisäksi rukiilla Sportakin on havaittu aiheuttavan heikentynyttä talvehtimista. Ja minä kun kasvuohjelnmatäpinöin vuosikausia epäonnisesti sen rukiin talviruiskutuksen kanssa...olisipa tuonkin tiennyt.. (MTT: Maaseudun Tiede , 9.3.2009 , 66. vuosikerta, nro 1, sivu 12. )
-SS-

http://www.mtt.fi/maaseuduntiede/pdf/mtt-mt-v66n01.pdf
Tätä asiaa ei voinu kukaan ainealalla oleva myöntää pari vuotta sitte kun kyselin, vaikka pellolta asiasta oli selvää näyttöä syysvehnällä. Nää on välillä niin arveluttavia hommia, kun jotku edustajat värkkää käyttöohjeita Suomeen ja laittavat varmuudeks vähän isomman käyttömäärän yms. jonka takia aineesta ei oo ku haittaa.

SS kirjoitti: Kevätvehnän ruiskuttaminen ei kestävimmillä lajikkeilla ole edes haaveissa kannattavaa: Jos sadonlisää saa parhaimmillaankin 300-400 kg, ei kannata aineita sinne tuhrata.

-SS-

Oliko tuo 400 kg peräisin tuosta jutusta:

http://www.mtt.fi/maaseuduntiede/pdf/mtt-mt-v66n01.pdf

MTT:n torjunta-ainekokeissa saatiin
parhaimmillaan 27% sadonlisä ( 1
400 kg/ha), kun kasvitauteja torj-
juttiin fungisidiruiskutuksilla.

Tonni sinne tänne, 400 vai 1400.. ykkönen
jäänyt vähän yksikseen edelliselle riville.

Tuo parhaimmillaan 1400 kg/ha on varmasti totta, mutta kyse on markinoijan sanavalinnasta. Ei ole määritelty lajiketta eikä vuotta.

Jos keskimääräinen sadonlisä 10 vuoden aikana jokavuotisilla rutiiniruiskutuksilla on 300-500 kg , ollaan onnistuttu jo hyvin. Löysin kerran Ruotsissa tehdyn lajikelistan, joissa oli fungisidikäsittelyn vaikutus kunkin lajikkeen satoon, yritän löytää sen linkin, kyseistä tietoa mielestäni tarvittaisiin, kun aletaan taistella tulevien vuosikymmenien sienitauteja vastaan. Lajikkeiden väliset erot nimittäin olivat todella suuret, 150 - 1500 kg/ha.

Australian maataloushallinnon keinot taistelussa resistenssiä vastaan pätevät missä tahansa muualla:
-vain täysiä annoksia ja todettuun tarpeeseen
-aineiden yhdistelmät ja strobien ja propikonatsolijohdannaisten välttäminen
-tauteja ehkäisevien viljelytekniikoiden käyttö (MTT:n yhdessä julkaisussa mainittiin viljelykierron lisäävän satoa myös jopa sen 1500 kg/ha !)
-kasvilajikkeiden luontaisen vastustuskyvyn toteaminen ja huomioonottaminen lajikevalinnassa

Tämä tautiaineiden "varmuuden vuoksi"-käytön vaikkapa viatonkin kummastelu, "loraus sitä ja loraus tätä, varmuuden vuoksi" , aiheuttaa tieteellisen maanviljelyksen harjoittajissa joskus kiivastakin närää. Tietenkin niillä tiloilla, joilla on sitä "satopotettiaalia" kymmenen tonnin satoon, on syytä käyttää tautiaineita ja tehokkaita peittausaineita, mutta silloinkin peräkkäiskäytön rajoitteet pitäisi ottaa vakavasti.

Mitä kertoo kalkituksen väheneminen, fosforinkäytön romahtaminen, ojitusinvestointien lama ja peitatun sertifioidun siemenen käytön vähentyminen, fungisidien suosion ja markkinointipanoksen rinnalla ? Suorakylvön/kevytmuokkauksen ja tautiaineiden pakkoavioliitostako ?

-SS-

SS kirjoitti: Mitä kertoo kalkituksen väheneminen, fosforinkäytön romahtaminen, ojitusinvestointien lama ja peitatun sertifioidun siemenen käytön vähentyminen, fungisidien suosion ja markkinointipanoksen rinnalla ?
-SS-

Taitaa tarkoittaa hillitöntä kustannuksien nousua ja viljanviljelyn heikkoa tuottoa, kuitenkin jotain tautiainetta yleisesti järkevää käyttää hieman mutta ei näillä hinnoilla tule kovin usein mieleen käyttää esim. täysiä tautiainemääriä vaikka tarvetta olisikin yleensä pienemmällä määrällä saa paremman tuloksen.

Nyt sitten oli niitä tähkäsääskejä tähkällä olevissa ei-kukkivissa Kruunuissa (viimeisenä kylvetyt ja eivät ole kärsineet kuivasta). Ajoin Kestacin lääkkeeksi, kannatti vaan kytätä niitäkin. Huomenna illalla pitää sitten käydä vielä eräs etäällä oleva vehnälohko tarkistamassa sääskien varalta. Olivat mukavasti kyllä vehnät parantaneet tahtia, ihan hyvältä näyttää kaiken kaikkiaan Jos Kruunu nyt näyttäis sen puolensa, millä se huippusato saatiin muistaakseni Tervakoskella. Nojoo, ehkei nyt silti mutta tulis nyt paremmin edes ku viime vuonna. Nyt oli jo pakko pitää kaikki työvalot päällä ruutatessa, näin se kasvukausi on taas jo voiton puolella.

Paljonko olette käyttäneet vettä rypsin pahkahomeruiskutuksessa? Prolinen ohje 150-300l/ha ja Proagrian 300-500l/ha.. Kokeilun vuoksi tuli 8ha lohko ruiskutettua joka toisesta ajourasta, vettä meni 400l/ha.