-= Maatalous Foorum =-

suorakylväjä kirjoitti:

Radon kirjoitti:Kulunut vuosi oli suorakylvön kannalta erinomainen eli tässä nähtiin miten voi suorakylvö parhaiten suoriutua optimaalisella maalla ja ammattimiesten tekemänä. Luultavasti ei tälläisiä vuosia kovin useasti nähdä joten odotellaan seuraavia vuosia.

Mikä viime kesästä teki niin erinomaisen suorakylvön kannalta. Samaa kommenttia on kuulunut vuodesta toiseen. Tarkoittaa siis sitä, että on kesä millainen tahansa, se on erinomainen suorakylvöön.

Alan ammattilaisena varmasti hyvin nämä tiedät mutta kerron silti.

Hyvin aikainen kevät > aikainen kylvö
Pahat sateet heti kylvön jälkeen (ainakin osassa maata) > suorakylvö ei liety/kuorretu niin helposti
Hyvin kuiva kesä > varmasti lähes suurin etu suorakylvölle eli maassa riitti kosteutta paremmin.
Hyvin pieni tautipaine
Hyvin pitkä syksy > erinomaiset puintiolosuhteet

Vieläkin varmasti jotain unohtui mutta voin taata että vastaavaa vuotta ei ihan kovin usein esiinny.

Radon kirjoitti: Alan ammattilaisena varmasti hyvin nämä tiedät mutta kerron silti.

Hyvin aikainen kevät > aikainen kylvö
Pahat sateet heti kylvön jälkeen (ainakin osassa maata) > suorakylvö ei liety/kuorretu niin helposti
Hyvin kuiva kesä > varmasti lähes suurin etu suorakylvölle eli maassa riitti kosteutta paremmin.
Hyvin pieni tautipaine
Hyvin pitkä syksy > erinomaiset puintiolosuhteet

Vieläkin varmasti jotain unohtui mutta voin taata että vastaavaa vuotta ei ihan kovin usein esiinny.

Ei viime kesä minusta niin poikkeava ollut. Aika tavanomainen ja viileän kevään takia alkukehitys oli tavallista verkkaisempaa. Kylvin nyt myöhemmin kuin edeltävinä vuosina.

Oliko keväällä pahoja kuorettumia, ei minusta ainakaan täällä maan lounaisosissa?

Lämpimät syksyt taitavat olla arkea jatkossakin, jos ilmaston lämpeneminen jatkuu ja on totta.

Tautipaine on enemmän arvailua kuin totta, ainakaan tutkimuksessa ei ole saatu esiin. Tautien lisäksi myös taudinaiheuttajien viholliset hyötyvät siitä, ettei maata muokata. Samoin olkia syövät madot ovat tehokkaita tautien torjunnassa.

suorakylväjä kirjoitti: Mikä viime kesästä teki niin erinomaisen suorakylvön kannalta. Samaa kommenttia on kuulunut vuodesta toiseen. Tarkoittaa siis sitä, että on kesä millainen tahansa, se on erinomainen suorakylvöön.

Kuivat kylvökelit kun oli oikeaan aikaan liikkeellä,sopiva sade touko-kesäkuun vaihteessa ja kuiva kesä. Täällä satoi alle 60mm neljän kesäkuukauden aikana ja niistä osa ennen kylvöä ja elokuun lopulla,kyllä suorakylvetyt erottui mukavasti puidessa. Alkukesästä oli tilanne vielä tasainen mutta kun taivaalta ei vettä tullut käytännössä koko kasvukaudella,joten suorakylvön vettä säästävä "muokkaus" oli kova juttu. Tosin kuivuus jossain määrin jokavuotinen ilmiö joten lähinnä touko-kesäkuun sateet määrää millaista tavaraa tulee suorakylvetyistä.
Tämä vuosi ehdottomasti huippua verrattuna muokkaamalla kylvettyihin,kummallakaan tavalla ei huippusatoja tullut kuin normaalisti märkyydestä kärsivillä multamailla.

Viime kesä ihan syvältä suorakylvössä,oraat kellastui kesäkuun alun monsuunisateissa.

Eli näiden kahden kesän kokemuksella vaihtelevaa on...

