hogi kirjoitti:sunnuntaifarmari kirjoitti:
Omaisuuserät, kuten metsä, soravarat ja mökki kannattaa arvostaa verottajan silmiin mahdollisimman alas, kaikkia sallittuja keinoja käyttäen.
EI EI EI EI JA VIELÄ KERRAN EI TODELLAKAAN NÄIN!!!
Metsähän kannattaa (varsinkin jos on hyväpuustoista) arvostaa mahdollisimman kovaan hintaan vrt. pelto, sillä metsävähennys oikeuttaa myymään puuta verovapaasti 50% tilan hankintahinnasta (saa tosin vähentää max 40% vuotuisesta myynnistä). Pelloista et voi tehdä mitään vähennyksiä.
Hyväpuustoisella tilalla tuo metsävähennys voi olla niin merkittävä tekijä, että kannattaisi jopa hilata tilan hintaa ylöspäin metsän osalta ja luopujien palauttaa rahat lahjoituksina, verovapaina henkivakuutuksina yms.
Nämä ovat asioita, mitä esim. Prööt Agrian neuvojat harvoin hiffaavat.
En tiedä, puhuttiinko nyt täsmälleen samasta asiasta.
Tarkoitin, että yleensä ottaen omaisuuserien arvot alas, voi siihen listaan lisätä pellonkin. En sitten tiedä, olisiko jossakin tapauksessa eduksi, että verottaja katsoo tilan arvon mahdollisimman korkeaksi? -Ei tule heti mieleen. On totta ja ehkä myös tavoiteltavaa, että metsän osuus tilan arvosta kannattaa olla suuri mahdollisimman suuren metsävähennyksen hankkimiseksi. Mielestäni asia ei kuitenkaan ole niin yksioikoinen, kuin viiden ei:n kanssa annat ymmärtää. Nimittäin:
Tilakaupassa käytettävä kauppahinta on eri asia kuin verottajan määrittelemä arvo tilalle. Näiden keskinäisellä suhteella on melko suuri vaikutus veroseuraamuksiin. En aiemmassa viestissäni ottanut minkäänlaista kantaa kauppahintaan.
Jos oletetaan jonkun tilan -johon kuuluu merkittävästi metsää- arvon olevan vaikka puolisen miljoonaa ja kauppahinta (melkein puhdas lahja) 50 k€, on suuri merkitys lankeavan lahjaveron määrään sillä, arvostaako verottaja tilan 300 k€:n vai 500 k€:n mukaan. Tilan myyjä tai luopuja voi vaikuttaa verottajan arvioon tilan arvosta antamalla tietoja tilastaan. Ja se kannattaa tehdä. Tällä 50 k€:n kauppahinnalla metsävähennyksellä ei ole suurtakaan merkitystä, oli metsän osuus tilan arvosta vaikkapa 50% tai 70%. Lahjaveroa rätkähtää jonkin verran. Arvelisin veroseuraamusten (eli lahjavero ja verot tulevista puukaupoista) olevan pienemmät, jos verottaja arvostaa tilan 300:n mukaan. Metsävähennyksen osuudesta riippumatta.
Jos taas samaisen tilan kauppahinta on 300 k€, lahjaveron merkitys ei ole enää niin suuri. En tiedä, menisikö lahjaveroa ollenkaan? -Ei ainakaan, jos verottajan mielestä tilan arvo on 300. Jos se taas olisi verottajan mielestä 500, kauppasumma on yli puolet käyvästä arvosta, ei se verottaja taida sitä nykyään enää niin pahalla katsoa? Tässä 300:n kauppatilanteessa on etua siitä, että metsän osuus tilan arvosta saadaan hilattua mahdollisimman korkeaksi muihin omaisuuseriin nähden, jolloin saadaan mahdollisimman suuri metsävähennyspohja. Jota taas voi hyödyntää tulevissa puukaupoissa.
Metsävähennyspohjaa voi saada parhaiten hankituksi kauppahintaa korottamalla. Siinä samalla säästää lahjaverossa. Ei välttämättä niinkään sillä, että ilmoittaa metsälleen mahdollisimman korkean arvon. Mutta sekin siis voi olla perusteltua jossakin tilanteessa. En lähtis ihan joka tilanteessa kehumaan verottajalle omaisuuteni (kuten sen metsän) arvoa. Mieluummin vähättelisin, että eihän mulla ole kuin tuulen huuhtoma p**se, ja sekin haljennut kahtia. Mutta tapauskohtaisesti, tilat ja tilakaupat ovat erilaisia.
Siitä olen yhtä mieltä, että kauppahintaa vois ehkä hilata ylöspäin (riippuu tietysti lähtötasosta) ja sitten sopia mahdollisista "palautusjärjestelyistä".
Ja korostan, että en tiedä tämän päivän pykäliä SPV:sta, enkä lahjaverosta. Tiedän vain, miten asia oli muutama vuosi sitten ja miten sen mukaan kannattaisi toimia.
