-= Maatalous Foorum =-

Yrman sivuilla mielenkiintoinen viljan hintanoteeraus Virosta; http://www.yrma.net/dokumentit/viljanhinnat.pdf. Listan lopussa Tartu Mill as, Viron suurin mylläri kotisivujensa mukaan. Onkohan kellään enempää tietoa

sokuri kirjoitti:Yrman sivuilla mielenkiintoinen viljan hintanoteeraus Virosta; http://www.yrma.net/dokumentit/viljanhinnat.pdf. Listan lopussa Tartu Mill as, Viron suurin mylläri kotisivujensa mukaan. Onkohan kellään enempää tietoa

Toi vahvistaa todeksi suomi24:llä jonkun kertomaa kauran hintaakin.
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessag ... 5/47416337
Noi näyttää olevan tilahintoja...

Mielenkiintoisesti oli myity noita interventio-ohria. Muugassa enää vajaat 27 milj kg. Seinäjoki tyhjätty. Osa Vaasasta Hämeenlinnasta jonkin verran. Pääsääntöisesti alkaa jäljellä on enää noita tilapäistasovarastoja.

Pian näkee hintakehityksestä Altian ja Suomenrehun suhteen kumpi on ostanut Seinäjoen tyhjäksi. Vai onko kumpikaan? Ei ole raaka-aine vielä liian kallista, jos siitä on varaa maksaa 200 €/tn tehtaalle.

Seuraava liike saattaa olla sitten ilmoitus, että seuraavaksi vastaanotetaan syksyllä uutta satoa.

Joo mielenkiintosta nähdä miten interventio-ohran loppuminen Suomesta aikanaan vaikuttaa hintatasoon. Tuskin mitenkään, jos maailmalla ei tapahdu vielä jotain.

Etelä-Ruotsissakin hintataso on ihan mukava:

Lantmännen

Eurolla taitaa saada tällä hetkellä vajaat 9 kruunua.
Eli esmes Kerstin-kauran hinnaksi tulee euroina noin 208€/tn. Ihan mukavasti.
Muutaman kympin hintaeroja kautta linjan.

Toi mallasohra on Suomessa aikas paljon jäljessä. Jos Ruotsin hinta on 2060 kruunua (=231 euroa) ja Raision hinta 193 euroa.

Tämä Suomi on kuin saari verrattuna Ruotsiin. Ainoa suora ja lyhyt kumipyöräyhteys oli itään, mutta siinäkin kaupassa on sitten toisenlaiset ongelmat.

Kyllä se on isännät vähä niin, että turha se on meidän viljelijöiden täällä vain itkeäruikuttaa sitä että muissa maissa maksetaan oikeaa hintaa viljalle. Syy on pitkälti ihan meissä itsessämme. Nyt kun on taas ne ajat että tehdään kevään viljelysuunnitelmia, niin suunitellaan taas kaikki nurkatkin viljalle. Laitetaan täys määrä apulantaa ja vähän ylikin, sitten tautiaineet ja sääteet ym, että saataisiin joka paikasta mahtava 7-8-tonnin sato. Näin on taas syksyllä Suomi täynnä kalliisti viljeltyä viljaa, jota riittää kaikille tarvitsijoille, eikä ostajien tarvitse siitä taas juuri mitään maksaa.

Nyt on vielä sellainen tilanne, että teollisuus pärjää tosi pitkälle noilla interventioviljoilla, ja isännillähän on vielä siilot aikalailla täynnä. Teollisuus tietää että isäntien on niistä päästävä suurelta osin eroon ennen uutta satokautta, ja taas edullista tavaraa riittää kaikille pitkälle syksyyn jolloin uutta huippusatoa jo pukkaa. Me suomalaiset viljelijät ei tälläkertaa päästä näin ollenkaan nauttimaan näistä kohonneista maailmanmarkkinahinnoita, muutakuin lannoitteen kallistumisen osalta.

