-= Maatalous Foorum =-

masto kirjoitti:Mun mielestä on vähän väärin sanoa että miten paljon milläkin koneella pystyy ajamaan. Varmaan 2035:lla sampolla voi puida satojakin hehtaareja jos vaan kelit sallii eikä tavaraa tule liikaa.

Jos ainoa kokemus Samposta on joku Sampo 460 , ei ehkä ole tutustunut esim. 2045 :n puintitehoon, usein niissä on 140 hv Sisut, puintikelan leveys on Claasia 5 cm leveämpi ja läpimitta suurempi, vähintäöän sama kohlinpinta-ala ja 10% suurempi seulastopinta-ala kuin Claasissa. Ainoa missä Claas on suurempi on 3 hl suurempi säiliö ja paino.

Tämä vaan sivullisena tutustuttuani yhden kollegan tämän syksyn investointiin. Että se SampoRosenlew on ihan eri planeetalta kuin 80-luvun Sampot, ja tuotekehitys tuntuu olevan hereillä.

masto kirjoitti: Mulla itellä ainakin on päivätyö ja sen ohessa kun pitää puiminen hoitaa niin ei oo aikaa koko vuorokautta.

Eli siis pitää hankkia se 50000 EUR vuodessa lisärahoitusta muissa töissä sellaisten maatalouskoneiden hankkimiseen, että kerkiää sen tilan sitten hoitaa vasemmalla kädellä. Tervetuloa joukkoon. Typeräähän tämä on, mutta voisihan sen palkkansa juopotellakin kurkustansa alas. Sillälailla minä sen itselleni perustelen.

masto kirjoitti: 150 dominaattorilla voisi silti kuvitella ehtivän mainitun puimaan laadusta tinkimättä. Toisaalta ulkomailtakin saa lähelle puolta uuden dominaattorin hintaa isoja vähän yli kymmenen vuotta käytettyjä koneita. Vaikeita päätöksiä nämä mikä sitten on kannattavaa...

Laatu, onko tässä se "Sampon pöytä putoo" - legenda ? Tai sitten se "Sampo, aitosuorakylvökone" tai "Sampo, roskia enempi kuin viljaa" . Hmm...

Vanhalla Sampo 360:llakin tuli puiduksi tämmästä ohraa, ei roskia, eikä pellossa mitään myöskään...
-SS-

Murtola_Lasse kirjoitti: Meillä ainakin normaalisti kuivataan yölläkin, kuinkas muilla?

Sama juttu täälläkin eli yöllä kuivataan. Erän vaihdossa pidän puolta yötä rajana, aamuyöllä en enää lähde erää vaihtamaan vaan saa jäädä aamuun.

Mitäs mieltä olette sitten siitä, jos kuitenkin olisi Claas kyseessä, niin kannattaako ostaa 130:n vai jompikumpi hydro versioista. Puintikoneisto on kuitenkin sama ja 140:n puintiteho on varmasti heikompi kuin 130:n, johtuen hydron viemästä tehosta...

Minä en oikein noista hydroista tiedä, se voi tehdä työn helpommaksi ja joutuisammaksi, ainakin monimuotoisilla ja pienillä lohkoilla.

Silti tutustuisin tarkkaan
-puhdistettavuuteen, jos on hukkakauraa (tai tulevina vuosina tulisi !)
-kulkukykyyn kosteina vuosina eli rengasvarustukseen ja painonjakaumaan
-täyttyykö säiliö kostealla viljalla kunnolla vai vaan keskelle kukkura
-miten tyhjennys toimii, etenkin märällä viljalla: jääkö 5 hl aina jonnekin nurkkaan, että tuutin päästä vaan ripsuttelee, eli joutuu lähtemään uudelle kierrokselle vanhaa kuormaa päällä, eikä jaksa odottaa ikuisuuksia sen lopun poistumista.
-miten ketterästi kääntyy

Nämä kaikki ovat ihan todellisia asioita, jotka itse on huomannut nyt, kun ne asiat eivät olekaan perusmallissa ajateltuja. Ennen niitä ei tullut edes mieleen. Mistähän se johtuu ?

Jos on varma siitä, että kaikki nämä kohdat toimivat itselle, hankkii sellaiset varusteet, joita tarvitsee, ja sitten arvioi hinnan, lisäksi sen oikean hinnan, kilpailutuksen jälkeen.

-SS-

Murtola_Lasse kirjoitti:
Pitää olla tehokas kuivuri, että päivän aikana kuivaa sen mitä päivässä on puinut.
Meillä ainakin normaalisti kuivataan yölläkin, kuinkas muilla?