2004 urakoitsijan kylvämä testilohko puitiin lokakuun vaihteessa,kuukauden myöhemmin kuin samalla lohkolla,samaa kasvia kynnettyyn maahan perinteisellä tavalla. Satoerokin melkoinen. Tämä tosin kertoo enemmänkin siitä että myös suorakylvössä pitää olla tarpeen vaatiessa ajoissa liikkeellä eikä katella kalenteria tai odotella vuoroaan remonttien lomassa. Siltikin tämä koelohko ja hyvät kokemukset sai ostamaan suorakylvökoneen,vielä ei oo kaduttanut

Luulenpa että Kuuselan Kalevi on eniten kylvänyt koko sakista suorakylvöä.

suorakylväjä kirjoitti: Ei viime kesä minusta niin poikkeava ollut. Aika tavanomainen ja viileän kevään takia alkukehitys oli tavallista verkkaisempaa. Kylvin nyt myöhemmin kuin edeltävinä vuosina.

Kyllä se aikainen oli itsellä aikaisin kylvö koskaan. Huhtikuun viimeinen viikko 15-18 astetta lämmintä ja toukokuun alussa jo 25 asteen kelit.

suorakylväjä kirjoitti:Oliko keväällä pahoja kuorettumia, ei minusta ainakaan täällä maan lounaisosissa?

Kyllä täällä oli osalla ja myös maan lounaisosassa ollaan, ensimäiset kylvökset ehti orastua ennen rajuja kuuroja, mutta ainakin yhdet suorakylvökset meni lähes täysin ja myöhäisemmät perinteisetkin kärsi pahoin.

suorakylväjä kirjoitti:Lämpimät syksyt taitavat olla arkea jatkossakin, jos ilmaston lämpeneminen jatkuu ja on totta.

Väittävät kuitenkin että olisi ihan normaalia heittelyä, ehkä, ehkä ei.

suorakylväjä kirjoitti:Tautipaine on enemmän arvailua kuin totta, ainakaan tutkimuksessa ei ole saatu esiin. Tautien lisäksi myös taudinaiheuttajien viholliset hyötyvät siitä, ettei maata muokata. Samoin olkia syövät madot ovat tehokkaita tautien torjunnassa.

Kyllähän tästä on ihan tutkimuksiakin ollut että suorakylvetty antaa suuremman sadonlisän tautiruiskutuksella mitä perinteinen, vai olenko nähnyt unta?[/quote]

Kokeen tuloksissa tartutaan mielestäni liikaa GP:n epäonnistumiseen.
Bertinissä ja Krausessa on lähes samanlainen vantaisto ja niillä onnistuttiin. GP:n kylvö epäonnistui jostain syystä ja se syy olisi mukava tietää?
GP:n koneella saa varmasti yhtä hyvän sadon kuin Krausella ja Bertinillä.

Kattelin lohkokirjanpitoa ja ainakin sen mukaan tänä vuonna kylvettiin myöhemmin kuin kahtena edellisenä.

Syksyn lämpeneminen on yksi ilmaston lämpenemiseen liitetty muutos. Ilmiö näyttää vain vahvistuvan. Viileä kevät on toinen ja sellaisiakin on koettu.

Radon kirjoitti myös tautiruiskutusten tehosta ja totesi, että suorakylvössä teho olisi parempi kuin perinteisessä ja liitti tämän suorakylvön perinteistä suurempaan tautiriskiin.

Tarkoittanee Isovilja-tutkimusta, joka on hieman samantapaista viihdettä kuin Loimaan suorakylvökokeen talouslaskelmat.

Isoviljassa ei ole tuloksia tautiruiskutusten tehosta, vaikka Salopelto niin väittää. Siinä verrataan torjutuilta lohkoilta saatuja satoja lohkoihin, joilla ei ole käytetty torjuntaa.

Tuskin kukaan miettii ruiskutusta, jos sato-odotus on kaksi tonnia. Toisaalta jos odotteessa on kuusi tonnia, ruiskuttamaan lähdetään aika herkästi. Satoero ei kuitenkaan johdu tautiaineista, mutta Isovilja laskee niin.

Isoviljan paradoksi on siinä, että siinä korostetaan tarpeen mukaisia toimia, mutta perusteena käytettyä aineistoa tulkitaan niin, etteivät viljelijät olisi toimineet tarpeen mukaan, vaan esim. tautiaineita on käytetty täysin satunnaisesti.

