-= Maatalous Foorum =-

Yli kakskyt kaapillista kuivattu ja nyt laitoin toisen erän jossa kosteus alle 20 %.

4 koneenlevyä pellonpäästä puitu, ja sitten pitikin jo hakea seppä Ilmarisen suosima työkalu pajalta Tyhjäysruuvi oli 680:ssä korjattuna myyjäliikkeen jäljiltä ja vähän oli sakarakytkimessä mittavirhettä tullu. Sen kun sai vähän rälläköityä niin eiköhän huomattu että laakeri torven päästä 'hieman' väljä ja heiluu jo kolisee pyöriessä niin maan vimmatusti, huomenna jatkuu. Onkohan tuossa muuten oikea vai vasen kierre tuolla ruuvin päässä?

Eipä senpuoleen ollu kovin tuleentunutta, osittain valmista mutta vihreetä joukossa vähän liikaa. Toukokuun puolivälissä kylvetty Olavi-ohra kyseessä, satotaso vaikuttas silmämääräsesti olevan silti iha ok kunhan tuleentuis joskus. Vanhaisäntä oli käyny eilen kattomassa naapurin kauranpuintia, puolet vihreetä kuulemma seassa.

Kyllä siinä on vasenkätinen kierre, vaihdettiin ennen puinteja ko. laakeri ja uusi pesä.

Do Dii...ohrat,siis Saanat ongittu pellolta kaikki.Viitisen tonnia/ha,muista arvoista en vielä tiedä...
Kruunu vehnää puitu about 10 ha.Eka 7 ha pettymys,ainakin sadon määrän suhteen.Ilmeisesti ko.lohkoon iski kevään kuivuus aika pahasti,puintikosteus 23-25,omalla hl.mittarilla painoa 79 paikkeilla.Satoa arviolta 3-3,5tn/ha
Alotettiin viimeisen 13 ha lohkoyhdistelmän puinti muutama päivä sitten,kosteus 32.Loppu homma siihen.Tänään jatkettiin,kosteus 19.Satoakin sitten tulee enempi eka päässälaskun mukaan 4,5 tn.Taitanee tulla koko alan keskisadoksi 4 tn,suunnilleen.
Tänään juttelin siementuottajan kanssa,hänen kommenttinsa oli että ei ole vehnävuosi tänä vuonna,satotuloksissa yleisesti pettymyksiä.

Lähes kaikki ohrat puituna ja nyt kaksi päivää olen puinut kevätvehnää. Yleisesti ottaen on ollut hyvä ohravuosi ja Vildesta sekä Gautesta on tullut hyvä sato niinkuin kaikilla muillakin. Vilde tulee syrjäyttämään Gauten, koska se pysyi pystyssä tällaisenakin vuotena.

Vehnässä onkin sitten sanomista, täälläkin Kruunu tainnut kärsiä aluksi kuivuudesta ja sen jälkeen märkyydestä. Taitaa kyllä salaojituksessakin olla sanomista ettei sen puoleen. Savimaalla ei ainakaan nyt meidän Kruunut onnistuneet. Jos Kruunu ei onnistu savisella hienolla hiedallakaan niin sitten menee lajike vaihtoon. Paremmin märkyyttä kestäviltä mailta kyllä tuli aivan normaali sato, joten ei nyt vielä haukuta lajiketta . Parin sadan metrin päässä puitiin Zebraa ja tavaraa tulikin sitte ihan eri malliin. Ei se Zebran kasvusto näyttänyt niin erikoiselta, mutta kiloja kyllä näytti tulevan.

Köysti kirjoitti:Vehnässä onkin sitten sanomista, täälläkin Kruunu tainnut kärsiä aluksi kuivuudesta ja sen jälkeen märkyydestä. Taitaa kyllä salaojituksessakin olla sanomista ettei sen puoleen. Savimaalla ei ainakaan nyt meidän Kruunut onnistuneet. Jos Kruunu ei onnistu savisella hienolla hiedallakaan niin sitten menee lajike vaihtoon. Paremmin märkyyttä kestäviltä mailta kyllä tuli aivan normaali sato, joten ei nyt vielä haukuta lajiketta . Parin sadan metrin päässä puitiin Zebraa ja tavaraa tulikin sitte ihan eri malliin. Ei se Zebran kasvusto näyttänyt niin erikoiselta, mutta kiloja kyllä näytti tulevan.