Viljan vienti kun on täältä niin vaikeaa, niin ehkä meidän pitäisi, vaikka MTK:n johdolla, ainakin kaikkien viljatilaksi rekisteröityneiden kesannoida vähintään 30% pinta-alasta ja lannoitusrajaksi viljoilla vain perustaso tätä nyhtyrihintaista lannoitetta. Näin saataisiin tännekin pientä pulaa ja hinnat nousemaan muitten maitten tasolle ja ehkä ylikin. Tämä olisi meille ainut järkevä työtaistelumuoto, joka voisi toimia, ja jossa ei jäätäisi pahasti tappiolle. Kesannoista ja Lh-pelloista saa tuet, ja reilusti nouseva viljanhinta sekä alenevat viljelykustannukset ja työmäärä kompensoisi loput. Eikä se riitä että yksi kesannoi kaikkien puolesta, vaan kaikkien olisi osallistuttava. Rikkureille pitäisi keksiä vielä sopiva rangaistus.

Kai se olisi sitten teollisuuden tänne saarivaltioon yhtä vaikea sitä viljaa muualta tuodakin, kuin nyt on viedä?
Olisi se sitten hienoa tehdä viljakauppaa, kun ostajia voisi vähän kilpailutaa.

IMSL kirjoitti:Laitetaan täys määrä apulantaa ja vähän ylikin, sitten tautiaineet ja sääteet ym, että saataisiin joka paikasta mahtava 7-8-tonnin sato. Näin on taas syksyllä Suomi täynnä kalliisti viljeltyä viljaa, jota riittää kaikille tarvitsijoille, eikä ostajien tarvitse siitä taas juuri mitään maksaa.

Mutta kun Yaran ja MTT:n koealat kertovat meille kerrasta toiseen, että kalleinta on juuri minimilannoitetun ja ruiskuttamattoman viljan viljely ! Totta on, että jos hinta putoaa näihin viimeksi nähtyihin pohjalukemiin, lannoitusoptimi siirtyy selvästi alemmas. Ehkäpä vuodesta toiseen veikataan, että omalta kohdalta se hintamaksimi onkin saavutettavissa, esimerkiksi viljan 250 euron tonnihinnalla lannoitusoptimi lienee vähintään 250 kg N/ha

Toinen on, että jos sattumoisin onnistuisi ruiskuttamati ja lannoittamati syysvehnässä tai kevätvehnässä, jää valkuainen alas, eikä siis löydy hyvää leipäviljakelpoisuutta. Eli laatuvaatimukset pakottavat laittamaan sallitut panokset ja 50 kiloa pimeetäkin kaupanpäälle.

Jotkut jos ottaa 9 tonnia vehnäsatoa, ja jos valkuainen haluttaisiin saada 13:een, pitäisi viljaan saada tulemaan lähdes 190 kg typpeä ? Osa jää olkiinkin.

-SS-

Ei sitä sentään 30% tarvitse kesannoida. Olihan jo tämän vuoden sato pikkaisen pienempi kuin kulutus, mutta kun sitä vanhaa varastoa oli enemmän kuin koko tämän vuoden sato.
http://www.vyr.fi/www/fi/viljataseet/FI ... -20101.pdf
Jos Suomen sato olisi siis jatkossakin noin 3 milj. tn, varastotilanne heikkenisi ja hintataso suhteessa lähinaapureihin nousisi. Ruotsin hintoja on pönkittänyt myös kruunun vahvistuminen.

Tuotantosäännöstelyn ongelma on tietysti siinä että yksittäisen tilan tasolla tuotanto kannattaa maksimoida, koska yksittäisellä tilalla ei ole vaikutusta hintoihin.

Carnivor kirjoitti:Ei sitä sentään 30% tarvitse kesannoida. Olihan jo tämän vuoden sato pikkaisen pienempi kuin kulutus, mutta kun sitä vanhaa varastoa oli enemmän kuin koko tämän vuoden sato.
http://www.vyr.fi/www/fi/viljataseet/FI ... -20101.pdf
Jos Suomen sato olisi siis jatkossakin noin 3 milj. tn, varastotilanne heikkenisi ja hintataso suhteessa lähinaapureihin nousisi. Ruotsin hintoja on pönkittänyt myös kruunun vahvistuminen.

Tuotantosäännöstelyn ongelma on tietysti siinä että yksittäisen tilan tasolla tuotanto kannattaa maksimoida, koska yksittäisellä tilalla ei ole vaikutusta hintoihin.