Twin kirjoitti:Kokeen tuloksissa tartutaan mielestäni liikaa GP:n epäonnistumiseen.
Bertinissä ja Krausessa on lähes samanlainen vantaisto ja niillä onnistuttiin. GP:n kylvö epäonnistui jostain syystä ja se syy olisi mukava tietää?
GP:n koneella saa varmasti yhtä hyvän sadon kuin Krausella ja Bertinillä.

No kyllä noissa vantaistoissa on paljon eroja, kylvövaon avaajat ovat kyllä samankaltaisia, nekin kaikki eritavoin aseteltu. Mutta totta kyllä, ettei koneiden erot selitä tuloksissa kaikkea.

Mun mielestä tulokset pitäis huomioida mäkihypyn tyylipisteiden arvionnin mukaisesti. Vetää johtopäätöset jättämällä parhaan ja huonoimman hypyn/vuoden tulokset pois laskuista.

Radon kirjoitti:
Olihan tuossa sillä käsipuimurilla niitä kosteuksia vertailtu, sitä nyt en mene sanomaan että miten oli nämä viimeiset näytteet otettu.

Puintipäivän kosteuden mittaus oli tehty kärryyn puidusta kuormasta, eli ei ollut otettu samaan kellonaikaan. Jos käsipuimuria olisi käytetty myös puintien aloitushetkellä niin tämä virhe olisi saatu eliminoitua. Toisaalta sadonmääritystä varten olisi jouduttu tekemään sitten toinen kosteudenmittaus kuormasta, koska sato punnittiin kosteana.

suorakylväjä kirjoitti: Isoviljassa ei ole tuloksia tautiruiskutusten tehosta, vaikka Salopelto niin väittää. Siinä verrataan torjutuilta lohkoilta saatuja satoja lohkoihin, joilla ei ole käytetty torjuntaa.

Saattoi olla juurikin tämä tutkimus, tuohan tosiaan ei käytännössä kerro mitään jos eri lohkoja on käytetty, tässä loimaan pojille vähän lisää tutkittavaa menisi mukavana lisänä.

Radon kirjoitti:

suorakylväjä kirjoitti: Ei viime kesä minusta niin poikkeava ollut. Aika tavanomainen ja viileän kevään takia alkukehitys oli tavallista verkkaisempaa. Kylvin nyt myöhemmin kuin edeltävinä vuosina.

Kyllä se aikainen oli itsellä aikaisin kylvö koskaan. Huhtikuun viimeinen viikko 15-18 astetta lämmintä ja toukokuun alussa jo 25 asteen kelit.

suorakylväjä kirjoitti:Oliko keväällä pahoja kuorettumia, ei minusta ainakaan täällä maan lounaisosissa?

Kyllä täällä oli osalla ja myös maan lounaisosassa ollaan, ensimäiset kylvökset ehti orastua ennen rajuja kuuroja, mutta ainakin yhdet suorakylvökset meni lähes täysin ja myöhäisemmät perinteisetkin kärsi pahoin.

suorakylväjä kirjoitti:Lämpimät syksyt taitavat olla arkea jatkossakin, jos ilmaston lämpeneminen jatkuu ja on totta.

Väittävät kuitenkin että olisi ihan normaalia heittelyä, ehkä, ehkä ei.

suorakylväjä kirjoitti:Tautipaine on enemmän arvailua kuin totta, ainakaan tutkimuksessa ei ole saatu esiin. Tautien lisäksi myös taudinaiheuttajien viholliset hyötyvät siitä, ettei maata muokata. Samoin olkia syövät madot ovat tehokkaita tautien torjunnassa.

Kyllähän tästä on ihan tutkimuksiakin ollut että suorakylvetty antaa suuremman sadonlisän tautiruiskutuksella mitä perinteinen, vai olenko nähnyt unta?

[/quote]

Olkoon nyt sitten vaikka niin, että suorakylvö lisää tautipainetta... Mutta mistäs se tautipaine tuleekaan---edellisen vuoden kasvista, eikös vaan? Lieneeköhän tuotannossa jotakin mietittävää jos viljelykierto on lumi-ohra-lumi-ohra.

Vai hoidetaankos vaikkapa kolesterolikin syömällä tabuja eikä korjaamalla ruokavaliota?

