Kyntöaurat,kääntö vaiko sarka?

[Maalaispoika]

Kvernelandin EM85 16 tuumaisina on nyt kolmatta vuotta käytössä. Silloin kun ne tuli, niin sanoinkin, että nyt vasta on aurat talossa. Vielä kun ne olisi muovisiivillä, niin ne olisi hyvät. Tänään kynnin loppuun erittäin tarttuvaa multamaata, meinas kyllä olla hermoillekäyvää hommaa.

[Köysti]

Kverneland 5-siipiset nostolaitemallin kääntöaurat muovisiivillä. Malli saattaa olla joku ES, hydraulisesti saa säätää viilun leveyttä. Muutaman vuoden vanhat, uutena ostettu.

[SS]

Niin mutta ne lopetusvakojen määrät. Tullut seurattua sarka-auroilla kyntöä, nopeatahan se on ku on pari-kolme konetta ajamassa, mutta pellon tasaisuuden voi unohtaa jos vetää semmosen järkyttävän ojan lopetusvaon kohdalle.

Juu trollejahan monet tämmöiset sarka-aurat mut paluuaura tarvitsee ehdottomasti hiukan uudemman ja suuremman traktorin sekä paljon etupainoa, jotta sen kanssa ei menisi ihan keikkumiseksi. Eli investointina on niin suuri tällä hetkellä, että en näe muutamassa vaossa vastaavaa tappiota tulevaksi. Ja pitäisi vielä salaojittaakin, jotta saisi paluuaurasta täyden hyödyn.

Lisäksi. Lopetusvako ei ole järkyttävä oja. Jos on "oja", se on yksinkertaisesti kyntövirhe. Onhan vako silloin tällöin päisteessäkin, jollei sitten käy vetäisemässä paluuauralla aina sinne ojanpyörtänölle asti niitä viiluja. Ja semmoinen tapa taas valuttaa lietteen ojiin keväällä helposti.

Itse en ole tasoittanut keväällä takalanalla sitä lopetusvakoa umpeen kuivalla pintamullalla, sillä saa vain aikaiseksi 3 m leveän painanteen, jossa ei tahdo ainakaan leveämmällä kylvökoneella oikein mennä se siemen kosteaan: äestän kynnöksen niin, että jää vain se yksi 40 cm vako melkein koskemattomaksi, silloin voi kylvää aivan vaon reunatkin, maa on tasainen paitsi se viimeisen siiven vako eikä tule vihreää puitavaa siitä myöhemmin orastuneesta notkelmasta.

Kyllä minäkin tykkäisin pyöräytellä niitä välttejä.

-SS-

[Cultor]

Juu trollejahan monet tämmöiset sarka-aurat mut paluuaura tarvitsee ehdottomasti hiukan uudemman ja suuremman traktorin sekä paljon etupainoa, jotta sen kanssa ei menisi ihan keikkumiseksi. Eli investointina on niin suuri tällä hetkellä, että en näe muutamassa vaossa vastaavaa tappiota tulevaksi. Ja pitäisi vielä salaojittaakin, jotta saisi paluuaurasta täyden hyödyn.

Se on tietysti suhteellista, kuinka uuden ja suuren traktorin paluuaura vaatii.

Kuvassa näkyvät aurat tuotiin lähikaupungista 13-vuotiaalla Valmet 502:lla ilman etupainoja ja pari vuotta sillä kynnettiinkin. Olihan siinä tosin 3,3 litran moottori niinkuin nykyisessäkin vetäjässä, mutta ei kyntäminen ollut syynä ykköskoneen uusimiseen.

[Maalaispoika]

Kverneland 5-siipiset nostolaitemallin kääntöaurat muovisiivillä. Malli saattaa olla joku ES, hydraulisesti saa säätää viilun leveyttä. Muutaman vuoden vanhat, uutena ostettu.

Tuollaiset olisi kyllä mahtavat aurat, vaikka sitten vain 4-siipisinäkin. Monet kyllä sanoo, ettei kääntöauroissa tartte viilunleveyden säätöä, mutta kyllä se vain hyvä olisi. Harvoin kumminkaan pellot ovat täysin suorakulmaisia.