Onko Kruunuun ajettu kaikki lääkkeet? Etenkin tähkän suojaus on elintärkeää Boralilaislla lajikkeilla. Ruskolaikku yms. valmisti täällä Kruunut aivan ennen aikojaan.

Rubinjo kirjoitti:

Köysti kirjoitti:Vehnässä onkin sitten sanomista, täälläkin Kruunu tainnut kärsiä aluksi kuivuudesta ja sen jälkeen märkyydestä. Taitaa kyllä salaojituksessakin olla sanomista ettei sen puoleen. Savimaalla ei ainakaan nyt meidän Kruunut onnistuneet. Jos Kruunu ei onnistu savisella hienolla hiedallakaan niin sitten menee lajike vaihtoon. Paremmin märkyyttä kestäviltä mailta kyllä tuli aivan normaali sato, joten ei nyt vielä haukuta lajiketta . Parin sadan metrin päässä puitiin Zebraa ja tavaraa tulikin sitte ihan eri malliin. Ei se Zebran kasvusto näyttänyt niin erikoiselta, mutta kiloja kyllä näytti tulevan.

Onko Kruunuun ajettu kaikki lääkkeet? Etenkin tähkän suojaus on elintärkeää Boralilaislla lajikkeilla. Ruskolaikku yms. valmisti täällä Kruunut aivan ennen aikojaan.

Amaretto melkoisen ruskeaa kun en ajanut tähkälle tautiainetta,tällä hetkellä tuntuu oikealta ratkaisulta. Anniina vieressä vaaleampaa vaikka siihenkään ei tautiainetta. Tautiaineen saaneet vehnät komean keltaisia,vaaleita. Toivottavasti niistä tulee tavaraakin eikä pakkasen vioittamaa,silloin torjumattomista tullee enemmän...

Rahtia puimaan tänäänkin,omat parhaat ohrat odottelee rauhassa kypsymistä,kiloja kasvanut ja nyt odotellaan öljylaskun pienenemistä Joka päivä siirtänyt puintia eteenpäin,puintikosteus lienee vieläkin reilusti parikymmentä ja kaikki kasvukosteutta isoissa jyvissä. Nyt lupaa jo kahden viikon poutaa,ja poutaa on ollut mukavasti tähänkin saakka,koko mennyt viikko sateeton

Rubinjo kirjoitti:

Köysti kirjoitti:Vehnässä onkin sitten sanomista, täälläkin Kruunu tainnut kärsiä aluksi kuivuudesta ja sen jälkeen märkyydestä. Taitaa kyllä salaojituksessakin olla sanomista ettei sen puoleen. Savimaalla ei ainakaan nyt meidän Kruunut onnistuneet. Jos Kruunu ei onnistu savisella hienolla hiedallakaan niin sitten menee lajike vaihtoon. Paremmin märkyyttä kestäviltä mailta kyllä tuli aivan normaali sato, joten ei nyt vielä haukuta lajiketta . Parin sadan metrin päässä puitiin Zebraa ja tavaraa tulikin sitte ihan eri malliin. Ei se Zebran kasvusto näyttänyt niin erikoiselta, mutta kiloja kyllä näytti tulevan.

Onko Kruunuun ajettu kaikki lääkkeet? Etenkin tähkän suojaus on elintärkeää Boralilaislla lajikkeilla. Ruskolaikku yms. valmisti täällä Kruunut aivan ennen aikojaan.

Kyllä Kruunut sai kahteen kertaan tautiainetta, muistaakseni ajoin Cometia lippulehdelle ja Amistaria tähkälle. Ei mitään maximiannoksia, ettei tarvitse sitten Roundupilla käydä lopettamassa tällaisena vuotena. Aluksi mietittiin, olisiko Moddus pienentänyt satoa, mutta ei sitäkään olisi vähempää voinut käyttää kun ne olivat eräässä pienessä haukipaikassa kumossa .

