-= Maatalous Foorum =-

errav kirjoitti:Evolo kokemuksia kaipailen satotaso kylvömäärä ajan kohta kylvääkkö suoraan vai lautasmuokattuun ym. ym. Soittelin siementä lupasivat heinäkuun lopussa. Minkälaisen kasvupaikan vaatii? Olen ajatellu kylvää HsS m PH 5.5-6 rinteitä jotka yleensä kevät kuivuudesta kärsii, meneekö siemen hukkaan vaatimattomassa kasvupaikassa?

En kyllä laittaisi kallista hybridiä tuollaiseen paikkaan vaan esimerkiksi amiloa, ruis kyllä on varsin vaatimaton että se 4-5tn tulee huonommastakin paikasta mutta noiden hybridien huippu sadot saattaa jäädä heikommasta paikasta saamatta. Perusmuokkaukseksi omasta mielestä ainoa oikea on kunnon kyntö.

Kyntö viime vuonna oli kai paras? Ne ruis maat mitä mä olen nähnyt tänä vuonna(uusimaa) on ollut aika hyvännäköisiä, paitsi omat, laitoin vähän liian väkisin. Erkki Holma testas lemken kylvökonetta viime syksynä ja syväkultivointa. Miten se on selvinyt?

0,5l gyfosaatia auttais ohran itämiseen. esikasvina tipple. kyntämisestä pitäis just noilla lohkoilla päästä eroon edes joka toinen vuosi. elvi ym populaatio lajikkeet ei kiinnosta (huono sato+ talvituho).

errav kirjoitti:0,5l gyfosaatia auttais ohran itämiseen. esikasvina tipple. kyntämisestä pitäis just noilla lohkoilla päästä eroon edes joka toinen vuosi. elvi ym populaatio lajikkeet ei kiinnosta (huono sato+ talvituho).

EIpä välttämättä voi käyttää glyfosaattia, jos puinnista on kulunut vasta muutama päivä ja mitään vihreetä ei ole ehtinyt itämään olkien alta. Kevytmuokkas/suorakylvö pöllyyttää oljet ja puintitappiot/varisseet vasta sekaisin kunnolla, jolloin glyfosaatti vasta auttais. Onnistuu jos ehtii puimaan ajoissa.

errav kirjoitti:0,5l gyfosaatia auttais ohran itämiseen. esikasvina tipple. kyntämisestä pitäis just noilla lohkoilla päästä eroon edes joka toinen vuosi. elvi ym populaatio lajikkeet ei kiinnosta (huono sato+ talvituho).

Itse olen samaa mieltä mitä wilpokin tuossa ylempänä eli parhaille lohkoille nuo kalliit hybridit, ja muutenkin kunnon panostukset niin muokkauksen kun lannoituksen sekä tautiaineiden osalta jotta tulee siemenen potentiaali käytetyksi.

Elvissähän talvituhot on lähes pienimmät mahdolliset ja satokin melkolailla suurimpia populaatiolajikeilla, laatu sitten enempi riskipeliä. Glyfolla ei tuskin tipplen itämiseen suurtakaan apua ole idut tulee sitten vasta loppusyksystä.

Hybridilajikkeissa ei kannata suoraan kattoa siemenen tonnihintaa. Kannattaa laske hehtaarikustannus. Kylvömäärähän on 70-90kg/ha. Tasottaa kummasti hintaa.

Kuperalla savimaalla Amilokin talvehtii ihan eri malliin kuin kevyemmillä mailla. Elvin ja Riihen ongelma on matala sakoluku ja parin kasteisen aamun jälkeen vielä matalampi sakoluku.

MIeluummiin 3 tonnia +200 sakoista isojyväistä ruista kuin 5 tonnia 80:n sakoluvun pintaan.

Hybridirukiit nyt kuuluvat olevan aivan ylivoimaisia talvenkestävyydeltään ja sadoltaan, ja aika hyviä ovat sakoluvutkin. Jos kaikki laittaisivat sitä, tulisi kaamea ylituotanto. Että ei ne Evolotkaan kaikkea merkitse.

-SS-

Viime vuonna vasta 26.8-1.9 (ohrien jälkeen) puidun picasson sakoluvut oli 224 ja 204, hlp oli 78. Viikon sisällä ennen puinti tuli 33mm vettä.

Kysymys Wilpolle: Mihin tuo edellä mainitsemasi CCC:n ja Modduksen keskenään sekoittaminen perustuu? Periaatteessahan kyseisiä aineita ei saisi mixailla yhteen...?

Shield kirjoitti:Kysymys Wilpolle: Mihin tuo edellä mainitsemasi CCC:n ja Modduksen keskenään sekoittaminen perustuu? Periaatteessahan kyseisiä aineita ei saisi mixailla yhteen...?

Nyt en pysty sanomaan että miksi, kun en muista mikä oli perusteet. Näin ohjeistettiin hybridi rukiin jalostamolla Puolassa ja saman ohjeen antaa Raision hybridirukiin viljelynohje.

Wilpo kirjoitti:

Shield kirjoitti:Kysymys Wilpolle: Mihin tuo edellä mainitsemasi CCC:n ja Modduksen keskenään sekoittaminen perustuu? Periaatteessahan kyseisiä aineita ei saisi mixailla yhteen...?

Nyt en pysty sanomaan että miksi, kun en muista mikä oli perusteet. Näin ohjeistettiin hybridi rukiin jalostamolla Puolassa ja saman ohjeen antaa Raision hybridirukiin viljelynohje.

Moddus vankistaa ja CCC lyhentää. Samalla päästään hellävaraisempaan käsittelyyn, vrt. jos laittas ison annoksen vaan toista ainetta. Iso annos CCC:tä pitää kasvuston kokonaisuudessa pystyssä mutta tähkiä ja yksittäisiä kasveja kaatuilee maahan. Iso satsi Moddusta taas vaikuttas satoa alentavasti tai pitäs ruiskuttaa useemmassa erässä.(Tää tuli mutu tuntumalta. Ko. kasvista ei kokemusta.)

Juu tänä vuonna ei ollut tarpeen laittaa syysrukiiseen savimaalla mitään korrenvahviketta: Polveen asti vasta ulottuu ja tähkä on jo pitkällä. Voisi luulla kaksitahoiseksi ohraksi jossei olisi sitä sinertävänvihreää sävyä.

Nytkin lumet sulivat kuivumalla, lannoitteet olisi tarvinnut levittää lumelle. Tulee nyt mieleen. Tai jokin ilmatyynyalus levittimeksi.

Jos nyt sitten vaikka valkuaiset nousis yli 20%:n, kun nyt sentään sulaa salpeetaritkin kukkimisen kynnyksellä.
-SS-