Tuo vanha varastohan täällä kummittelee tätä menoa vielä vuosia. Sehän ei kovin nopeaa hupene, kun kulutus on liki vuosittaisen sadon luokkaa. Kaikki vanhat varastot pitäisi saada pois ja äkkiä, siihen ei päästä kuin rajusti tuotantoa vähentämällä edes yhtenä vuotena. Nythän tulee käyttöön 2009 perustetut Lh-pellotkin, tuskin monikaan jatkaa näitäkään, joten hintojen noususta oikealle tasolle täällä on turha haaveilla tällä menolla.

Ja kuinkas mukavasti teollisuus palkitsee tällähetkelläkin laadukkaan, paljon työtä ja typpeä ym. vaatineen leipävehnän verrattuna rehuvehnään. ja vielä usein tuo kaikensaanut vehnä ei täytäkään laatuvaatimuksia, ja menee kumminkin rehuksi, tai ainakin rehun hinnalla.

Kuten jo edellisessä viestissä kirjoitinkin, kaikki viljelijät olisi saatava jotenkin osallistumaan, muuten tässä joudutaan vain maksimoimaan vuodesta toiseen teollisuuden iloksi.

Suomessa on keinotekoisesti lähdetty parina viime vuonna kiristämään vehnän valkuaishinnoittelua. Meillä perushintaisen vehnän valkuaisvaatimus tuntuu olevan lähes se, mitä Keski -Euroopassa pidetään erinomaisen vehnän (E-vehnä) valkuais-rajana.

Ranskassa pystytään näköjään hyvin leipomaan patonkia interventiovehnän minimivalkuaistasolla (10,5%). Jotenkin tuntuu siltä että tuo valkuaishinnoittelu on vain tapa painaa leipävehnän hintaa alaspäin entisestään. Vai onko meillä leipomot tai vehnämyllyt niin avuttomia että sama ei onnistuisi täällä. siis jos tahtoa löytyy.

Toinen selittävä tekijä hinnoitteluun on se, että nyt tarvitaan suhteessa enemmän rehuvehnää kuin leipvehnää. Ja jos syksyn sato on sellainen että kaikki on leipävehnälaatua, niin silloinhan rehuteollisuuden täytyy maksaa vehnästäänn leipävehnän hinta. Muussa tapauksessa se jauhetaan vehnäjauhoksi leipomoille - joko täällä tai ulkomaille vietynä!

Raision perushintavaatimus vehnän valkuaiselle on 12,5 % ja elite laadun raja Saksassa näyttäis olevan 14 %, että jos se 12,5% on lähes sama kuin 14 % niin kai sitä voi noinkin kirjoittaa. Heikkovalkuaista vehnää voidaan käyttää myllyillä sekoittamalla sitä parempaan tai lisäaineistamalla.

Mielenkiintoista keskustelua yllä juu...itse en usko tuotannon rajoitustoimiin, päinvastoin. Vehnä on hyvä esimerkki. tuotanto 2010: 720 milj. kg ja kulutus 640 milj.kg. Eli vientivaraa olisi vain 80 milj.kg.( jos ei oteta huomioon varastoja) Uskoakseni tällä vientimäärällä ei päästä kehtittämään pitkäaikaisia vientisuhteita; määrä on kertakaikkiaan liian pieni.

Lisäksi toinen ongelma, mistä yllä jo mainittiin; kotimaisen kilpailun puute. Tälläkin hetkellä lastataan Naantalin satamssa Suomen mittakaavassa isoa laivaa johon mahtuu pauttiaralla 17 milj.kg vehnää. Tähän samaan laivaan kaikki Suomalaiset toimijat; A, K , Avena ja ilmeisesti Raisiokin toimittavat vehnää pää märkänä. Jos pystytään sopimaan samasta laivarahdista niin keskustelaankohan siellä myös hinnoista . SGC yritti kiilata väliin tähän pari vuotta sitten mutta muut pelasivat tämän häirikön pois.

