Puinnit 2011

[errav]

Nyt olis vehnät käytännössä poikki pari kolme ha jäljellä myöhemmin kylvettyä eikä vielä valmista. Sato vehnällä kova pettymys luokkaa 4000kg/ ha kasvusto näytti tosi hyvältä ja huonoimilta lohkoilta kin tuli sama nelisen tonnia joten odotukset olivat kovat. Laatuhan wellamossa oli hyvä valk 15% hlp 85-86,mutta mutta. Mites muilla wellamot tai ylipäätään k-vehnät kasvaneet.

[jowi]

Eilen tutkin Kruunulohkoa, joka sai Moddusta ja tautiaineet. Tosiaan kirjavaa on ja jyväkoko aika pientä, typpi varmaankin loppunut kesken heinäkuun kaatosateissa. Kasvusto muuten rehevää ja päältäpäin näyttää komealta, ei ole paljoa lakoakaan. Taitaa vaan tulla kiire pärjätä jo puidulle Quarnalle taloudellisesti, vaikka tulisikin tonni enemmän jyviä. Quarna pärjäsi ilman tautiaineita ja satoakin tuli tänä vuonna arviolta 4.7 ton/ha.

Eikös Kruunulla ole ihan normaali, että näyttää hyvältä, mutte mitään tule? Puimamies konttailee pellossa ja ihmettelee, mihin jyvät menee.

Yhtään en kontannu ja jyviä tuli yli 6 ton/ha. Tasaisen kaunista, sakoa on, mutta valkuaista saa vielä odotella.

[SS]

Nyt olis vehnät käytännössä poikki pari kolme ha jäljellä myöhemmin kylvettyä eikä vielä valmista. Sato vehnällä kova pettymys luokkaa 4000kg/ ha kasvusto näytti tosi hyvältä ja huonoimilta lohkoilta kin tuli sama nelisen tonnia joten odotukset olivat kovat. Laatuhan wellamossa oli hyvä valk 15% hlp 85-86,mutta mutta. Mites muilla wellamot tai ylipäätään k-vehnät kasvaneet.

Errav, olet maininnut, että keinolannoituksessa noudatat ympäristötuen lannoitusrajojaa, ilman orgaanisen lannoitteen varastovaikutusta ei sadot juuri kummempia ole näillä keskiaikaisilla lajikkeilla, eli minusta voit olla kuitenkin tyytyväinen laadukkaaseen vehnään. Kevätvehnän keskisato itsellä näillä näkymin 4300 kg, ei paljon jäänyt syysvehnistä, jos Magnifikiin vertaa. Huonoimmat ja parhaimmat oli Zebraa, 3000 kg/ha ja 5700 kg/h . Hiesurinteet, pH 6.8 ja hivenet vihreällä, kaikki tautitorjunnat, rikkilannokset ja hivenvirkisteet tehty, ja hikisesti kolmetuhatta.

Sitten entisen järvenpohjan pehmeä multa, pH 5.2, vesi tirsusi kylväessäkin pyöränjäljestä, vähennetty lannoitus taseiden takia eikä mitään muuta kuin rikka-aine ja Pumaextra samalla kertaa. On niin hankala paikka käydä ettei viitti. Ja sato lähes kuusi tonnia. Samposta hajosi teränkäyttö kun siihen tappuraan lykkäs. Sitten kun sain teränosat vaihdetuksi, paukahti pöydän käyttöhihna poikki. (kun lisäsin vauhtia vahingossa menee toisinpäin kuin klaassissa), no, klaassi piti ajaa sinne vielä erikseen.

Tästä voisi päätellä, että kasvuohjelman mukaiset ruiskutukset vievät satoa.

Epos oli siltä väliltä, tasaisen hyvää tuli, ei kamalan paljon, ei kamalan vähänkään, mutta kevyttä, 76 kg sillä kiikkumittarilla. Saattaa mennä rehuksi. Zebralla kuitenkin yli 83 kg. Silti Epos kasvaa tasaisesti kuivassakin.

Trappet ja Amaretot antanevat vähintään kahdeksan tonnia tuolla alavalla aukealla, muutamasata metriä ja on ison puiman säiliös jo aika keko. Tuossa kun tänään alkoivat oikeat viljelijät puimasille. Ja vartin välein ajaa viljakärry pellolta pois.

-SS-

[junttieinari]

Ohrat puitu, muutama kierros myös ainoasta kauralohkosta kärryntäytteeksi. Kauralohko toista vuotta viljelyksessä oleva raivio, joten kasvusto vaihtelevaa, eikä sato-odotukset kovin erikoiset.

[hogi]

Puinnit on sitten tältä vuodelta päätöksessä, viljojen sadot pettymyksiä, kaurassa uskomaton määrä tyhjiä jyviä. Suhteellisen komea kasvusto antoi odottaa enemmän satoa.

Nyt salaojitustyömaan kimppuun!

[ATH]

Kohtuu vuosi sadon puolesta, mutta kuten olen joka vuosi todennut, kultivoiduilta jäykiltä savilta 1,5 tn / ha vähemmän kevätvehnää kuin kynnetyiltä vastaavilta lohkoilta. Tasaus ja jyrsinkylvö. Olen kironnut valitsemaani "talviaikaista kasvipeitettä 30% ". Se viisivuotis sopimukausi on nyt jatkunut 7 vuotta ja näyttäisi jatkuvan hallinnon mukaan vielä 3 vuotta Unionin maatalouskokonaisuudistuksen vuoksi, eli 10 vuotta on tuomio näillä näkymin. 15 tonnia per hehtaari on satomenetys tuona aikana.