Pelkässä viljanviljelyssä ei niistä vesivaoista ole niin haittaa, mutta kyllä nurmiviljelyssä pitäisi saada pellot tasaisiksi. Sarka-auroilla kynnettäessä joutui välillä nousemaan pois hytistäkin tukipyörää ruuvaamaan, kääntöauroilla se on jäänyt pois.

[SS]

Juu murtopulttiaura onko se Vallun perässä ajettu vältti ? Ja veitsileikkurit. Painoa lienee pudotettu juuri pienempiä traktoreita varten.
Meneekö rukiinpahnassa ?

Omassa takavetoisessa on noin 2700 kg nostovoima, mutta koko nostovoiman hyväksikäyttö vaatii enemmän kuin 12 limppua, lisää tarttis sitten jo ruveta hankkimaan. Jo raskaamman takalanan kanssa on ollut täys homma löytää nokalle riittävästi painoa.

Jos laittaisi kaksi apparia löytyis varmastikin riittävästi vaikka jollekin Kvernelandin huippumallillekin, ja nykyiselläänkin lienee riittävä ihan tavanomaiselle paluuauralle, mutta noita paluu-ööverummeja kun olen vaihtokonetarhoilla kattellut, on aika resusia ja hitsattuja, varsinkin se kääntöpään seutu on kiusannut. Siksi on ittellä vielä terveet sarka-aurat, kun niitä saa 500-800 eerolla nelisiipisiä, paluuauroja ei taida hyviä saada alle 3000:n ?

Kvernelandin paluuaurat ovat kalliimpia, kuntoon katsomatta, tuos Salossakin on yhdet jotakin 3500 eeroa, kiekkoleikkurit on kuluneet kuin teevadeiksi, vantaissa ja vannasrungossa on rautaa ojaksenpään ympärillä ehkä voipaketin kokoinen klimppi ja siivet melkeen reiällä.

Mut en kyllä löydä ihan tältä istumalta sitä kuoletusaikaa, mitä se vaon poisjäänti antaisi. Mutta jos satotaso yleisemminkin on isompi, voihan se sitten ollakin kannattavaa. Niinhän nuo sanovat, että se satotaso paranee kun päisteet eivät tallaannu niin paljon. Ja se varmaan ratkaisee yli 50 ha:n alalla.

-SS-

[aksu]

hiukan uudemman ja suuremman traktorin sekä paljon etupainoa.

Etupainoa ei tarvittu kun kynnettiin 80-90 fiatilla ja takana 3siipiset överumin käätöaurat. Miks se uudemman vaatis? Nykyään tl90a ja menee ilman etupainoja. Keväsin kynnetään ilman etupainoja. Syksysin etupainoilla.

Niin siis nelivetoja nää..

Lisäksi. Lopetusvako ei ole järkyttävä oja. Jos on "oja", se on yksinkertaisesti kyntövirhe. Onhan vako silloin tällöin päisteessäkin, jollei sitten käy vetäisemässä paluuauralla aina sinne ojanpyörtänölle asti niitä viiluja.

Itse ainakin kevitän vedettäessä viimistä vakoa, jotta ei jäisi kauheaa ojaa reunaan. Monilla ketkä täälläpäin kyntää sarka-auroilla lopetusvaot on järkyttäviä ojia.

mutta noita paluu-ööverummeja kun olen vaihtokonetarhoilla kattellut, on aika resusia ja hitsattuja, varsinkin se kääntöpään seutu on kiusannut.

Meillä ööverumin kääntöpää ei oo ollenkaan hajonnut, uudesta asti vuodesta 1985. Hitsausta on tarvittu lähinnä kuljettajan virheiden takia. Tukipyörä kun hyppää kiven päälle murtuu aina jtn.

[SS]

Etupainoa ei tarvittu kun kynnettiin 80-90 fiatilla ja takana 3siipiset överumin käätöaurat. Miks se uudemman vaatis? Nykyään tl90a ja menee ilman etupainoja. Keväsin kynnetään ilman etupainoja. Syksysin etupainoilla.