Jyviä kyllä tulee pitkistä tähkistä paljon, mutta ne ovat melko pieniä. Hyvin kuvaavaa on se, että huonommilla mailla puimuria sai ajaa todella kovaa eikä kohlintappiota tullut sitten millään, vaan ainoastaan seulastolla näkyi elämää. Eivät nuo edes valmistuneet järin nopeasti, koska naapurin Zebrat oli kylvetty samaan aikaan eli vappuna ja puitiin samana päivänä. Viikko sitten Kruunut olivat kuitenkin vielä raakoja. Vähän kyllä ihmetyttää tämä homma, koska Lapualla on saatu Kruunusta aivan älyttömän hyviäkin satoja, tosin kevyemmältä maalta.

Vielä tässä vaiheessa olen taipuvainen kuitenkin syyttämään kuivuutta ja märkyyttä, koska paremmilla mailla kasvusto on selkeästi tiheämpi ja kuormiakin on tullut huomattavasti paremmin.

Juu Zebra oli ensimmäinen kevätvehnä, joka sai meikäläisen todella epäilemään syysvehnän kannattavuutta. Siis panos - tuotos-suhdetta vakavasti.

Se Zebra ei ole mitenkään kovin myöhäinen, ei tarvitse ainakaan ensimmäisenä vuotena lohkolla tautiainetta (On ollut Ruotsissa tautiaineilla vähiten lisäsatoa antaneiden joukossa) ja pysyy lujasti pystyssä pitkästä korrestaan huolimatta.

Se on Zebralle tyypillistä, että se ei ole minkään näköistä, silti siitä tulee puolihuolimattomasti satoa. Ja hehtopaino-ongelmat ovat taaksejänyttä elämää.

Kruunua oli parina vuotena, sama vika rahikaisella, koskaan ei sen Kruunun väitetty erinomaisuus auennut ainakaan puidessa...

-SS-

picolon puinnit alkaneet. laatu aluksi erittäin huonoa. painot alle 75 vaikka tautiaineet ajettu. sittemmin päässy parempien paikkojen kimppuun ja vehnä näyttäisi paremmalta. ei vielä tietoa kelpaako sekään leiväksi. kosteudet pudonneet jo alle parinkympin. tosi nättiä puidessa päällepäin mutta pienistä jyvistä ei ihan huippusatoa kerry, yli viiden kuitenkin.

Tänään saatiin viimeiset vehnät pois. Eikä edes upottu kertaakaan. Harmittaa vaan kun ei taida sakoa olla enää tarpeeks kun rehuviljan hintakin on nyt niin perseellään. Nyt olis vielä 22 ha rypsiä kun sielläkin vaan pysyis vielä pinnalla.

Alustavasti on rahtipuimureita loppuviikoksi kyselty, pitää vielä kuivaajien tilannetta kartoittaa että montaako saa käyttää

Kruunu taitaa vaatia myös lämpöä kunnolla (niinkuin 2006 KM satokisassa), että siitä satoa tulee, vettä tänävuonna olikin tarpeeksi. Omista näytti tulevan hyvin, ja kait siitä lähes 4,5tn keskimäärin on tullut tähän mennessä, mutta pientä rutua ja hehtopaino 75-76. Vihreitä tuli myös joukkoon aikalailla jälkiversoista, kylvösiemen oli kyllä myös ties monettako polvea. Mutta ensi vuonna enää tuskin kylvän, Anniinaan vaihtuu. Siitä on tulossa kova sato, nättiä ja painokin 80kg nurkilla.

doddi..lauantaina pääsi alotteleen ja eilinen puintikosteus näytti olevan 18,6%

Ei kyllä puinnit juurikaan edisty.. eilen puidussa Peppi-kaurassa (kylv. 6.5) sentäs kosteus oli jo alle 30%.
Marika kauraan (kylv. 12.5) tein ajoväylän notta pääsee metsälaitumen hiehoille viemään rehua, niin korsi aivan vihreää:
Pitänee tehdä ensin raiheinän 2.sato ja katella puinteja uudelleen loppuviikosta..