Tulee muuten 4 vuotta täyteen eläkeläisenä x)

[-jk-]

Ohrat Barke tuli eilen talteen, >1ha läntti vihantampaa jäi vielä. Parhaalta lohkolta tuli 83 hehtoa/ha tuoreena, oli pääosin pystyssä. Paino 69kg kieppeillä kuivana, puintikosteus päälle 18%.
Anniinalla jatkuu, ehtoolla yhden kuorman puin. Kasvusto aika lupaavaa, mutta pettänee. Laossa myös aikalailla.

[Cultio]

Tästä voisi päätellä, että kasvuohjelman mukaiset ruiskutukset vievät satoa.

Samat huomiot täälläkin, jo monena vuonna todettu. Tosin nyt oli kyllä tarvetta tosissaan paremmilla lohkoilla, kaikki perustaudit näkyvissä ja siemen kaupasta haettu.

Minulla on myös sama lajike keväällä viime tingassa ojitetulla eloperäisellä palstalla, jolle kalkinlevittäjä ei ehtinyt. Menee rehuohraksi ja sato tulee olemaan erittäin hyvä panoksiin nähden. 60 kg N, P-tasaus, Express + MCPA (ei edes korrensäätöä ajettu kun ajankohta/sää ei sopinut millään) tulee tuottamaan tämän vuoden parhaan käyttökatteen, jos se ei nyt viimeisten sateiden alla kaadu, viime viikolla kaikki pystyssä. Tosin tuo ei onnistu joka vuosi eikä joka tuotteeseen. Paremmat hietamaat tuottavat kyllä lähes saman tai enemmän, mutta kalliimmilla panoksilla.

[Vesa]

Puinnit on sitten tältä vuodelta päätöksessä, viljojen sadot pettymyksiä, kaurassa uskomaton määrä tyhjiä jyviä.

Saman huomasin minäkin,paljon tyhjiä kuoria. Tautien aiheuttamaa(ko)?

[SS]

Olen kironnut valitsemaani "talviaikaista kasvipeitettä 30% ".

Onneksi jo vuosi sitten syysvilja on kelvannut kasvipeitteisyydeksi. Ja taas kylillä pöllytetäänkin syysviljamaita kiireen vilkkaa. Eli jokin porkkana pitää olla ennen kuin syysviljat oikein suosiota saavat. Kolme-neljä vuotta sitten ei vihreää ollut missään, kyllä Trappe sen verran ylivoimainen on voimaperäisessä viljelyssä.

-SS-

[SS]

Puinnit on sitten tältä vuodelta päätöksessä, viljojen sadot pettymyksiä, kaurassa uskomaton määrä tyhjiä jyviä.

Saman huomasin minäkin,paljon tyhjiä kuoria. Tautien aiheuttamaa(ko)?

Jos Nummipusulan suunnassa on, se tauti on helle ja alhainen sademäärä suhteessa haihduntaan, kevätvehnämaatkin oli harvoja ja surkastuneita.

-SS-

[massey ferguson5455]

Alkoi belindastakin löytymään satoa kun sai nuo pystyyn kuivaneet pois.. Nyt on hl painot olleet välillä 55-62 kuivauksen jälkeen mutta lakoa järjettömän paljon ja lakopaikat todella kosteita... Ja paikotellen todella rankasti alkaneet itämään uudestaan. Ei auta kuin yrittää

[hogi]

Puinnit on sitten tältä vuodelta päätöksessä, viljojen sadot pettymyksiä, kaurassa uskomaton määrä tyhjiä jyviä.

Saman huomasin minäkin,paljon tyhjiä kuoria. Tautien aiheuttamaa(ko)?

Jos Nummipusulan suunnassa on, se tauti on helle ja alhainen sademäärä suhteessa haihduntaan, kevätvehnämaatkin oli harvoja ja surkastuneita.

-SS-

Kasvukauden aikana on täällä satanut ihan kohtalaisesti, mutta kesäkuun alun helleviikko oli turmiollinen, esim. kevätvehnä (Anniina) lykkäsi tähkän liian aikaisn ulos ja oli vajaan tulitikun mittaista. Kauroilla (Peppi) heinäkuun helteet varmaan aiheuttivat tuon tyhjien suuren määrän.

[aksu]

Kruunun laatutiedot tuli: hlp 80,6 ja valkuainen 13.2

Kruunu tuntuu kyllä tasaiseen tahtiin vuodesta toiseen tuottavan leipäviljaa, mutta toisaalta haaveina isommat sadot, sillä potentiaalia parhaista lohkoista löytyy. Eikä hinnoittelu oikeen innosta tuottamaan leipävehnää...

Quench ohraa tuli n. 5-6tn/ha. Viiminen erä pyörii vielä kuivurissa. Typpeä sai(pellon hiven 1)

60kg/ha ja 2* tauti ja moddus.

Silti yks lohko oli aivan maassa.

[Jari]

Puinnit etenee pätkittäin, tänäänkin vain 9ha ennen sadetta, eilen sateen jälkeen illalla 8ha Suurempia saaliita pitäisi pikkuhiljaa alkaa kertymään, monitahoista ohraakin puimatta vieläkin 90ha, syysvehnätkin alkaa olla samaan putkeeen ellei kevätvehnätkin. Herneet itää osittain jo paloissa.

Tänäänkin satoi, viimeiset kymmenen päivää ja seitsemänä satanut. Onneksi täällä tullut vähän vettä, mutta rajoittaa silti puinteja ts. paljon on rahtipeltoja joille ei asiaa ennen peltojen kuivumista, sotkee kummasti puinti/kuivauskuvioita.
Puimuriin tullut noin 50 tuntia, 80hehtaaria