Taitaa olla nelivvetoja noi olleet jos ei etupainoo tarvite. MF 590T takaveto oli inhottava keikkuja vaikka oli aika puntti edessä, hydreinin ne peruspaluuaurat takana, nousihan se kun oli apusylinteri mut se kiikkuminen kun ei ollut oikeen nokassa mittään painoa se oli epämiellyttävää. Muilla en olekaan koittanu. Omatkin on kaikki takavetoja mut jos joku muovisiipiaura olisi keviämpi.

Itse ainakin kevitän vedettäessä viimistä vakoa, jotta ei jäisi kauheaa ojaa reunaan. Monilla ketkä täälläpäin kyntää sarka-auroilla lopetusvaot on järkyttäviä ojia.

No se on semmonen et pitää jaksaa tehdä se matala vako aura hiukan kallellaan oikealle, tukipyörä alas, sitten takasintullessa tukipyörä ylös ja aura normaaliin kaltevuuteen. Sillon ei se paljon multauraa kummempi ole se lopetusvako.

Sama homma pellonreunan kynnössä, otan hiukan matalampaan ja lasken viimästä kiekkoleikkuria hiukan jotta ei revi ruohoturpeessa sitä reunaa rikki, varsinkin jos ajaa ihan tarkkaan ojanpyörtänöä. Ja meillähän ei ollu aikanaan kotia tulemista jos oli ylitten vaaksan verran sarkaojissa kyntämätöntä . Piti aika tarkalle vetää vasenpyörä että 3x14:lla pääsi vaaksan päähän. Ja tietty ne ojanreunat tehtiin kaikki sitten yhdellä kertaa, et meni yhdellä säädöllä. Nyt on koneis viisikin siipeä ja joskus näkee että on vedetty niin lähellä piiriojan reunaa, että maapuoli ei saa tukea ja se viilu kaatuu takaisin ja jopa ojan pohjalle. Niitä olen sieltä joskus lapiolla pätkinyt ja heitellyt takaisin. eli pitäs tarkkudellakin rajansa olla.

Meillä ööverumin kääntöpää ei oo ollenkaan hajonnut, uudesta asti vuodesta 1985. Hitsausta on tarvittu lähinnä kuljettajan virheiden takia. Tukipyörä kun hyppää kiven päälle murtuu aina jtn.

Juu ei meillä tosiaan ööverummista ole huonoa kokemusta, maa on hyvin kääntyny, ne on sarka-auroja eikä koskaan mitään ongelmia, no noita vantaita on kulunut loppu ja vanhemmissa on kulumaa leikkurinlaakerissa, siivissä on keskellä semmosta kulumaa missä se pohjametalli peilaa semmoisen soikiona siinä, mut siis se kääntöpään putki tuntuu revenneen auki noista tarhoila olevista kiertopalkinnoista kun on niitä hitsattu uudelleen kiinni siihen levystä tehtyyn vetokolmioon. Samaten työntävaren korvaketta on hitsattu ja kääntösylinterin korvaketta, sitten ovat hitsailleet sitä runkopalkin kylkeen viistosti tulevaa palkkia ja joskus on sitten revennyt se koko palkki ties mistä.

Olen vaan ihmetelly että onko niillä ollut siten kovasti isoja koneita överummin edessä, kun on niin paljon sitä uutta palkoa tullut runkorakenteisiin.
Mut tosiaan Kvernelandejakin on hitsailtu ja ovat kuitenkin sitten vielä aika kovissa hinnoissa. Muita merkkejä en oo katellu.

-SS-

[aksu]

Olen vaan ihmetelly että onko niillä ollut siten kovasti isoja koneita överummin edessä, kun on niin paljon sitä uutta palkoa tullut runkorakenteisiin.
Mut tosiaan Kvernelandejakin on hitsailtu ja ovat kuitenkin sitten vielä aika kovissa hinnoissa. Muita merkkejä en oo katellu.
-SS-

Ylisuuret koneet ja vaikeet olosuhteet. Täälläpäin kyntelivät tiukkaa savea vesisateella 160hv valtra eessä ja 4siipiset ööverumit paluuaurat takana. Tää oli jatkettu malli. Repes kokonaan se palkki missä tukijalkakin on kiinne.