Ei se meilläkään ole vielä kertaakaan ollut puimurista kiinni.

Väliillä kuivattu yöllä, nyt tänä syksynä oli tapana minun valvoa myöhään ja laittaa satsi valmiiksi, isä kävi sitten aamulla käynnistämässä kuivurin.

SS kirjoitti:Minä en oikein noista hydroista tiedä, se voi tehdä työn helpommaksi ja joutuisammaksi, ainakin monimuotoisilla ja pienillä lohkoilla.

Silti tutustuisin tarkkaan
-puhdistettavuuteen, jos on hukkakauraa (tai tulevina vuosina tulisi !)
-kulkukykyyn kosteina vuosina eli rengasvarustukseen ja painonjakaumaan
-täyttyykö säiliö kostealla viljalla kunnolla vai vaan keskelle kukkura
-miten tyhjennys toimii, etenkin märällä viljalla: jääkö 5 hl aina jonnekin nurkkaan, että tuutin päästä vaan ripsuttelee, eli joutuu lähtemään uudelle kierrokselle vanhaa kuormaa päällä, eikä jaksa odottaa ikuisuuksia sen lopun poistumista.
-miten ketterästi kääntyy

-SS-

HYDRO,ei edes kahta puhetta!! Ne Claasin vaihteet ei todellakaan ole mitkään näppärät,eilenkin puin muutaman aarin "lohkoja" ja kiertelin kaikenlaisia esteitä,sen kokoisia lohkoja että peruuttamalla päähän ja puimalla eteenpän,ees taas... JOS oma kone olisi hydro,ei olisi mitään muuta valitettavaa kuin puhdistettavuus sekä kääntyvyys. Puhdistettavuus suhteellista mutta kääntyvyys huono,omassa takana paaaljon isommat renkaat kuin tehtaalta saa joten taka-akseli käännetty "väärinpäin",akseliväli normaalia pidempi ja pyörien leveys lisänä jarruttamassa kääntymistä. Ei haittaa isoilla lohkoilla mutta aarien tilkuilla tympäisee... Painojakauma kohdallaan isoilla renkailla,paljon paremmin kulkee kuin pienemmät vanhat puimurit.
Säiliö 4m3 ja kolme täyttä säiliöllistä kosteaakin viljaa ja 85 tuhti on aikalailla kukkura kuorma ts. täyttyy ihan piripintaan. Ja säiliö tyhjenee myös kostealla viljalla nopeasti ja tyhjäksi asti,ainoastaan säiliön "pokkauksien" päälle jää hiukan jyviä. Tosin omat kosteat vehnät olleet mittarin mukaan >50%,mikä sitten kenellekin kosteaa,eiliset puinnit "kuivaa" reilu kolmivitosta ohraa...

TC5050 kannattaa ottaa myös tarkasteluun, tosin sen ominaisuuksista ei omakohtaista kokemusta kuten pikku Claaseista.

Painoltaan Claas,NH ja Sampo samaa luokkaa.

New Holland ainakin, lähes mallista riippumatta vanhaa varmaa perustekniikkaa ja lisäksi ahtaissa paikoissa normaalisti melko notkea. En ole kuullut toisiltakaan käyttäjiltä, että olisi Claassin kaltaisia ongelmia kääntyvyyden suhteen. Lisäksi suosittelen myös hydroa, olivat vaihteet toisten puimureissa kuinka näppäriä tahansa käyttää...

Tarkoitin siis tuolla kääntyvyydellä uudempia NH-malleja. 8000-sarjaahan on ainakin moitittu kankeudesta...

SS kirjoitti:

masto kirjoitti: Mulla itellä ainakin on päivätyö ja sen ohessa kun pitää puiminen hoitaa niin ei oo aikaa koko vuorokautta.

Eli siis pitää hankkia se 50000 EUR vuodessa lisärahoitusta muissa töissä sellaisten maatalouskoneiden hankkimiseen, että kerkiää sen tilan sitten hoitaa vasemmalla kädellä. Tervetuloa joukkoon. Typeräähän tämä on, mutta voisihan sen palkkansa juopotellakin kurkustansa alas. Sillälailla minä sen itselleni perustelen.
-SS-

Tjaa, en mä ihan tollasiin summiin ole rivi-insinöörinä täällä Wärtsilässä päässy...

