-= Maatalous Foorum =-

O.J. kirjoitti: Olin jostain lukevinani, että eilen avajaisia pitäneet T:n veljekset saivat Astronautin kohtuulliseen hintaan, 800.000€. junttieinari tietänee tapauksen?

Joo, kävin paikanpäällä pällistelemässä. Oli jotenkin yksinkertaisempi (hyvässä mielessä) verrattuna muihin näkemiini 1 robon pihatoihin.

kiertomies kirjoitti: Lehmänpaska on hyvää lannoitetta viljalle , vaikka ostorehuja käyttääkin saa viljasta pikkusen maksuapua rehulaskuun .

Voihan sen paskan ajaa naapurin peltoon, ja ostaa sittten viljaa takaisin.

kiertomies kirjoitti:JPelkästään maidontuotantoon suuntautuva tila joka ostaa palvelut ja rehut kokonaan ei Suomessa helpolla menesty .

Itellä tavoitteena lisätä eläinmäärää siten että viljasta pääsis kokoon eroon. Viljanviljelyn voi jättää naapurille jolla kunnon kalusto, ja keskittyä itse nurmeen ja elukoihin. Nykyisellään viljan kanssa nyhräämiseen kuuluu tuhottomasti työtunteja saatuun hyötyyn nähden.

junttieinari kirjoitti:Itellä tavoitteena lisätä eläinmäärää siten että viljasta pääsis kokoon eroon. Viljanviljelyn voi jättää naapurille jolla kunnon kalusto, ja keskittyä itse nurmeen ja elukoihin. Nykyisellään viljan kanssa nyhräämiseen kuuluu tuhottomasti työtunteja saatuun hyötyyn nähden.

Tämän kun muutki maidontuottajat ymmärtäs.

Rubinjo kirjoitti:...Tämän kun muutki maidontuottajat ymmärtäs.

Täällä viimeset puidut viljat -95. Sen jälkeen ovat olleet ostossa.

pankki hakee sitä tilaa konkurssiin, vaikka nyt tuotanto on tavoitellussa suuruus luokassa, eipä tuota nordeaa oikein ymmärrä mutta velkasaneerauksen kautta parempaan suuntaan.

Edellisen kerran mopo karkasi investoijien käsistä 1986-1989, kun maatalousmaasta maksettiin jopa 50000-70000 silloista markkaa hehtaarilta. Maatilalaki ja niiden mukaiset lainat loppuivat, uudet maatilojen rahoitusjäörjestelyt tulivat silloiseen maaseutuelinkeinolakiin silti 1992 lähtien oli monta nopeasti kasvanutta tilaa pahoissa vaikeuksissa. 10%:lla silloisista aktiivitiloista oli lähes puolet maatilojen lainoista !

Siksi tarjottiin vakauttamislainoja 2000:lle pahimmin velkaantuneelle tilalle, jolla toimenpiteellä ongelmaa saatiin ainakin lykättyä eteenpäin. Muistan kun silloisen "agribizzznes" -muodin aikana ajattelin, että eipä se nyt sitten oikeaa bizznestä ollutkaan, kun ei evoluution annettu kaataa konkurssikypsiä tiloja vakavaraisempien ja varovaisempien isäntien ostettavaksi.

Nyt lienee uuden vakauttamiskierroksen aika, ja kaikki ovat kohta taas tyytyväisiä. Pankin ja agrobisneksen rengiksi joutunuthan on se paras viljelijä lypsettäväksi. Vaikka luuleekin itse lypsävänsä niitä robottilehmiänsä.

-SS-

Muistaakseni joku EU asianuntija sanoi ennen liittymistä EUhun että ainakin Tanskassa aika yleinen tapa oli ensin laajentaa kaksinkertaiseksi,sitten isältä pojalle.Poika laajensi edelleen,sitten konkka ja tila vieraalle.Ja tässä kohden vakautus.

Saa nyt sitten nähdä minkämoinen kierre tässä lamassa saadaan täällä aikaiseksi.

Ei liity täysin otsikkoon mutta koulussa sanottiin että Tanskassa on hyvin yleistä että tilaa kehitetään voimakkaasti ja sitten kun eläkeikä koittaa myydään tila vapailla markkinoilla. Elikkä Tanskassa maatilayrittämiseen suhtaudutaan vähän eri tavalla kuin Suomesssa.

claas58 kirjoitti:Ei liity täysin otsikkoon mutta koulussa sanottiin että Tanskassa on hyvin yleistä että tilaa kehitetään voimakkaasti ja sitten kun eläkeikä koittaa myydään tila vapailla markkinoilla. Elikkä Tanskassa maatilayrittämiseen suhtaudutaan vähän eri tavalla kuin Suomesssa.

--varmaan näinkin.Osa menee sitten vararikon kautta.kaikel viisii ootrataan...

Tanskalaisviljelijällä ei ole koskaan tarkoitus maksaa velkojaan pois. Vähän kun lyhentää on taas vakuuksia ottaa uutta.

Make kirjoitti:Tanskalaisviljelijällä ei ole koskaan tarkoitus maksaa velkojaan pois. Vähän kun lyhentää on taas vakuuksia ottaa uutta.

Niin velat kuitataan silloin kun tila myydään.

Maaseudun Tulevaisuudessa oli laajentavan maitotilan uudesta navettaprojektista artikkeli. Aikaisemmin lehmiä oli 23, uuteen navettaan mahtui nelisenkymmentä. Projektin kustannusarvio oli 400000 , toteutunut oli 600000. Sanoisin, että budjetin ylitys on kovin suuri, muulla alalla projekteja laskeneena. Ehkäpä maataluskonsultit, jotka laskevat noita tukieuroja ja suunnitelmia investointeihin, eivät ole oikein ajan tasalla.

Rakennusliikkeet olisivat aikoja sitten antaneet moisille kustannuslaskijoille kenkää.

-SS-

Hallinnon ohjekustannukset laahaavat reippaasti perässä. Kustannusarvio pitää puristaa ohjekustannukseen, joota hanketta tuetaan. Tukeahan sitten saa 30-40% noista ohjekustannuksista, eli 20-30% toteutuneesta.

Make kirjoitti:Hallinnon ohjekustannukset laahaavat reippaasti perässä. Kustannusarvio pitää puristaa ohjekustannukseen, joota hanketta tuetaan. Tukeahan sitten saa 30-40% noista ohjekustannuksista, eli 20-30% toteutuneesta.

--juuri näin,tän takia myös esim.lämpökeskusinvestoinneissa tod.tukiprosentti on noin puolet teoreettisesta

Paikallisradiossa käsiteltiin tämänkin jutun aihetta ihan haastattelujen muodossa.

Täytyy toivoa jaksamista ja kuitenkin jonkinlaista selviytymistä kaikille vaikeuksissa oleville,kyllä näissä isoissa hankkeissa kuitenkin aika paljon laskentaa harrastetaan ennen investointeja.Huonon tuurin tullessa on sitten jälkiviisaita yleensä liian paljon.

koivumaki kirjoitti:Huonon tuurin tullessa on sitten jälkiviisaita yleensä liian paljon.

Huonon tuurin ? Et ninkö EU:lta panokset ja lopputulos riippuu siitä, mikä silmäluku noppaan sattuu vierähtämään ?

-SS-