Mielestäni A ja K sun muut ovat oikeassa, että laatua tarvitaan. Nyt ollaan pikkuisen poikkeustilassa kun kaikki kelpaa, mutta kun huonompi vuosi koittaa vain laadulla pärjätään, nimeenomaan valkuaisen ja leivontalaadun suhteen.

Tuotantoa pitäisi mielestäni mielummin nostaa niin että, vientiin myytävää vehnää olisi joka vuosi 400-500 milj.kg. Tällöin vientimäärät olisivat tarpeeksi isoja, syntyisi näitä uusia vientisuhteita ( parempi hinnoitteluasema, kustannussäästöjä rahdeissa jne ). Samalla viljamyllyt kotimaassa joutuisivat kilpailemaan tavarasta, kun olisi selkeä vaihtoehto. Lisäksi kaivattaisiin uusia toimijoita vientimarkkinoille, mielummin viljelijäomisteisia jolloin ns. välikädet olisivat mahdollisimman pienet.

Tässä jotain aluksi...keskustelu jatkukoon.
Ai niin se linkki Naantalin satamaanhttp://www.naantali.fi/satama/fi_FI/. Tim Buck:ia lastaavat kamerassa 2, saapui illalla ja lähtee maanantaina kohti Espanjaa kupeet pullollaan suomalaista vehnää...

Laadun korostaminen tuo nähtävästi vastustamattomasti uudet lajikkeet viljelyyn: Nämä mainiot Quarna, Wanamo ja Bjarne sulattavat kyllä vehnävarastomme nopeasti.

-SS-

sokuri kirjoitti:Mielenkiintoista keskustelua yllä juu...itse en usko tuotannon rajoitustoimiin, päinvastoin. Vehnä on hyvä esimerkki. tuotanto 2010: 720 milj. kg ja kulutus 640 milj.kg. Eli vientivaraa olisi vain 80 milj.kg.( jos ei oteta huomioon varastoja) Uskoakseni tällä vientimäärällä ei päästä kehtittämään pitkäaikaisia vientisuhteita; määrä on kertakaikkiaan liian pieni.

Oma mielipiteeni on että pitkäaikaisia vientisuhteita ei kvartaalitaloudessa ole.

sokuri kirjoitti:Tuotantoa pitäisi mielestäni mielummin nostaa niin että, vientiin myytävää vehnää olisi joka vuosi 400-500 milj.kg. Tällöin vientimäärät olisivat tarpeeksi isoja, syntyisi näitä uusia vientisuhteita ( parempi hinnoitteluasema, kustannussäästöjä rahdeissa jne ). Samalla viljamyllyt kotimaassa joutuisivat kilpailemaan tavarasta, kun olisi selkeä vaihtoehto. Lisäksi kaivattaisiin uusia toimijoita vientimarkkinoille, mielummin viljelijäomisteisia jolloin ns. välikädet olisivat mahdollisimman pienet.

Voitaisiinhan se vienti nostaa tuohon määrään, jos vaan löytyisi sopivat viejät ja uskaliaita tuotantonsa myyjiä, näilläkin tuotantomäärillä ja varmasti alkaisi kotimaisen teollisuuden naamat punoittamaan. Mielestäni viljelijät ovat yleisesti liian hanakoita allekirjoittamaan viljelysopimuksia ilman riittäviä sopimuslisiä vain varmistaakseen sadolleen markkinat. Itse en ole sitten 2005 aloittaessani viljelyn sopimuksia allekirjoitellut poislukien mallasohrasopimukset, jotka loppuivat silloin kun alettiin pakottamaan osittain kiinteisiin hintoihin teollisuuden ennakoidessa 2008 hintapiikkiä. Ei kaduttanut senkään sopimuksen allekirjoittamatta jättäminen. Jos teollisuus on saanut riittävästi sopimuksia tuotantonsa turvaamiseen, ei sillä ole mitään syytä alkaa kilpailemaan hintatarjouksilla. Näyttää lisäksi siltä että teollisuus onnistuu pelaamaan sopimusviljelijöiden toimitusajat itselleen edullisiin ajanjaksoihin.

Viljan hinta nousee maailmanmarkkinoilla seuraavalla satokaudella.
http://www.uusisuomi.fi/raha/108430-vil ... kaa-nousta