Murtola_Lasse kirjoitti:

jk kirjoitti:Meillä on kahden tilan kimppapuimurina Sampo 2045 HT -97. Ollut uudesta asti meillä ja puitavaa on yhteensä aika likelle tuon 135ha. Hyvin on homma toiminu... Päivän pui ja päivän kuivaa niin taas on seuraavana päivänä tyhjiä kärryjä. Kovasti on tuolla keritty...

Pitää olla tehokas kuivuri, että päivän aikana kuivaa sen mitä päivässä on puinut.
Meillä ainakin normaalisti kuivataan yölläkin, kuinkas muilla?

Kuivuri on 340hl Antti. Sekin toki kolmen talon kimpassa... Kuivurilla kuivattavaa n. 250ha alalta ja olikahan se 2002 vai 2003 kun se rakennettin.. Nyt ensimmäinen vuosi kun on enemmissä määrin kuivattu myös yöllä...

Joku kysyi claasin hydro tai tavalinen. Mä sanon ehdotomasti hydro!Jokunen hassu pariymentä ha 150sellä ja on se mukavaa kun kakkosella voi ryömiä lakopaikoissa ja tarpeeks vauhtia päisteissä. Voi olla et olen vahanaikainen, mutta noi mittarit ovat claasissa hieman outoja mulle, esimerkiks vauhtimittari on jonkunlainen kieroslukumittari, miks ei km/h? Tai leikkuukorkeus on joku 0-10 asteikko? Ja hytti on todella meluisa ollakseen noin uusi, varsinkin tankki tyhjänä. Maku/tottumus kysymys. Muuten se on kyllä mukava ajaa ja menee 800etupyrillä aika hyvin

Jari kirjoitti:

SS kirjoitti:Minä en oikein noista hydroista tiedä, se voi tehdä työn helpommaksi ja joutuisammaksi, ainakin monimuotoisilla ja pienillä lohkoilla.

HYDRO,ei edes kahta puhetta!! Ne Claasin vaihteet ei todellakaan ole mitkään näppärät...

Tuosta en voi olla eri mieltä

Jari kirjoitti:TC5050 kannattaa ottaa myös tarkasteluun, tosin sen ominaisuuksista ei omakohtaista kokemusta kuten pikku Claaseista.

Painoltaan Claas,NH ja Sampo samaa luokkaa.

Joo... onhan niissä suunnilleen samanpainoisia malleja. Se on sitten toinen juttu, ovatko samanpainoiset mallit muuten vertailukelpoisia. Pienin KV:n taulukon Claas painaa 37 % enemmän kuin pienin Sampo.

Cultor kirjoitti: Painoltaan Claas,NH ja Sampo samaa luokkaa.

Joo... onhan niissä suunnilleen samanpainoisia malleja. Se on sitten toinen juttu, ovatko samanpainoiset mallit muuten vertailukelpoisia. Pienin KV:n taulukon Claas painaa 37 % enemmän kuin pienin Sampo.[/quote]

2065 Sampo hydrona ja kuuskasi mekaanisella vaihteistolla. Muuta eroa noillei oo kun tuo vaihteisto,hydron painoa en tiedä. Kummallakin pui keveästi 200-300hehtaaria syksyssä,isonkin viljakuorman tunnissa. 1000hehtoa ei ole kummoinen suoritus kummallakaan hyvänä päivänä...

Jari kirjoitti:

Cultor kirjoitti:

Jari kirjoitti: Painoltaan Claas,NH ja Sampo samaa luokkaa.

Joo... onhan niissä suunnilleen samanpainoisia malleja. Se on sitten toinen juttu, ovatko samanpainoiset mallit muuten vertailukelpoisia. Pienin KV:n taulukon Claas painaa 37 % enemmän kuin pienin Sampo.

2065 Sampo hydrona ja kuuskasi mekaanisella vaihteistolla. Muuta eroa noillei oo kun tuo vaihteisto,hydron painoa en tiedä. Kummallakin pui keveästi 200-300hehtaaria syksyssä,isonkin viljakuorman tunnissa. 1000hehtoa ei ole kummoinen suoritus kummallakaan hyvänä päivänä...

KV:n taulukossa 23.11.2007
Claas Dominator 130 (pienin) 8230 kg
Sampo 2065 HT130 7400 kg
Sampossa 5,7 % leveämpi puintikoneisto ja 8.3 % leveämpi leikkuupöytä.

Nyt on sitten omassa konehallissa Claas Dominator 150 HS, eli ensi syksynä lähdetään yhteispuimurilla liikkeelle.