Nää jatketut on rungoltaan huonompia ku valmiiksi nelisiipiset?

Asiasta toiseen.
Onko totta että överumin nelisiipiset paluuaurat olivat jo tehtaalta lähtiessään rungoltaan vinoja ja ettei niillä saa ollenkaan tasasta jälkeä?

[mickey69]

Sarka-auroja sitä on ollu... Vieläkin lojuu kiviraunion päällä Sampo 2x14:t... Off-topikkia, mutta ehdottomasti paras aura kun kynnetään matalaan...

Noh onhan noita muitakin, 3- ja 4-siipiset Fiskarssit.... Niin ja onhan siellä konehallin takana vielä vanhat siniset 3-siipiset puoli automaatti Överumitkin...

Meillä noi aurat on lähinnä muistomerkkinä perinteisestä maataloudesta..

Nurmiviljelyssä kyllä tuo paluuaura puoltaa paikkaansa oli lohkot sitten isoja tai pieniä...., jää se vesivakojen tasaaminen (maansiirto työt) pois, tai ainakin vähemmälle, ja on mukavampi vedellä heinäkoneita, kun eivät hauko multaa niin helposti...

[NHTS90]

3-siipiset kverneland sarka-aurat vm.n.1984

[Jorma]

Kyllä minäkin tykkäisin pyöräytellä niitä välttejä.

-SS-

Ellei ole kovasti kiviä niin hanki murtopulttiaurat. Ovat paljon halvempia kuin automaatit ja painoa on reilusti vähemmän. Myös muovisiipi keventää auraa ~40kg/siipi.

Mulla oli monet vuodet Kvernen LD-85 ja kokemukset oli erittäin hyviä. Kevyt aura ei edes katkaise pulttia kovin usein, laakean muotoisista kivistä se vaan liukuu yli.

[4489]

4 siipiset agroluxin MRWT paluuaurat viime vuonna ostin muovisiivillä veitsillä, ja viimeiset siivet puukolla. 6800 valtra nokka ei pysy maassa ilman painoja t 150 ek lla niin rupes homma tapahtumaan... on muuten kevyet vetää muuten pirun painavat

[Make]

Meillä hankittiin aikoinaan v -81 955 natikan perään nelisiipiset Överumin sarka-aurat kumilaukaisimin. Natikka ei niitä oikein vienyt, eikä kumilaukaisimia saanut tarpeeksi tiukalle. Ne vaihdettiin kolmisiipisiin Överumin paluuauroihin v-85. Natikka vei noita kolmisiipisiä ihan kohtuudella ja työsaavutus parani. Tiukimmilla savilla oli 320 kg etupainoja, kevyemmillä mailla ja tieajossa niitä ei tarvittu.
Nuo Överuminraadot taitaa olla vieläkin Salon Agrimarketin vaihtokonerivistössä Yksi siipi on vaihdettu kun siinä oli niin iso reikä. Mistään niitä ei ole hitsattu.

[nixu]

Etupainoa ei tarvittu kun kynnettiin 80-90 fiatilla ja takana 3siipiset överumin käätöaurat. Miks se uudemman vaatis? Nykyään tl90a ja menee ilman etupainoja. Keväsin kynnetään ilman etupainoja. Syksysin etupainoilla.

82-94 DT:n perässä 3-siipiset överumin kääntöaurat hydr laukaisimilla ja jousitetuilla leikkureilla. Ilman lisäpainoja keulan jakso helposti nostaa käsin ilmaan nokkapainotelineestä. 400kg limppuja keulaan niin totteli jo ohjaustakin.

Onhan kääntöaurat huippujuttu jos vaan pysyy pinnalla niitten kanssa.. ei pehmeille suomaille ainakaan pienen veturin kanssa.