Vaikka en oo metriäkään suorakylväny (vielä), niin sen oon oppinut, että suorakylvö ei ole kylvömenetelmä, vaan viljelymenetelmä. Tarkoittaa sitä että kasvinvuorotus tulee sovittaa viljelymenetelmän mukaiseksi. Älkääkä väittäkö ettei oo mahdollista...

Noissa ameriikan herkuissa ihmetyttä tuo suuri riviväli, kun ollaan totutt 12,5 cm riviväliin, pääseekö noissa ameerikan ihmeissä paskaruoho liikaa valtaan... Taas joku koiranleuka kysyisi, tukehtuukos 12,5 rivivälillä... Omasta mielestä tiiviimpi kasvusto on parempi kuin harva..

teräsmies24E kirjoitti:Noissa ameriikan herkuissa ihmetyttä tuo suuri riviväli, kun ollaan totutt 12,5 cm riviväliin, pääseekö noissa ameerikan ihmeissä paskaruoho liikaa valtaan... Taas joku koiranleuka kysyisi, tukehtuukos 12,5 rivivälillä... Omasta mielestä tiiviimpi kasvusto on parempi kuin harva..

Tiedä sitten missä menee raja että alkaa haittaamaan mutta KM:n tämän vuoden satokilpailu voitettiin vieskalaisella kylvettynä,riviväli koneesta riippuen 15.6- 14.3cm. Omassa 15cm enkä ole huomannut olevan haitaksi,kasveilla enemmän tilaa sivullepäin jos itse rivissä onkin ahdasta.

Jari kirjoitti:

teräsmies24E kirjoitti:Noissa ameriikan herkuissa ihmetyttä tuo suuri riviväli, kun ollaan totutt 12,5 cm riviväliin, pääseekö noissa ameerikan ihmeissä paskaruoho liikaa valtaan... Taas joku koiranleuka kysyisi, tukehtuukos 12,5 rivivälillä... Omasta mielestä tiiviimpi kasvusto on parempi kuin harva..

Tiedä sitten missä menee raja että alkaa haittaamaan mutta KM:n tämän vuoden satokilpailu voitettiin vieskalaisella kylvettynä,riviväli koneesta riippuen 15.6- 14.3cm. Omassa 15cm enkä ole huomannut olevan haitaksi,kasveilla enemmän tilaa sivullepäin jos itse rivissä onkin ahdasta.

Jep, aitosuorakynnettyyn, aitosuoraäestettyyn ja aitosuorakylvökoneella kylvetty. Ja Pro Agria suunnittelemalla lannoituksella! (Oli pakko mainita!)

Jenkkifarmarit taas ihmettelivät taas "ylitiheää" riviväliä. Osa selittynee heikolla versomisella meillä täällä. Totesivat kuitenkin "normaalin" sadon (4-7 tn/ha) mahtuvan harvempaankin riviväliin. Siellähän tollainen 30 senttiäkin on paljolti käytössä. Hyvinä puolina on lingniinin määrän kasvu korressa (vahva korsi) ja tuulettuva kasvusto (taudit ei jyllää). Tietysti kylvinkoneet ovat halvempia rakentaa ja ylläpitää sekä kasvinjätteen läpäisy on parempi.

Saattais myös olla jonkunlainen jäänne ajalta, jolloin rikkatorjuntaa ei voitu kemiallisesti hoitaa?

Itte oon sitä mieltä, että ei se riviväli oo ratkaiseva kysymys. Mielipiteet on kuitenkin kuten persreiätkin: Kaikilla on oma...

Suurempi riviväli käy kun on rikat tuhottu kemiallisesti ennen kylvöä.
Suuren rivivälin haittana voi ehkä olla apulannan suuri määrä siementen joukossa. 19cm rivivälissä on apulantaa 52% enemmän kuin 12,5cm rivivälissä.
Amerikoissa ei käytetä yhtä suuria apulantamääriä rakeina kylvön yhteydessä.
Suurempi riviväli tarvitaan myös joidenkin erikoiskasvien suorakylvössä, jotta kasvijätteet eivät haittaisi.
VM:ssa on ollut haittana siemenputkien tukkeutuminen suurilla nopeuksilla ja isoilla määrillä kylvettäessä. Tämä haitta johtuu ainakin osaksi suuresta rivivälistä.
Muokatunmaan kylvössä rikat saavat melko hyvin valoa 19cm:n rivivälillä.